Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset

Niin kauan kun sähköä tulee Ruotsista tai Norjasta tarpeeksi, hinta säilyy varmaan siedettävänä, mutta jotenkin tuo omavaraisuus vain kiehtoo. Puuta kasvaa melki tuplasti siihen mitä sitä käytetään, kunnon taimikonhoidot varhaisessa vaiheessa turvaisi sen että voitaisiin myös järkevästi korjata tuo kasvu.

TVO ilmoitti juuri että ydinvoimalan kannattavuus on jo vähän niin ja näin näillä sähkönhinnoilla. No tuulivoimalla tietysti vielä pahemmin pielessä kun tuet loppuvat.

Kyllähän tuo kasvun ihme on yksilöllistä täällä luomakunnassa, toinen kasvaa nuorella iällä paremmin ja toinen vähän vanhempana. Varmasti huolellisesti työskennellen ja asioihinperehtyen pääsee kohtuulliseen kasvuun jatkuvankasvatuksen menetelmällä. Mutta esim. Anneli Jalkasen toteamus että jatkuvakasvatus sopii laiskalle metsänomistajalle ei minun mielestäni kyllä sovi ollenkaan, tai se edellyttää sitten huippuluokkaisen korjuuhenkilöstön (hyvä räätäli). Niinhän se Lähdekin totesi että metsässä pitää olla paljon, noita valo/varjo olosuhteita pitää säätää, pitää olla asiantuntemusta. Eihän tuota voi tehdä siten että motolla vain lähdetään tekemään jatkuvaakasvatusta, kun motomiehetkin ovat toinen toistaan kiireisempiä ja niitä tulee koulunpenkiltä suoraan metsätöihin.

Puuntakusen listasta puuttui minun mielestäni tärkeä osa, maaperän ominaisuudet heikentyvät kun kuusta kasvatetaan pitkään samalla alalla. Tuosta seuraa se että taimia ei enää synny ja puun kasvu heikkenee kun juuret ovat pitempään kylmässä ja ravinteet sitoutuvat niin etteivät ne ole puiden käytössä. Auttaako pienaukon teko tähän, syntyykö pienaukkoon enää edes koivuja kun kuntta ja sammalkerros ovat niin paksuja -> Pienaukkoja pitää tehdä jo hyvissä ajoin.

Herran nimi taisi olla Yrjö Vuokila. Jotta ei jäisi ihan mustavalkoinen kuva Vuokilastakaan, muistutan yhdestä hänen teorioistaan.

Jalostetut puut kasvavat nuorena nopeammin kuin jalostamattomat, vanhemmalla iällä kasvut kääntyvät päinvastaisiksi. Jalostettujen ja jalostamattomien siemenin syntyneiden metsiköiden vuotuisten kehityskäyrien hän uskoi käyttäytyvän samaan tapaan kuin valo ja varjopuiden kehitys. Eli tuo tukisi sitä että tavallisessa metsässäkin hieman varjoon jäänyt (kilpailussa hävinnyt) kasvaisi vanhemmalla iällä paremmin kuin vieressä nuorella iällä valosta enempi hyötynyt puu. Ja niinhän on myös tutkittu että lievä yläharvennus parantaa metsän kuutiokasvua ja kiertoajan arvokasvuahan se voi parantaa puuston laadusta ja tuhoista riipuen sitten jo enemmänkin.

Sikäli rohkeata teoriaa, kun jalostettuja metsiä ei ollut tuohon aikaan vielä juuri kasvateltu. Mutta onhan se niinkin että kun jalostetulla taimella kasvattaa hyvällä pohjalla kunnon muokkauksella niin tuon parhaan kasvun loppuvaiheessa on päätehakkuun aika, eikä myöhemmällä heikommalla kasvulla ole merkitystä.

Kyllähän tässä vähän sitäkin on että kun jaksollinen kasvatus on tutkittu jo läpikotaisin niin tutkijoiden pitää keksiä jotain uutta että on sitten työsarkaa. Ei tätä jatkuvaakasvatusta metsänhoitajat ammattikuntana vastusta, aina ovat pitäneet toistensa puolta, metsäkeskuskin piti näitä metsänhoitajien suojatyöpaikkoja sillä kustannuksella että kenttähenkilökuntaa oli sitten jopa liian vähän. Menee taas ohi aiheen raakasti, mutta ainakaan en siinä mielessä poikkea muista tässä ketjussa.

Mehän sitä vasta tuota teollisuutta ruokitaankin, jotka ostamme palstoja ja otamme toimeentulon puuta myymällä. Omalla työllä ja/tai puuta myymällä saa palstan tuottamaan hyvin, kun ei erehdy maksamaan palstasta liikaa. Mutta jos teettää kaiken ulkopuolisella, niin kannattaisi mieluummin luopua koko metsän omistamisesta tai siirtyä vaikka siihen ikuiseen kasvatukseen poimintahakkuilla. Ei metsää kannata perintönä antaa metsäasioista tietämättömille.