Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
V. 2000 päätettiin uusia Äänekosken kartonkikone uudentyyppiselle taivekartongille, jonka sisäkerroksessa olisi haapa-CTMP. Rakennettiin CTMP-laitos Joutsenoon sekä kartonkiteollisuutta että hienopaperia varten. Pääosa sen tuotannosta menee Äänekoskelle ja Takolle. Tuoreen haavan saanti Venäjältä oli ajoittain vaikeata. Sen takia ruvettiin kehittämään koivu-CTMP:tä ja siitä tuli vielä kartongille sopivampi tuote kuin haapa-CTMP. Vaihto koivuun oli helppo. Äänkosken kartonkitehdas uusittiin v. 2002 tuotannolle 150 000 tonnia.
Näin on tehty siis kartonki-BCTMP, jota laitetaan yleisesti kartonkeihin ja jossa on koivua ja kuusta. Ja nyt on niin että riippuu siitä minkälaista kartonkia Husumissa aletaan tekemään (jota ei vielä ole tiedotettu) voi olla että haapaa on seassa, mutta sen määrä vähenee joka tapauksessa radikaalisti kun massaa tehdään kartonkia varten.
Kyllä sitä haapaa käytetään varmaankin Kirkniemellä ja sinne sitä sitten ohjataan jatkossa. Mutta hyvähän se on jos Venäjän puusta päästäisiin vähitellen eroon, tai siis että epävarmoista toimituksista ei oltaisi riipuvaisia.
Asiaa sivuten. Tiedän yhden kunnan alueelta kaksi tapausta missä maakunnista tehty viemäriverkosto on katkennut järvenpohjassa ja paskaa on kulkeutunut suoraan vesistöön tuhansia kuutioita. No tämä menee aiheeseen aina roiskuu kun rapataan, mutta antaa hieman mittasuhteita näille kuivanmaan mökkien tuleville jätevesiratkaisuile.
Joitakin vuosia takaperin juttelin maaseudun ihmisten kanssa näistä asioista ja kyllä oli katkeruutta ja taisi siinä puoluekanta monella muuttua. Kehotin laittamaan jäitä hattuun, eli odottamaan rauhassa. Aina oli vesistöihin matkaa kilometri jos ei enemmänkin ja usein vedenkäyttö niin vähäistä että ei tuntunut missään mielessä järkevältä, alle tuhannen euron eläkkeillä olevat miettivät pankkilainaa. Siinä on yritetty taas työllistää maaseudun kaivinkoneyrittäjiä ja joitain pikkuputiikkeja jotka noita toimimattomia puhdistuslaitoksia tekevät ja onhan siinä saatu tarkastajiakin ajelemaan tuonne tutkimaan.
Paljonkohan muuten yksi tai kaksi mökin asujaa ehtii fosforia tuottamaan. Kardinaalimunaus, kumarrus johonkin päin olikin pyllistys perinteisille äänestäjille (olikohan jotain lehmänkauppaa). Ja ihan fiaskohan tuo koko touhu on ollutkin, kuuliaiset ovat laitattaneet kovalla rahalla järjestelmiä mitä pitää vahtia ja jotka toimivat niin ja näin. Viisaimmat tai köyhemmät ovat jääneet odottamaan mahdollista hintakilpailua tai muuta ihmettä, ja eihän tuollaisiin systeemeihin kannata lähteä ennenkö on käyttökokemuksia. Onhan niitä ihmeitä sitten tapahtunutkin, moni on kuollut, osa on armahdettu korkean iän myötä ja mitähän vielä olisi tulossa, eikä kannata vieläkään hätäillä. Itselläkin on yhdellä mökillä perinteinen betoonirengas systeemi, veden kulutus on muuten 2 kuutiota / vuosi ja vesistöön 500 metriä matkaa, laita siihen nyt sitten tuhansien järjestelmä, ehkä se on laitettava mutta odotellaan kun se on ollut viisainta tässä jätevesiasiassa tähänkin asti ja voinhan jättää mökin vedettömäksi jos oikein aletaan ahdistamaan. Jos keskustapuolue on seuraavassa hallituksessa niin uskoisin että ovat läksynsä oppineet, vaan typerä homma kun puolet on jo sortuneet tuohon, pitäisi olla tasapuolista kohtelu kansalaisilla. Kertakaikkiaan emä moka, parempaa politiikkaa jatkossa.
Onhan se tutkittu että OMT-pohjalle ei kannata istuttaa kuin 1300 kuusta. Ensiharvennuksessa tulee tukkia ja kiertoaika on lyhyt. Monestihan istutetuissa hyvin hoidetuissakin OMT-kuusikoissa on niitä ihan alle jääneitä ensiharvennuksessa, eli sitä puustoa on varmuuden vuoksi liikaa.
