Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Näin minäkin olen alkanut uskomaan, kun tilojen pinta-alat ovat pienet ja sitten pienet yksittäiset puukaupat, niin firman jäsenenä tuo puu sentään käy kaupaksi. Ja hankintakaupoissa jäsenellä ei haittaa vaikka aina ei puumäärät toteudukaan, otetaan kaupan ulkopuolisetkin erät jne. Ne on nuo suurten tilojen omistajat, jotka vievät vähintään 20 kuormaa puutavaralajiaan aina tehtaan portille toimitettuna, vähän eri sarjaa. Ei firman jäsenen edutkaan ole huonontuneet, vaikka välillä myy muualle.
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/tukirajoitukset-vaarantavat-metsahakkeen-kayttotavoitteet/
Uutinen julkaistu 19.01.2015
Työ- ja elinkeinoministeriön lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuesta vaarantaisi metsäenergian käytön kasvun. Esitys jakaisi tuen kahteen luokkaan, lisäisi byrokratiaa ja vaarantaisi metsäenergiamarkkinoiden toimivuuden. Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Koneyrittäjät ja MTK oudoksuvat ministeriön esitystä, koska eri selvitysten mukaan puuta riittää niin teollisuus- kuin energiakäyttöön.
TEM on esittänyt uusiutuvan energian tuotantotukilakiin muutoksen, jotta metsäteollisuuden ainespuun saatavuus ei vaarantuisi. Järjestöt pitävät esitettyä huolta aiheettomana ja huomauttavat, että lakimuutos olisi monin tavoin ongelmallinen.
– Arviomme on, että esitetty muutos vähentäisi metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa jopa nykytasolta ja johtaisi näin kivihiilen käytön kasvuun. Uusi menettely toisi paljon lisäbyrokratiaa ja kustannuksia ja uhkaisi keskittää metsäenergian hankintaa vain suurille toimijoille, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
Maa- ja metsätaloustuottajien puheenjohtaja Juha Marttila toteaa, että puuta riittää niin metsäteollisuuden kuin energiantuottajienkin tarpeisiin.
…Ei siinä isoa hinnan eroa ole, vaikka antaa koneen kylvää samalla kun äestää. Tietysti jos asuu kuvion vieressä niin kannattaa tehdä itse.
Kylvöä tai luontaista uudistamista äestyksen kanssa on vaikea saada kannattamattomaksi, jos ollaan VT pohjalla ja vielä omatoimisuutta on noihin hoitotöihinkin.
Olen kyllä Reima Rannan kanssa samaa mieltä. Investointeja tehdään sen takia että ne tuottaisivat positiivista kassavirtaa ja vieläpä riittävällä korolla. Esim. 850 lämpösumma-alueella vieraalla teetettyjen HTM pohjien auraus, istutus, varhaisperkaus, täydennysistutus, taimikonhoito ketjun jälkeen ei positiiviseen tulokseen pääse kuin alle 1 % korko kannalla. Ja noita tiloja on saanut ostaa jopa alle taimikon perustamiskustannusten, jolloin parempaan tulokseen olisi päässyt, kun ei olisi tehnyt mitään.
Eli politiikka on ollut tosiaan tuo maksimaalinen puuntuotto, mikä takaa Euroopan halvimman raaka-aineen metsäteollisuudelle. Onneksi tästä on nyt herätty.
Koitetaan keskustella asiasta ja jätetään nimimerkkeihin kohdistuva pilkka tuonne Suomi24 palstalle, siellä se vissiin kuuluu sääntöihin.
Eihän se Lähde arvioinut tuossa lauseessa että onko jatkuvakasvatus hänen mielestän taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä. Totesi että jatkuvankasvatuksen tarkoitus on ensisijaisesti muu kuin taloudellinen. Voihan se silti hänen mielestään olla usein taloudellisinkin perustein järkevin vaihtoehto.
Mutta joo en ole lukenut koko artikkelia, eikä se minun käsitystä varmaan muuta. Mistähän sen artikkelin löytäisi?
On tuo tienvarsihinta vertailupohjaksi muuallakin Euroopassa käytössä ja Suomessa on kyllä siinä kirkkaasti halvin kuitupuu. Metinfon kautta löytyy linkki, missä on vertailtu erimaiden puutavaralajien hintoja. Metsäteollisuus ry:n valitukseen ei tarvitse ML:n hallituksen alistua, nehän pelaa tätä peliä UPM:n ja Storan kanssa edelleen, tehdas pystyyn vain.
Tuosta jostain juuri luinkin että erinomainen laatu tulee männylle tuolla Pohjois-Suomessa. Keski-Suomen vanhat petäjät olivat kirjoituksen mukaan vain hyvälaatuisia. Taisi olla Metlan raporteista kun luin.
Mutta eihän nuo HMT auratut alat kuitenkaan parasta laatua tarjoa, eikä se auraus välttämättä omistajalle ole kannattanut. Noissa on melkoinen työmaa varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Ostopalstoissa kun noita T2-02 aloja laskee tarjoukseen 500 – 1000 euroa / ha, hieman hirvituhoista ja puiden koosta riippuen niin kyllä niiden kanssa pärjää.
Jokaiselta metsätilalta saa tuon 125 motin verovapaan henkintatyönarvon. Metsätilalla tarkoitetaan saman kunnan alueella olevien metsäkiinteistöjen muodostamaa kokonaisuutta.
Meillä sattui sömppä tämän y-tunnuksen kanssa. Ostimme aikoinaan puuhapalstan puoliksi tulevan vaimoni kanssa. No sitten menimme naimisiin ja jossain vaiheessa tein hankintahakkuun tuolta. Eli tuo oli vielä yhtymänä meillä silloin. Aviopuolisoilla ei saa olla metsäyhtymää. Ostaja laittoi minun y-tunnuksella tuon kaupan (ihan oikein) ja maksoin alvit sitä kautta, merkkasin kuitenkin yhtymälle tuon kaupan. Verottaja soitti että mikä alvi suoritus minulta on tullut kun siihen ei kohdistu mitään tuloja, hän oikaisi tuon virheellisesti yhtymälle merkityn suorituksen, mutta tuo yhtymä jäi olemaan. Nyt vasta tuli verottajan kanssa korjatuksi tuo asia, jota en ole tiennyt, aviopuolisoilla ei saa kahdenkesken olla yhtymää, eli tila on oltava jommankumman nimissä ja sen omistajan y-tunnusta käytetään yhteisomistuksessa.
