Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eli kun tasaisella kankaalla kasvaa hyvälaatuisia suoria mäntyjä 900 runkoa hehtaarilla, joista 300 on 24 cm paksuisia ja 600 18 cm paksuisia niin kannattaa poistaa etupäässä noita 24 cm:n runkoja. Tätä eivät konemiehet nieleneet, sanoivat että aina otetaan altapäin, ei auttanut vaikka kuinka selitti että niillä allaolevilla on arvokasvu huomattavasti parempi kuin päällä olevilla. Kaikenlisäksi kokonaiskasvukin paranee kun lisävaltapuita jätetään päävaltapuiden sijaan, päävaltapuut eivät juuri reagoi alaharvennukseen, sen sijaan lisävaltapuut kiittävät lisääntyneestä valosta ja kasvavat järkevämmän runkomuodon kuin päävaltapuut. Tottakai huonolaatuiset poistetaan harvennuksessa aina, eli käytännössä noita 24 cm puita jää pystyynkin, mutta ajatus pitää ymmärtää. Ensiharvennus on aina laatuharvennus ja se on edellytys yläharvennukselle.
Tietysti voidaan todeta myös että hirvien aiheuttamien tuhojen takia taloudelliset laskelmat yläharvennuksen eduista ovat turhia.
Ainakin Metsäliitolla hinnat ovat erit leimikon eri hintaryhmillä, ensiharvennus, harvennus tai uudistushakkuu. Voihan olla että jatkuvankasvatuksen tuottamat järeät puut menevät avohakkuun hinnalla jollekin sahalle. Onhan tuota yritetty tutkia niin että lopputulema olisi että hakkuu olisi kannattavampaa kuin normi harvennus koska poistuma on järeämpi. Jatkuvassakasvatuksessa on paljon tarkoitushakuista tutkimusta ja liian vähän käytännön kokemusta.
Muutama vuosi sitten juttelin konemiesten kanssa yläharvennuksesta, eivät käsittäneet ollenkaan että toinen harvennus kannattaa useinmiten tehdä yläharvennuksena. Nythän tuo yläharvennus on jo metsänhoitosuosituksissa kakkosharvennuksissa se suositelluin menetelmä. Ei olleet konemiehet ainakaan aikaansa edellä. Vaikea onnistua tältä pohjalta.
Mullakin lähinnä tukkikauppoja keskihnnalla yli 50 euroa/m3. Lahtonen lupasi että 50000 euron kaupoista saan 25000 euroa korvausta. No en usko moista enkä ole mukana, jos olisi kuitupuuta edes puolet voisin ollakin.
Hyvä kun kuitenkin kanteita on. Toivottavasti lainsäädäntö muuttuu että henkilökohtainen vastuu toteutuu jatkossa.
Yksittäisen puun arvokasvu on lähes aina yli 100% sinä vuonna kun siitä saa ensimmäisen kuitu pätkän. Tämän jälkeen arvokasvu putoaa kunnes se on taas yli 100% kun siitä saa ensimmäisn tukin.
10000 euron puustopääoman pitäisi kasvaa 7,5 mottia tukkia vuodessa että arvokasvu olisi 4 %. Toki hyvälaatuisessa metsässä riittää kun kasvu on alle 7 mottia, koska tukkipuun osuus kasvusta ylittää tuossa vaiheessa usein 100%.
Ainakin itse käytän arvokasvuprosenttia uudistamisajankohdan määrittelyssä, toki siinä voi muutaman vuoden sitten joustaa, mutta pyrin tiedostamaan mitä nuo ns. 3 tai 4 kehitysluokan metsät tuottavat puustopääomalle prosentteina vuodessa. Teoriassa jatkuvilla yläharvennuksilla voi hyödyntää parhaiten arvokasvun ja pienentää puustopääomaa, jolloin arvokasvu on myös jatkossa hyvä.
Mittasin Rovaniemellä 50 vuotiaan pihakuusen, jonka lpm 39 cm ja pituus arviolta 16 m, kuusen 5 sädekasvun = 4 cm. Eli vuodessa läpimitta kasvaa 1,6 cm, pituus arviolta 20 cm. Jos olisi 300 tuollaista runkoa hehtaarille tekisi vuotuiseksi kasvuksi 20 m3 / ha. Onhan tuo kasvanut hyvin koko 50 vuotta, mutta viime vuodet ovat olleet huippukasvua. Eihän tuolla leveysasteilla teoria tietysti pidä paikkansa kun kuusikon sisällä on routa vielä kun pihapuu on jo täydessä kasvussa, mutta Antonin 20 motin kasvuja en epäile.
Eihän siinä ole mitään järkeä että tuilla kurjistetaan teidän työtä ja aikaansaadaan kannattamattomia toimintatapoja. Ei tuollaista tukea saa päästää läpi, tuo on ainoastaan metsäteollisuuden etu että polttoon ohjautuu vain kannattamattomat hakkuut ja niistä kilpailevat sitten luuserit. Ei kai tuo kauhean vaikea ole valitusta tuosta tehdä, tukihan ohjaa kannattamattomaan toimintaan ja sellaista ei tule tukea. Jos energiaa ei puusta kannata tehdä ja sitä välttämättä halutaan siitä tehdä niin tuet sinne laitoksille niin että jonkun kannattaa sinee puuta toimittaa.