Männiköissä olen nyt tavoitellut peräti kolmea harvennusta Keski-Suomen korkeudella (VT – MT). Ensiharvennus ala ja laatuharvennuksena 1200 runkoon (tässä kelkalla tai mönkijällä ajo), 2 harvennus ylä tai laatuharvennuksena 800 runkoon. Ja kolmas poimimalla tukkeja siten että kasvamaan jää lähinnä hyvälaatuisia yhden tukin puita kohti päätehakkuuta. Tämähän on se optimi malli teorissa kun tavoitellaan reipasta 4 % tuottoa ja siihen pyrin, myrskytuhoja ei vielä ole mulle sattunut. Tosin ei noita kolmosharvennuksia ole vielä ehtinyt tehdä kuin kerran, kun olen asiaan vihkiintynyt vasta 2007 tekemällä ensimmäisen kerran 2-harvennuksen selkeänä yläharvennuksena.
Jos puhutaan suht hyväpohjaisista maista ja rajoitutaan Eteläisempään Suomeen niin sanoisin että yhden harvennuksen taktiikalla männikössä hukataan tukkiainesta poistamalla potentiaalisia tukkipuita ensiharvennuksessa tai päätehakkuussa tukkipuun osuus on hieman pienempi kun kaikki puut eivät ole edes kahden tukin runkoja. Tietysti jos koneella pitää tehdä ensiharvennus niin kerralla harvempi säästää konekustannuksia, mutta ei siinä säästössä ole metsänomistajan kannalta missään tapauksessa järkeä näillä kuidun hinnoilla.
OMT-kuusikossa voisi onnistua hyvinkin 800 – 1000 runkoa pääätehakkuuseen vajaassa 50 vuodessa. Tuotto itse hoitotoimet tehden on todella hyvä, ei kärsi kauaa seisottaa 300 mottia pystyssä kun sen kasvattaminen on sen verran nopeaa. Tuossa on vielä se etu että ensiharvennus on sellainen rääpäisy että siinä ei tarvitse isolla alallakaan ajokonetta käyttää, voi kerätä puut mönkkärillä tai kelkalla, mikä on kyllä huomattava etu näinä talvina.
Ostelin vielä aamusta 10 kilolla Fred Olsenia ja Statoilia sekä YIT:tä. Seadrilliä onkin ihan omiksi tarpeiksi :). Nyt ei olekaan käteistä enää, hyvä niin voi unohtaa tuon pajatson ja alkaa joululomalle. Toivottavasti tuo öljynhinta nousee jossain vaiheessa yli kipurajan 80 taalaa, muuutoin homma ei toimi, ei muuten nouse Venäjäkään ilman sitä. Ja tarkoitushan on saada 10 % osingot pitemmässä juoksussa.
Tammikuussa täytyy alkaa tekemään uuden palstan kemera taimikonhoitoa ja ehkä pystykarsintaa, rahanarvoista työtä sekin ja tulee paremmat fiilikset kun näistä käppyröistä. Hyviä ostoksia vaan kaikille, kyllä nyt on mahdollisuuksia.
Niin Ammatti Raivooja, kummalliselta tuntuu että tuollaisella käppyrällä perustellaan. Taidetaan sitä tosiaan näyttää myös oikeudessa, ilmeisesti tuossa ei tarvita ihmeellisiä perusteluitakaan, kun eihän niitä ole metsänomistajalla saatavillakaan. Tässä annetaan teollisuuden kaivella asiat ja todisteet ja korvaukset tullevat pienenemään. Tai sitten nuo kanteet jäävät niin pieniksi että naputellaan korvaukset pöytään ettei iske lopulta nuo asianajopalkkiot näpeille.
Ei mulla ole hankintapuissa kyllä ollut koskaan motomittaa, kuormaivaaka, tehdasmitta tai pinomitta on ollut viimeiset 20 vuotta.
Tsemppiä vaan teidän savotoille, ihan mielenkiintoinen projekti, mulle riittää ihan nämä omat metsäiset savotat.
Hieman helppoon kyllä menee kuulijajoukko, jos perustellaan hinnanmuutos käppyrät vain kartellinolemassaololla ja sitten mumistaan tyytyväisenä että näinpäs onkin. Kai se on ajateltu kuulijajoukonmukaan mahdollisimman yksinkertainen käppyrä esittää. Mutta ilman tuota 2007 hintapiikin todellista syytäkin jonkinlainen korvaus kartellin olemassa olosta kuuluisi kyllä metsänomistajille. Käppyräperustelua ei varmasti oikeudessa edes esitetä, eihän se vastapuoli ihan tyhmä ole.
