Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtoehto 4: jätä siemenpuut pystyyn. Ei kantaa, onko parempi vaihtoehto.
Fiksuin olisi ne poistaa ja myydä tukkina ja kuitua, mutta millä hinnalla ne saa tien varteen. Metsänkäyttöilmoitus on kuitenkin tehtävä, niin liikkuuko tieto sertifikaatin vastaisesta menettelystä, piirit on aika pienet tuolla metsätoimihenkilöiden kesken. Tuostakin on voitu jo keskustelu käydä metsäkeskuksenkin kanssa, kun ei säästöpuuryhmää erikseen ole.
Tästä vuoropuhelusta kokemusta. Kerran sanoin ostomiehelle, että jätetään kaistale uudistamatta ja tehdään sitten viiden vuoden päästä, jos ei uudistu. Ostomies alkoi vähän vänkäämään. No laitoin itse metsänkäyttö ilmoitukseen, luontainen uudistaminen, kaistalehakkuu, täydennysistus. Metsäkeskuksesta soittivat ja sanoivat että alue pitää uudistaa. Ihmettelin, että eikös siinä ole uudistamissuunnitelma ja siihen se jäi, suunnitelma kelpasi. Ikinä ennen eivät ole tällaisesta metsänkäyttöilmotuksesta soitelleet ja näitä useampi tullut tehtyä. Siellä on nyt täysi taimikko, että sen puoleen asia ok ja ei tarvinnu muokata. Oikeinhan se on, että asioista keskustellaan ja ilmoitetaan viranomaisille epäkohdista.
Jos ovat säätäneet liikkeessä kovin rikkaalle, voi olla että säätäminen ei pelkästään auta enää. Kaasuttimen ilmahuuhtelu kanavaan alkaa tulemaan töhnää ja sen läppä ei liiku enää tarpeeksi. Mulla säätivät liikkeessä melko rikkaalle ja jouduin putsaamaan tuon ilmahuuhtelukanavan. Arto tätäkin joskus taisi neuvoa. Tietty ensin ilmanputsari kuntoon ja testaus, sitten noiden kaasuttimen säätöjen tarkistus jne.
Jenkkien valtava kotimarkkinat helpottavat keksintöjen saamista bisnes asteelle. Meillä korporaatiot toteuttaa harvakseltaan uusia bisneksiä ja sitten on markkinatkin, mutta yrittäjällä aina kivisempi tie. Venäjällä olisi iso markkina, mutta kukaan siellä ei toteuta yrittäjän unelmia. Eikös se Kari todennut, että samovaari on ainut venäläinen keksintö, mutta siitäkin osia on tuotu Saksasta.
Metsälaissa ei esim vesistöjen suojavyöhykkeillä ole minimi leveyttä, pitäisi kuitenkin osata riittävä vyöhyke jättää. Sertifikaateissa vyöhykkeiden leveydet ovat metri määräisiä ja leveyksiä on kasvatettu viimeisissä tarkistuksissa. Eli kun sertifikaattien kohdat kiristyvät ja laki on sama, sertifikaatista luopuminen mahdollistaa toimimaan hieman ronskimmin. Käytännössä tuossa ei taida olla järkeä, jollei puut tule omaan jalostukseen, vaikka polttopuuksi.
Fsc-sertifikaattia olen kaavaillut yhdelle tilalle, mutta kun tuosta sitten siivu menee Greenpeacelle, niin jää kuitenkin liittymättä. Kaikki kriteerit tilalla kyllä täyttyy, eikä lopulta ehkä kannattaisi taloudellisestikaan liittyminen.
Suurin osa kuvioista kannattaa sahata niin, että reppu ja bensa-astia on kuvion laidassa koko päivän ja saha jää kuvion laitaan seuraavaa päivää varten. Sahataan pitkiä siivuja koko kuvion mittaisena edestakasin. Näin toimien tuulen suunta yritetään huomioida jo edellisenä päivänä, eli mihin saha kannattaa lopuksi saada, että saa päivän järkevästi sahata myötätuuleen kaadellen. Risukossa ei kannata kävellä yhtään repun ja sammutetuin sahan kanssa.
Kun näihin kanalintujen mestoihin nyt mentiin, niin laitanpa omia havaintoja. Juurineen kaatuneiden tuulenkaatojen paljastamassa maa-aineksessa on ollut monesti teeren lymypaikka, noihin kannattaa vähän ilmeisesti suoja risuja jättää, vai onko parempi ilman risuja? Paljastunut maa ja takana kunnon suoja, kuten tuoreilla hakkuuaukoilla, jossa usein kanalinnun pesä risukasan juuressa.
Kerran liikkeessä säätivät 555 fx:n ja kyllä se toimi ihan hyvin, vaikka tankki tyhjeni tunnissa. Sama kun uuden sahan kanssa, pari päivää tehdas säädöillä ja Bensaa menee 6 litraa päivässä. Tiukemmilla säädöillä menee sitten liki puolet vähempi.
460 stihl alkoi syömään bensaa enempi, kun alkoi olemaan vanha, lopulta ei jaksanut vääntää enää ja meni varaosiksi. Siinä tankki kesti alle tunnin. Uutena 460 tankki kestää normaalisti noin 80 minuuttia.
Tuo terän teroittaminen ja nimenomaan toimivaksi tekeminen on kuitenkin tärkeimpiä juttuja, jos paljon sahaa. Vähän kun ajelisi autolla 6 tuntia, jossa kaikki kunnossa vrt yksi pyörä lutussa. Ammatikseen sahaava varmaan osaa terän pitää kunnossa.
Jos säästöpuut ovat pitkiä ja säästöpuuryhmä kaistaleen mallinen, voi myrskyn jälkeen säästöpuut olla suureltaosin varsinaisen alueen ulkopuolella. Järeiden maapuiden lähietäisyydeltä ei saa raivata Fsc sertissä. Laajeneeko säästöpuuryhmän koko puiden peittävän pinta-alan kokoiseksi. Ei noissa puiden väleissä oikein järkevästi mitään voi kasvattaa, jos ei risujen raivuuta tehdä.
Kannattaisi kaataa nuo säästpuut jo päätehakkuun yhteydessä valmiiksi pötkölleen maatumaan, jättää vain parin metrin kannot ja muodostaa rungoista yhtenäisen rydön. Tuo kun puskittuu, se on ötököiden ja lintujen paratiisi, eikä kukaan vahingossa raivaa.
Jos katsotaan eteenpäin jaksollisen kustannuksia rehevällä pohjalla vieraalla teetettynä. Alle 2500 euron kuluilla ilman korkoa ei ensiharvennuksen konetyöhön pääse. Jolloin kohtuullisella korolla ollaan yli 3000 eurossa 20 vuoden kohdalla, josta enska kattaa noin puolet. Kakkosharvennuksessa mennään laskelmissa nollille ja päätehakkuun yhteydessä lopullisen tuoton voi laskea (2-3%). Uudistamiseen käytetyt eurot kannattaakin minimoida omalla työllä/harrastuksena. Homma kannattaa, kun kustannukset ovat lähinnä muokkaus, taimet ja 30 litraa bensaa, jolloin tuotto 4-6%.
Tässä näitä jaksollisen lukuja, tuhoja ei vieraalla teetettyä juuri kärsi tulla, omalla työllä paikkaukset onnistuu ”ilmaiseksi”,
