Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eikös se syy ole ne evätyt NER-tuet. Katso wikipediasta ”kartelli”.
Jokaiselta metsätilalta saa tuon 125 motin verovapaan henkintatyönarvon. Metsätilalla tarkoitetaan saman kunnan alueella olevien metsäkiinteistöjen muodostamaa kokonaisuutta.
Meillä sattui sömppä tämän y-tunnuksen kanssa. Ostimme aikoinaan puuhapalstan puoliksi tulevan vaimoni kanssa. No sitten menimme naimisiin ja jossain vaiheessa tein hankintahakkuun tuolta. Eli tuo oli vielä yhtymänä meillä silloin. Aviopuolisoilla ei saa olla metsäyhtymää. Ostaja laittoi minun y-tunnuksella tuon kaupan (ihan oikein) ja maksoin alvit sitä kautta, merkkasin kuitenkin yhtymälle tuon kaupan. Verottaja soitti että mikä alvi suoritus minulta on tullut kun siihen ei kohdistu mitään tuloja, hän oikaisi tuon virheellisesti yhtymälle merkityn suorituksen, mutta tuo yhtymä jäi olemaan. Nyt vasta tuli verottajan kanssa korjatuksi tuo asia, jota en ole tiennyt, aviopuolisoilla ei saa kahdenkesken olla yhtymää, eli tila on oltava jommankumman nimissä ja sen omistajan y-tunnusta käytetään yhteisomistuksessa.
Älytöntähän tuo pankkien vakuuksien hallinta on metsätilakaupoissa. Välittäjän tekemästä arviosta vaikka 60 % lainanvakuudeksi ja ei mitään ehtoja metsätilan hakkuiden yhteyteen lainanlyhennyksistä. Ainoa ehto on tainut olla metsävakuutuksen ottaminen, ihan kun asioita ei ymmärrettäisi ollenkaan, ei se ihme kun noita pankkeja pitää holhota.
Esimerkiksi paperitehtaan asiakkaat vaativat tietyn sertifikaatin heidän tuotteisiin. Paperitehtaalla käytetään sellua, josta tietty prosentti on tehty FSC sertifikaatin mukaisesti kasvatetusta puusta ja tietty PEFC-sertifikaatilla ja sitten osa sertifioimattomasta puusta. Sitten tuota sertifikaattia vaan jaetaan paperitehtaan tilauksille niin että prosentit pysyvät noissa alkuperäisen puunhankinnan mukaisissa sertifikaatti prosenteissa. Noista sertifikaattien käytöistä joutuu paperitehdaskin pikkuisen maksamaan vielä.
Kun sellutehdas ostaa Venäjältä puuta, tehdas voi itse määritellä mihin sertifikaattiin tuo on sidottu: PEFC tai FSC. Venäjällä voi käydä katsomassa miten sitä FSC puuta tuotetaan.
FSC-sertifikaatti takaa siis Potterin lukijalle, että hänen kirjansa on tuotettu luontojärjestöjen hyväksymällä tavalla käsitellyistä metsistä.
Kilpailutin firman ja MHY:n muokkauksen + taimet, Hinnat olivat lähes identtiset, MHY:n tarjous ehkä 10 euroa pienempi, valitsin sen. Sopimus oli vain herrasmiessopimus ilman papereita, muokkausta ei tehty koskaan ja taimia en sitten kysynytkään, kaveri oli unohtanut tuon sehän voi sattua kenelle vain. Sopimukset pitää tietysti tehdä kirjallisena, mutta myös se että on tuttu ja luotettava kumppani on tärkeämpi kuin muutama kymppi.
Toivotaan paraasta, eli että jakeluyhtiöt kantavaat vastuunsa, evätkä yritä hankaliin luonnonoloihin vedoteten siitä osittain ulos keplotella. Korvaukset juoksee niille jotka tuosta sähköttömyydestä kärsivät, ehkäpä se laittoi nyt asioihin vauhtia, inhimmillinen kärsimys ei näkynyt olevan se ykkös huolenaihe, kun jakeluyhtiö avautuu uutisessa korvausvastuistaan sähkönkäyttäjille. Nuo yhtiöt etunenässä hakevat voittoa, MTK:n pitäisi ajaa metsänomistajan etua, huoltovarmuuteen liittyvät joka vuotiset miljoonakorvaukset pitävät huolen siitä että linjayhtiöt haluavat asiat ratkaista vihdoinkin. Pahoittelen että mollasin MTK:ta, annetaan työrauha, vastapuoli on häikäilemätön.
On meidän perheelläkin ollut sähköt poikki myrskyjen takia, eikä minulla ole vierimetsiä tuolla hätäalueilla, mutta perehdyin tähän asiaan, kun alettiin peräämään joka kanavalla metsänomistajan vastuita.
On mula Etelä-Suomessakin metsää ollut pitkäänkin, käytän siellä pelkästään jaksollista kasvatusta tehokkaasti, se on varminta ja palstan arvo säilyy. Vasta ostin uuden tilan, kaksi vuotta meni että tarjous tärppäsi, hintataso on usein kohtuuton, mutta nyt onnistui. 1500 eur / ha kovanmaan T2 – 02 palsta 1200 lämpösumma alueella.
Ja kyllä tuolla Pohjoisessakin puu kasvaa, mutta olemassa oleva puusto kannattaa huonommilla lämpösumma-alueilla aina huomioida ja uudistamisen vaikeudet / mahdollisuudet. Sanoisin että usein kannattavinta on jaksollinen kasvatus, jossa tavoitteena on luontainen uudistaminen.
