Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
BCTMP on se tuote mitä tehdas tekee. Syö varmaan eukalyptusta ja haapaa, ehkä muita seassa. Varmaan miettivät vasta laitosta johonkin ja Rauma vain mietinnöissä mukana. Kaskisten tehdas tuottaa jakossa omille tehtaille.
Mutta tuo Kupion hanke olisi huomattavasi merkittävämpi, tai siis kuulostaa siltä. Olisipa joku ulkolainen toimija tekemässä suurinvestointia, alkaahan täällä verotukset, sähkönhinta ja muu infra olemaan kilpailukykyisiä ja kun puusta ei tarvi maksaa kuin puolet siitä mitä tuolla Euroopan puolella.
Nämä käsitteet taitaa olla jokaisella omat. Kyllähän tuo alikasvosten hauduttaminen metsäksi on pitkässäjuoksussa sitä perinteistä metsänhävitystä, mutta onhan tuota kasvavaa puustoa teollisuuden tarpeiksi.
Itse miellän yläharvennuksen valinnaksi päävaltapuun ja lisävaltapuun välillä joskus toisessa ja ainakin viimeisessä harvennuksessa ja sillä uudistamisaika pitenee ehkä 15 vuotta ja tukkipuusaanto hyvälaatuisessa puustossa sitten maksimoituu kiertoajalla. Ihan lillukanvarsia ero tavalliseen jaksolliseen kasvatukseen kannattavuuden kanssa ja lopputulos voi olla tilanteenmukaan plus tai miinus. Itse kun harventaa niin aina tukin teko on mukavampaa ja tulee sitä arvottua noita jätettäviä puita laadun mukaan melko tarkasti. Motolla en ehkä teettäisi yläharvennuksia tällä hintatasolla.
Älä Roisto sekoita asioita. Yläharvennukset on eriasia kuin tämä jatkuvakasvatus. Ihan kaikki viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että ainakin viimeinen harvennus kannattaa tehdä yläharvennuksena. Ei se Pukkala tainnut yläharvennuksia tarkoittaa.
Perimä vaikuttaa uudistumiseenkin ja se pitää ottaa huomioon. Pienaukkoja pitäisi tehdä hyvissä ajoin, eli ennenkö noita päävaltapuita on kaadettu. Jos ensin kasvatellaan kuusikkoa yläharvennuksilla 150 vuotta, niin jäljellähän on perimältään huonoimmat yksilöt. Ja jokatapauksessa perimä heikkenee, jos laajemmassa mittakaavassa alettaisiin harsimaan.
Luontaisen uudistumisen takiahan alaharvennuksiin on aikoinaan pakotettu, eli että se isoimpien puiden parempi perimä siirtyisi luontaisen uudistumisen kautta. Nykyään kun laitetaan taimitarhan jalostetut taimet, ei ole tuota perustetta pelkille alaharvennuksille.
Palataanpa Reima aiheeseen ja nimiä säästämättä. Eikös Erkki Lähde ja Jalkanen (oliko Anneli) testaillut 80 luvulla ekoäestä. Erkki esitteli silloin televisiossakin hommaa, ketjujen päässä jotkut ankkurit tai koukut. Ilmeisesti tuossa ei kuitenkaan maanpinta tarpeaksi aukea, että taimettuminen varmistuisi ja tuo menetelmä on unohtunut, vai käytetäänkö ekoäestystä vielä? Pointti on tässä se että tuo taimettuminen on tutkijoidenkin mielestä ollut suuri ongelma jatkuvassakasvatuksessa, siihen on haettu, ehkä turhaa, luonnonmukaisempaa ratkaisua.
Äestettyyn maahan nousee MT-pohjalla ja sitä karummalla aina puusto ja melko nopeastikin. Muokkauksen käyttö edesauttaa sen että pienaukolle nousee tuhansia lehtipuita ja pakko on tarttua jossainvaiheessa vesuriin, haittaaks se kun kasvuolosuhteet paranisivat muokkauksella huomattavasti. Minä muokauttaisin pienaukon ja varautuisin taimikonhoitoihin.
OMT-pohjaa ei minun mielestä kannata uhrata jatkuvaankasvatukseen, heinäyksen määrä pienaukoissa voi laiskan yllättää.
Horsman seasta taitaa mäntykin nousta ihan hyvin. Joskus nuorena katsoin kun yksi männyn istutusala kasvoi puolentoista metrin horsmaa eikä sille mitään tehty, ajattelin että siinä nyt llaiskotellaan, kuitenkin tuohon nousi ilman heinäyksiä täysitiheä männyntaimikko. Ja horsma nousee VT-pohjille, muokkaus parantaa olosuhteita.
