Eihän tuossa taidettu ottaa kantaa noiden JK metsien kasvatuksen järkevyyteen, vaan siihen että geneettisestä puuston heikentymisestä ei ole pelkoa jos osa porukasta käyttää jatkuvaa kasvatusta.

Ja noissa jaksollisten kasvatusten yläharvennuksissa on ensisijainen tavoite tietysti saada kiertoajalle paras mahdollinen taloudellinen tulos. Mutta toisaalta parantaa päätehakkuun puuston laatua, usein paksummissa puissa on ne paksuimmat oksat. Esim. tuolla laittamassan kuvassa ”yläharvennus” mäntyjen kuivat oksat olivat 4 cm:n paksuisia poistetuissa puissa ja jäljelle jääneissä ne olivat selkeästi pienempiä. Ja sitten on itseelläni on ollut tapauksia että jo toisessa harvennuksessa poistetaan kahden tukin puita, joissa vielä tuoreeksi menevät oksat ovat jopa 6 cm, mutta jotka kelpaavat tukiksi toistaiseksi. Haluaisinkin käyttää termiä laatuharvennus, päätehakkuuseen tulee joissain tapauksissa yläharvennusten myötä laadukkain tukkipuusto, ei mahdollisimman paljon motteja. Älkää sotkeko harsintaan, siinä jätettiin täysin systemaattisesti kaikki tarpeeton kasvamaan.

Puuston kasvu heikkenee kun otetaan aina päältä parhaiten kasvaneet puut pois. Tuohan on ihan selvä. Mutta ketä se sitten haittaa, jos joku marginaaliryhmä tekee asiat ”väärin”?

Yhdellä palstalla on tuulivoimayhtiö varannut alueen, eli on varattu alue ja sitten makseltu 1000 euroa / tila omistajille varausmaksua, en tiedä onko joku kieltäytynyt. Mitään ei ole tapahtunut reiluun kolmeen vuoteen. En muista mitä nuo hehtaarikorvaukset olivat, sitten jos rakentavat tuon alueen, mutta muistelin olevan luokkaa alle 200 eur / ha. Ja normaali metsätaloutta saa sitten tuon jälkeen edelleen harjoittaa, mutta tokihan nuo tilansa vievät. Tuolla meillä on hyvät tiet, että tuo voimaloiden vaatima tienteko ei ole mikään plussa, jos ei olisi tietä niin tuossa yhteydessähän se sitten tulisi ilmaiseksi.

Tuo on kaukana asutuksesta, yksittäiset talot yli 2 kilometrin päässä. Paljon lähemmäksi asutuksia ovat nyt noita puistojaan rakentaneet.

Niinhän se on. Mutta naapuri möisi varmaan mieluusti pystyyn 15 eurolla halonhakkaajalle koivukuitua, josta halkoa tulee lähes samaa tahtia kuin 48 euron tukista. Riippuu tietysti laitteistosta millä tekee, onko parempi että klapia tehdään yli 20 sentin puusta vai alle. Itsellä vain kokemusta tuosta ruuvilla halkomisesta.

Tuohan nostaa koivutukin kysyntää laajemmalla alueella, Metsäliiton Suolahden vaneritehdas sijaitsee ehkä 70 kilometrin päässä. Tuskin hinnalla alkavat kilpailemaan.