Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Okei, mä sotkinkin ajatuksessani nuo arvometsät. Mutta kyllä tuon isännänkin metsät retkeilyn arvoiset tosiaan ovat, tuossahan on pitemmän aikaa kerätty kokemusta.
Niinhän se on. Mutta naapuri möisi varmaan mieluusti pystyyn 15 eurolla halonhakkaajalle koivukuitua, josta halkoa tulee lähes samaa tahtia kuin 48 euron tukista. Riippuu tietysti laitteistosta millä tekee, onko parempi että klapia tehdään yli 20 sentin puusta vai alle. Itsellä vain kokemusta tuosta ruuvilla halkomisesta.
Ovat saaneet tuolla hinnalla tähän asti ja kai tuo hankinta-alue on jo Pohjois-pohjanmaalla asti, ehkä se hinta hilautuu väkisin ylöspäin.
Halkomiehethän tekevät omat tukkinsa haloiksi, saa muka paremman hinnan. Vähän samaa sarjaa kun yksi kaveri teki talon omista puista ja kehu kuinka puut eivät maksaneet mitään.
Tuolla arvometsän sivuilla on esimerkkiä jatkuvista yläharvennuksista yhden tilan alueella. Ei tuossa ole jatkuvaankasvatukseen erikseen pyritty, vaan hyödyntämään kokoajan tuo olemassa oleva puusto täysimääräisesti. Ja joskus tuo kierto sitten loppuu ja tehdään aukko. Metsienkäsittelyn tapa on siirtynyt isältä pojalle, eli voi se mennä näinkin päin.
http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/arvometsan-opetusrastit.htmlTarkoittaako Horumaton että kun firmat joutuvat nyt maksamaan muutaman kymmenen miljoonaa korvauksia että tilanne jotenkin muuttuisi? Lainsäädännön pitää muuttua että kielletty yhteistoiminta loppuu, voihan olla että jos tukitte oikeuslaitoksen oikeasti pariksi vuodeksi tästä seuraa että lainsäädäntöä halutaan muuttaa. Eli seuraavassa kartellioikeudenkäynnissä sitten linnaan noita sopijoita.
Varsinkin kun halutaan sekapuustoa, pitää tuo puuston määrä pitää alhaisena.
Pohjois-Suomessa on paljon rehevämpiä mustikkatyypin kankaita, jotka on aurattu ja istutettu männylle, näissä on myös paljon lähes täydellisiä hirvituhoja. Nyt alueilla on sitten yksittäisiä mäntyjä, hieskoivikko yläkerroksessa ja tiheä kuusen taimikko alakerroksessa. Kasvun kannalta tuo asento on mustikkatyypille varmasti optimi kun vaan harventaa raivaussahalla koivut ja kuusen taimet. Tuonne koivun alle tulee kyllä kuusta hirveästi, mutta mäntyähän tuonne ei saa muuta kuin pienaukoilla sitten ja onko järkeä yrittää taistella luontoa vastaan. Tuolla kaksijaksoisella metsällä mennään koivujen paras kasvuvaihe, jonka jälkeen tehdään ylispuuhakkuu ja sitten on toivottavasti kelpo kuusikko kasvamassa.
Kerran oli myytävänä tila, jossa oli selkeää jatkuvankasvun viritystä, ei tuossa mitään ongelmaa päällepäin näkynyt, mutta en tehnyt edes tarjousta, liian epämääräistä ja kaikkia tuhoja en edes alkanut miettimään. Ja tämä palstan arvo on aika tärkeä kriteeri kun ikää alkaa tulemaan, minkälaisen metsän perintönä jättää. Sori, menee ohi aiheen.
Hakkuu pitäisi juurivaurioriskin takia tehdä ehdottomasti talvella. Alikasvos kuuset häiritsevät mototyöskentelyä. Kokoajan pitää varoa pienempää puustoa. Kallista on korjuu. Yläharvennus on varmasti kannattavampaa korjuukustannuksiltaan kuin tu JK.
Yläharvennuksessa jäävä puisto on lisävaltapuita ja kasvatus on normaali jaksollinen kasvatus. JK on taas se jatkuvakasvatus, missä kasvatetaan kaiken kokoisia.
Pukkala toteaa että useissa tutkimuksissa on puustoa ollut liikaa jotta taimet pääsisivät kasvamaan. Ppa pitää pudottaa alle 10, tällöin sitä tilaa on. Eihän tuo metsänä mikään ihanteellinen ole, mukavampia kulkumaastoja ovat hieman puustoisemmat metsät, joka kai on tärkeä kriteeri näissä jatkuvankasvatuksen metsissä. Ja mitä tuo jatkuva kuusen kasvatus tekee maaperälle?
Mutta sehän on selvää että nii kauan kun alle puuta syntyy voidaan tätä kiertoa jatkaa. Hieman rajumpia harvennuksia harvemmalla tahdilla voisi olla hyvä, silloin korjuu olisi hieman kannattavampi,taimettumiselle olisi tilaa ja olisi vähän aikaa kunnon metsän tuntua.
