Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mulla ei muita tuloja olekaan kuin sijoitustuloja ja hankintahakkuun tuloja sekä kemeratukia. Keskimäärin tulot alle 20 000 euroa vuodessa, joista siis maksan verot, luontaisetuja ei voi mitata. Puunhinnalla on siis merkitystä minulle. En kuitenkaan halua vaivata päätäni käräjöinnillä, rahakin merkitsee valinnassa, onneksi teitä rikkaampia ja yhteistä etuamme ajattelevia metsänomistajiakin on.
Mutta se miksi puunhinta on valtion toimestakin painettu aikoinaan alas johtuu juuri siitä että puunhinnan merkitys suurimmalle osalle metsänomistajista, eli satunnaisesti kauppoja tekevälle metsänomistajalle, ei ole kovin suuri. Teollisuudelle hinta tuntuu olevan liian tärkeä ja jostain kumman syystä sieltä leipänsä saavalle duunarille. On tainut olla paperiliiton yksi päämäärä saada puunhinta alas.
Valtio huolehtii kovasti tuosta edullisen puun tarjonnasta, vaikka kuinka markkinataloudessa eletään, eihän tässä kauaa ollut kun sai myydä verovapaata ensiharvennusta, (mitenköhän liitoissa tuo asia sulatettiin) ja olisiko tämänkin keksinnön takana ollut teollisuuden huolestunut toteamus että tehtaita on laitettava kiinni, jos ei halpaa puuta ole riittävästi. Eivät valtiomiehet varmaan enää hyväksy kartellia, mutta vuonna 97 olivat tod.näk. tietoisia siitä (ainakin hirvimetsällä asiaa on sivuttu) ja väittäisin että puolet metsänomistajistakin tiesi että teollisuus oli savujaon tehnyt ja että turha oli puista kolmelta suurimmalta ristiin tarjouksia kysellä. Eihän metsänomistaja tuota päivämärä noteerannut kun laki muuttui näiden asioiden osalta ja hyväksyi tilanteen maantapana. Herrat tiesivät mutta jatkoivat samalla tavalla, paperiliitto oli vielä niskan päällä ja kyllä kai se valta vaan sokaisee.
Kyllähän tuo on varmaa että löylyä tulee lisää kun pakokaasuille avarretaan vähän reittiä. Itsellä paloi kerran 357 huskun pakoputki irti sahasta, ruuvasin kokonaan pois ja sahasin palstan loppuun ja täytyy sanoa että tehoeron huomasi. Tosin 3 kilometrin päässä asuva naapurikin kyseli millä sahalla oikein sahaan.
Raivaussahassakaan ei pahitteeksi ole että sitä löylyä on siloin kun sattuu sellainen palsta, ei sitä kauan ole aikaa kiertää yhtä puuta, jos on tarkoitus pistää leivän päälle muutakin kuin ylähuuli.
Monessa tapauksessa tulee yläharvennukselle parempi tulos motti-laskelmalla, vaikka käyttää harvennuksella keskimääräistä harvennustukin hintaa. Ovat tutkineet että tulee 10% parempi tuotto kiertoajalle, kun tehdään toinen harvennus oikea-aikaisesti yläharvennuksena, luulisin että tutkimuksessakin on hinnoiteltu tukit harvennus / avo. Riskilisä tuossa on aina, 900 runkoakin voi kasvatella avohakkuuseen, eikä ole huono tulos siinäkään.
Tuleeko harvennuksella otettua tukkiosa yhtä tarkasti talteen? Vaikeampihan noita on apteerata ja ainakin talvisessa kuusikon harvennuksessa taitaa olla teoria taas hyvin kaukana käytäntöä. Ja totuus on kyllä se että järeämpi puu pysyy paremmin pystyssä. Meillä on kuitenkin metsänhoitosuosituksissa MT-kuusikoille ja männikköön kakkosharvennus yläharvennus, lienee Metlan juttuja.
Huono mennä suosittelemaan kenellekkään edes yläharvennusta, saati että ihan vihreää metsänomistajaa kannustaisi jatkuvaan kasvatukseen. Itse kun tekee moottorisahalla, niin jatkuvaa kasvatustakin voi harrastaa, mutta muuten vaatii tuurin lisäksi osaamista.
Eli kun tasaisella kankaalla kasvaa hyvälaatuisia suoria mäntyjä 900 runkoa hehtaarilla, joista 300 on 24 cm paksuisia ja 600 18 cm paksuisia niin kannattaa poistaa etupäässä noita 24 cm:n runkoja. Tätä eivät konemiehet nieleneet, sanoivat että aina otetaan altapäin, ei auttanut vaikka kuinka selitti että niillä allaolevilla on arvokasvu huomattavasti parempi kuin päällä olevilla. Kaikenlisäksi kokonaiskasvukin paranee kun lisävaltapuita jätetään päävaltapuiden sijaan, päävaltapuut eivät juuri reagoi alaharvennukseen, sen sijaan lisävaltapuut kiittävät lisääntyneestä valosta ja kasvavat järkevämmän runkomuodon kuin päävaltapuut. Tottakai huonolaatuiset poistetaan harvennuksessa aina, eli käytännössä noita 24 cm puita jää pystyynkin, mutta ajatus pitää ymmärtää. Ensiharvennus on aina laatuharvennus ja se on edellytys yläharvennukselle.
Tietysti voidaan todeta myös että hirvien aiheuttamien tuhojen takia taloudelliset laskelmat yläharvennuksen eduista ovat turhia.
Ainakin Metsäliitolla hinnat ovat erit leimikon eri hintaryhmillä, ensiharvennus, harvennus tai uudistushakkuu. Voihan olla että jatkuvankasvatuksen tuottamat järeät puut menevät avohakkuun hinnalla jollekin sahalle. Onhan tuota yritetty tutkia niin että lopputulema olisi että hakkuu olisi kannattavampaa kuin normi harvennus koska poistuma on järeämpi. Jatkuvassakasvatuksessa on paljon tarkoitushakuista tutkimusta ja liian vähän käytännön kokemusta.
Muutama vuosi sitten juttelin konemiesten kanssa yläharvennuksesta, eivät käsittäneet ollenkaan että toinen harvennus kannattaa useinmiten tehdä yläharvennuksena. Nythän tuo yläharvennus on jo metsänhoitosuosituksissa kakkosharvennuksissa se suositelluin menetelmä. Ei olleet konemiehet ainakaan aikaansa edellä. Vaikea onnistua tältä pohjalta.
Mullakin lähinnä tukkikauppoja keskihnnalla yli 50 euroa/m3. Lahtonen lupasi että 50000 euron kaupoista saan 25000 euroa korvausta. No en usko moista enkä ole mukana, jos olisi kuitupuuta edes puolet voisin ollakin.
Hyvä kun kuitenkin kanteita on. Toivottavasti lainsäädäntö muuttuu että henkilökohtainen vastuu toteutuu jatkossa.
