Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hankintahakkuuna noita enskoja olen tehnyt mielekkäissä kohteissa. Ja 1800 – 2200 kpl/ha on normi tavoitetiheydet minullakin taimikonhoidossa. Omassa taapelissa lankuissa on alle 3 mm vuosilustot ja kyllä tuo tasainen parin millin lusto hirsitöihinkin kelpaa. Mulla on tietysti eri tarpeita kun monella muulla, älkää ottako mallia, vaan toteuttakaa omia unelmianne.
Miestyönä männikön harvennus 2500 kpl/ha on mielekästä. Tyvet ei juuri karsintaa tarvi ja puut voi kaataa suoraan kasoihin ja kuitenkin suurimmasta osasta tulee kaksi 5 m pölkkyä, kantamista ei ole yhtään ja kasat silti riittävän isoja. Just tein yhden 30 vuotiaan vt männikön manu työnä, jossa 2500 runkoa harvensin tiheyteen 1000.
Usein käytännönläheinen realismi, jossa raha huomioidaan on se mikä ohjaa päätöksentekoa. Kun on ensiharvennus puustoa 5 hehtaaria, niin jos siellä poistuma on 30 mottia hehtaarilta, ostajia ei kiinnosta, tai puun hinta on huono. Jos poistuma 60 mottia hehtaarilta, havutus voi jopa mahdollistaa kesäkorjuun, kokonais motti määrä on kiinnostava ja puun hinta on huomattavasti parempi. Heti saadaan kattava korvaus puukaupassa seuraavan kymmenen vuoden kuutiomääräiselle kasvutappiolle. Mutta tietysti, jos halutaan metsällä lähinnä hiiltä sitoa, sitten kannattaa miettiä hieman muitakin vaihtoehtoja.
2500 runkoa kun harvennetaan tiheyteen 1000, poistuu runkoluvusta 60%, mutta alaharventaen jää hyvä puusto, joissa kaikissa kasvu yli 100% tukkia. Jossain tapauksissa voi olla optimi vaihtoehto.
A-laatuista puuta ei pystykaupoja varten kannata kasvattaa. Omassa taapelissa ja hirsirakennuksissa noilla on paikkansa. Kotitilalla hirsiä on veistetty ja lankkua sahattu, oksatonta punahonka paneelia höyläytetty, joku venekin tehty. Muutamalla kuviolla tuolla olen sitten jatkanut laatuun tähtäävää kasvatusta, vaikka veneitä en itse tekisikään. Yhdeltä kuviolta otetaan alaharventaen saunaan hirret tänä talvena, 6 metrinen pölkky ei montaa senttiä kapene ja oksiin ei vuoluveitsi pysähdy, kun niitä ei pinnassa ole.
Kun on heinää ja vattua, poistuma pientä sekä tai hankalakulkuinen maasto, raivaussahan kanssa heilumiseen energiaa kuluu paljon ja päivän pystyssä pysyminen on jo saavutus. Harvaan istutettu kuusen taimikko voisi olla mielekäs reikäperata raivaus veitsellä. Reikäperattu kuusen taimi joidenkin tutkimusten mukaan kiihdyttää enempi pituuskasvuaan täysperattuun verrattuna. Lisäksi koivutihentymät kasvavat hiukan hitaammin, kun niitä ei raivata, jolloin taimikonhoito vaiheessa koivut ja kuuset ovat samoissa mitoissa ja koivuissa on vara valita.
