Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ei tarvi, ellet halua jatkuvaakasvatusta kokeilla, joka voi olla hyväkin vaihtoehto. Myrskytuho riski kasvaa ja harvennuspuun hinta ei tähän innosta.
Mutta yksi vaihtoehto on yläharvennus ja taimettumisen odotus, pitäisi olla kuitenkin selkeitä merkkejä taimettumisesta. Eli näin tekevät ne jotka osaavat ja uskaltavat ottaa riskiä, mutta en suosittele, kun se harvennuksen jälkeinen kasvu on epävarmaa ja ehkä kuituvoittoista.
12 cm vahvuinen koivu ei ole kuin 70 litraa. 14 – 15 cm rinnankorkeus vahvuudessa yleensä puu 100 litraa. Harvennus laadun mukaan, jos ei tukkilaatua ole, ei harvennusta ollenkaan. Hies ja rauduskoivun kasvatuksessa lisäksi se ero, että Raudus tarvii tilaa enempi tai kasvu taantuu, eikä myöhästynyt harvennus paljon auta ja tukkiaihiot jää juromaan. Suoraa en osaa vastata, laittaisin rauduskoivut kohtapuoliin vähintään 4 metrin etäisyydelle toisistaan. Omassa tein vasta kun valtapuut olivat 15 cm rinnankorkeudelta, saattoi olla myöhässä.
Niin, sama kuin suomalaisilla sähkön hinnoissa, mulla noin 5 snt/kwh. Eli kun sähköä myyvät yhtiöt joutuvat ostamaan välillä sähköä 50 snt/kwh, joutuvat myymään mulle silti kymmenysosa hintaan. Saksassa kaasu joka kodin lämmön tuottaja ja Uniperin toimitus sopimukset pitkät.
Euroopassa on myös kaasulla toimivia voimalaitoksia ja käyttö lienee kannattamatonta, eli tulee kovasti tappiota. Samalla Saksassa ydinvoimalat seisovat tyhjänpanttina, vaikka uraania kyllä olisi edullisesti saatavilla. Saksalaiset ovat idiootteja, ne kun jotain päättää se kanssa pitää.
Yksityismetsissä on ollut tänäkin vuonna aina nauhat ennen hakkuuta. Tehokkainta olisi, kun raivaus tehtäisiin noiden nauhoitusten perään ennen hakkuuta, gps:n ja norojen kanssa kun muutama ukko vuorollaan saapastelee..
Useamman kerran on ennakkoraivaus alettu moton jo hakatessa palstalla. Ajokoneen työskentelyä haittaa irtorisut, jos moto suoriutuu niin turha raivuu voisi olla siis jopa haittana. Muutaman kerran on raivattu jo iso pala ja moto aloittaa hakkuun raivaamattomalta alalta, lieneekö taksa parempi vai muuten huonopäivä?
Jatkuvankasvatuksen hakkuussa voisi urat suunnitella aluksi ja raivata sitten uran varresta näköhaittoja pois ja isompien ympäriltä kaikki pitemmät pois.
Näitä tehdään joka päivä isojen firmojen tiluksilla, kai ne jotenkin onnistuu. Eikös tärkeintä ole se että niitä hyvälaatuisia niukinnaukin tukkikokoisia tai alle olevia puita jää reilusti kasvamaan jo metsälainkin takia ja taimia nousee enempi hakkuun jälkeen. Jos taimiainesta on reilusti, nousee sitä varmasti jatkossakin.
Jos suurin poikkeama on liian aikainen ensiharvennus liian harvaksi hakaten, tulee mieleen että varsinainen ongelma on ollut liian iso runkoluku taimikonhoidon jälkeen. Jos runkoluku on reilu 3000/ha, on tuossa hakkuu tehtävä pienessä aikaikkunassa ja poistuman keskikoko jää takuulla pieneksi, hakkuun viivästyttäminen vain huonontaa puuston tilaa. Ja kun tuollaisessa ylitiheässä jättää 1000 runkoa kasvamaan, niin varmaan jää ppa alakanttiin.
Nyt tuollaiset ylitiheä menevät energiaksi. Siinä taas kun jätetään ennakkoraivaus suorittamatta ja kerätään kaikki latvuksetkin pois, saatetaan kohdata uusia haasteita. Urilla ei minkäänlaista havutusta ja kaikenmaailman räippänöitä ja liekoja jäävien runkojen ympärillä. Toki tuolla on hyvä liikkua ja siistiä konetyön jälki hakkuun jälkeen raivaussahalla, mutta juurivauriot jäävät haitoiksi.
Omat havainnot harvennuksilta on että jälki on hyvä ja pikkuisen liikaa jää runkoja pystyyn. Usein on käytetty pienempää korjuukalustoa ja ajoura on sitten kapea. Joskus on uraleveys yli 5 metriä, lienee ollut isot koneet.
Seuraavassa harvennuksessa edelleen pienemmät koneet, poistuma kuitenkin alle 400 litraista ja puutavaralajikohtainen kertymä pieni, jolloin ison ajokoneen tavaratila ei välttämättä täyty uralta. Laittaisin harvennukset isona kokonaisuutena omaksi leimikoksi ja päätehakkuut erikseen. Järkevän kokoisen leimikon kun raivaa ennakkoon ja puuvälit ovat riittävät moton kouralle, ei hakkuujälkikään ole huono.
