Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Samalla lailla pohjoisessa siirretään linjoja tienvarteen . Nyt maksavat kelpo korvauksen linjan alle jäävästä alasta. Aiemmin nuo alueet on sosialisoitu .
Eihän sitä tule kun parisataa vuotta on kuusta kasvatettu. Olemassaolevaa pustoa tuo mies on hyödyntänyt hienosti, mutta ei hänkään luonnolle mitään voi.
Tuo on kyllä vielä liian tiheäkin, seuraavan harvennuksen jälkeen voi jotain tapahtua, jos ottaa sieltä puolet pois. Mutta jossain vaiheessa pelkkä kuusikko vaan ei enää tuota taimia.
Pohjalaisen tekstaripalstalla joku toteaa että tuulipuiston runkotiet on tukittu ja maanomistajien liikkuminen estetty. Voihan se mennä noinkin päin tietysti, ehkä ne myllyt pystytetään optimi paikoille ja vanha metsätie saattaa jäädä sitten allekin. Toisaalta nuo korvaukset hehtaaria kohti ovat hyvät, kyllä siitä jotain hetkellistä haittaa sitä vastaan voi kärsiä.
Lisäksi oli Torkkolan myllyistä kirjoitettu että meluhaitta on selvä vaikka kaikki myllyt eivät ole vielä edes käytössä. Verrattiin moottoritien meluun. Moottoritiehän aiheuttaa jatkuvan kohinan, mutta onhan siellä lisäksi selkeitä häly ääniä, pientä liioittelua, ei ilmeisesti Torkkolan tekstailija ole vierraillut pitempää aikaa moottoritien vieressä. Mutta se että tuollainen tuulipuisto on äänetön ei siis pidä paikkansa. Puhumattakaan siitä että rumentavathan nuo maisemaa, jonkun mielestä tietysti kaunistaa.
Käy ihmeessä katsomassa netistä ainakin se Petäjäveden arvometsä, siinä on mielestäni sitä peräänkuuluttamaasi kokemusta olemassa olevan puuston hyödyntämisestä. Lisää käsitystä siitä että PPA voidaan kuusikossa pudottaa lakirajalle kasvun tyrehtymättä, ehkä sitä vaihtuvaa taimiainestakin sitten tulee. En suosittele harventamaan niin harveksi, kun noita myrskyjä on, mutta tässähän nyt puhutaan jatkuvankasvatuksen kasvusta.
Pellon keskellä oleva puu kasvaa hieman heikommin pituutta kuin metsässä oleva puu. Kuitenkaan metsässä ei tarvitse olla lähellekään tiheää että puu saavuttaa parhaimman pituuskasvunsa (paksuuskasvu tietysti paranee mitä harvempaa).
Kuusi selviytyy varjossa, se muuntuu ja samalla lopettaa kasvunsa. Näitä sateenvarjo kuusia ei suositella kasvatettavaksi, koska elpyminen on hidasta ja useinhan nuo ruskettuvat aukoilla ja siis kuolevat. alikasvoskuusen latvasta näkee, onko sillä edellytyksiä kasvaa, siinä pitää olla useamman sentin vuosikasvu päässä.
Olen päässyt yhdellä välittäjän kautta ostetulla tilalla yli 10 % vuotuiseen tuottoon. Kaikki hakkuut teki moto, siemenpuuston äestys tuli ostopalveluna, enkä tehnyt tuolla muutakuin nauhoitin leimikoita ja saapastelin tarkistelemassa etämetsänomistajana. 7 vuoden omistamisen jälkeen myin tilan pois ja rahamäärä lähes tuplaantui ja osa siitä rahasta tuli heti tilan oston jälkeen. Rahat sijoitin pörssiin ja joukkolainoihin (pääoman tuotto säilyi 10 % tietämissä), metsänarvo tuntui kohtuuttoman suurelta, palsta oli ihan hyvässä kunnossa kun sen luovutin.
Ostin nyt kuitenkin taas Keski-Suomen korkeudelta T2 – 02 VT – MT metsää 1500 euroa/ha, kaikki kuviot äestettyjä istutusaloja. Ostin kun sain läheltä ja halvalla ja tämä työllistää. Omalle työlle pitää tietysti laskea palkka, eli tuotto jää pitkässä juoksussa 5 % tietämiin vaikka kuinka on pätevyyttä hoitaa metsiä, eikä tässäkään ole takuita että pääoma säilyttää arvonsa. Ihmettelen, mitenkä nuo palstojen hinnat nousevat nykyisin ihan mahdottomiksi, ei noissa ainakaan ostopalveluja käyttäen kummoista tuottoa tule, saati että pyrkii aktiivisesti jatkuvaankasvatukseen. Luulenkin että halutaan omistaa metsää ja arvot ovat muut kuin optimaalinen rahallinen tuotto. Tää on trendikästä.
