Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Joistain palstoista tulee sellaisia negatiivisten asioiden sylkykuppeja, en nyt tarkoita tätä Metsälehden palstaa, vaan mitä olen seurannut laajemmin. Esimerkiksi sanomalehti Pohjalaisen tekstiviesti palsta on pelkästään negatiivista viestintää, kun taas sanomalehti Keskisuomalaisessa tekstiviestipalstalla kiitellään lähimmäisten hyvistä teoista ja toivotetaan hyvää joulua ja uutta vuotta. Moderoidaankohan Keskisuomalaisen tekstiviestejäkin, ehkä jopa toimitus keksii niitä (joskus tuntuu) vai onko vaan niin että Österbottenissa on paha olla?
Kyllä tuo Lahtosen asia on semmoinen että siitä on hyvä päästä paineita purkamaan, ei tarvi sitten lähteä käräjöimään kun asiaa saa jotenkin käsitellä ja purkaa kiukknsa noihin rötösherroihin. Tietysti tuo mainostaminen on vähän niin ja näin, mutta varmaan Metsälehti tuosta provikat saa.
Kyllä tässä olisi tarkoitus taimikonhoitoon lähteä tammikuulla, toivottavasti suoja pudottaa lumet ensin puista. Eihän niitä entisajan pakkastalvia ole ihan viimevuosina nähty. Jos puissa on lunta niin parempi kun olisi hieman reilummin pakkasta, muutoinhan lumi kastelee jokapaikan. Marraskuussa olin pohjoisessa raivuulla ja paras keli oli se rapsakka -15 asteen pakkanen, ei tuulluut ja kuivana pysyi ukko vaikka pikkupakkasella sama pusikko kasteli jokapaikan. Jossain on nyt tietysti 30 pakkasta, silloin en viitti lähteä, uuniakin pitää lämmittää.
Kun Päätalon Kalle ja Väini olivat kortinpeluussa Iikantaon huussissa ja havahtuivat siihen kun isäntä oli tulossa huussiin, nopeasti kortit taskuun ja huusin reiälle istumaan. Iikka totesi: ”Jaaha pojat ovat tulleet housunkevennykselle, se on hyvä kun naapurikin käy meillä huussissa, sontaa tarvitaan”.
Puukustannus vuositasolla ole edes kauhean merkittävä, puhutaan kymmenistä miljoonista moteista ja siten korkeintaan muutamista sadoista miljoonista vuodessa koko metsäsektorille, vaikka useampi prosentti joustettaisiin kantohinnassa. Ei tuollaisen kustannuksen takia pitäisi lakia rikkoa, mutta ehkä pitkässä juoksussa kannattaa rikkoa. Sakot ja kanteiden korvaukset eivät tule tässä tapauksessa olemaan puoltakaan siitä sumasta mitä pitkäaikaisella hintojen sopimisella on voitu saada aikaan, eli rikos kannattaa tämänkin jälkeen.
Mulla ei muita tuloja olekaan kuin sijoitustuloja ja hankintahakkuun tuloja sekä kemeratukia. Keskimäärin tulot alle 20 000 euroa vuodessa, joista siis maksan verot, luontaisetuja ei voi mitata. Puunhinnalla on siis merkitystä minulle. En kuitenkaan halua vaivata päätäni käräjöinnillä, rahakin merkitsee valinnassa, onneksi teitä rikkaampia ja yhteistä etuamme ajattelevia metsänomistajiakin on.
Mutta se miksi puunhinta on valtion toimestakin painettu aikoinaan alas johtuu juuri siitä että puunhinnan merkitys suurimmalle osalle metsänomistajista, eli satunnaisesti kauppoja tekevälle metsänomistajalle, ei ole kovin suuri. Teollisuudelle hinta tuntuu olevan liian tärkeä ja jostain kumman syystä sieltä leipänsä saavalle duunarille. On tainut olla paperiliiton yksi päämäärä saada puunhinta alas.
Valtio huolehtii kovasti tuosta edullisen puun tarjonnasta, vaikka kuinka markkinataloudessa eletään, eihän tässä kauaa ollut kun sai myydä verovapaata ensiharvennusta, (mitenköhän liitoissa tuo asia sulatettiin) ja olisiko tämänkin keksinnön takana ollut teollisuuden huolestunut toteamus että tehtaita on laitettava kiinni, jos ei halpaa puuta ole riittävästi. Eivät valtiomiehet varmaan enää hyväksy kartellia, mutta vuonna 97 olivat tod.näk. tietoisia siitä (ainakin hirvimetsällä asiaa on sivuttu) ja väittäisin että puolet metsänomistajistakin tiesi että teollisuus oli savujaon tehnyt ja että turha oli puista kolmelta suurimmalta ristiin tarjouksia kysellä. Eihän metsänomistaja tuota päivämärä noteerannut kun laki muuttui näiden asioiden osalta ja hyväksyi tilanteen maantapana. Herrat tiesivät mutta jatkoivat samalla tavalla, paperiliitto oli vielä niskan päällä ja kyllä kai se valta vaan sokaisee.
Kyllähän tuo on varmaa että löylyä tulee lisää kun pakokaasuille avarretaan vähän reittiä. Itsellä paloi kerran 357 huskun pakoputki irti sahasta, ruuvasin kokonaan pois ja sahasin palstan loppuun ja täytyy sanoa että tehoeron huomasi. Tosin 3 kilometrin päässä asuva naapurikin kyseli millä sahalla oikein sahaan.
Raivaussahassakaan ei pahitteeksi ole että sitä löylyä on siloin kun sattuu sellainen palsta, ei sitä kauan ole aikaa kiertää yhtä puuta, jos on tarkoitus pistää leivän päälle muutakin kuin ylähuuli.
Monessa tapauksessa tulee yläharvennukselle parempi tulos motti-laskelmalla, vaikka käyttää harvennuksella keskimääräistä harvennustukin hintaa. Ovat tutkineet että tulee 10% parempi tuotto kiertoajalle, kun tehdään toinen harvennus oikea-aikaisesti yläharvennuksena, luulisin että tutkimuksessakin on hinnoiteltu tukit harvennus / avo. Riskilisä tuossa on aina, 900 runkoakin voi kasvatella avohakkuuseen, eikä ole huono tulos siinäkään.
Tuleeko harvennuksella otettua tukkiosa yhtä tarkasti talteen? Vaikeampihan noita on apteerata ja ainakin talvisessa kuusikon harvennuksessa taitaa olla teoria taas hyvin kaukana käytäntöä. Ja totuus on kyllä se että järeämpi puu pysyy paremmin pystyssä. Meillä on kuitenkin metsänhoitosuosituksissa MT-kuusikoille ja männikköön kakkosharvennus yläharvennus, lienee Metlan juttuja.
Huono mennä suosittelemaan kenellekkään edes yläharvennusta, saati että ihan vihreää metsänomistajaa kannustaisi jatkuvaan kasvatukseen. Itse kun tekee moottorisahalla, niin jatkuvaa kasvatustakin voi harrastaa, mutta muuten vaatii tuurin lisäksi osaamista.
