Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Myyrät söivät jopa kuivankankaan siemenpuualueen taimet. Ne levisivät pitkin metsiä kuin Jokisen eväät ja ihan kaikki kävi. Kiipesivät 3 metrin korkeuteen kuorimaan männyn latvuksia. Söivät kuitupuukasojen pohjimmaiset puut kuorettomiksi. Kuusen taimetkin kelpasi. Niitä oli vissiin vähän liikaa silloin, mikä vuosi se nyt oli?
Ostavat varmaan Venäjältä nyt enempi tuota puuta kuin koskaan, rannikon laitokset ja rajan pinnassa olevat laitokset varmaan eivät muuta käyttäisikään jos vain saisivat tarpeeksi tuolta Venäjältä tuota raaka-ainetta. Ovat kuitenkin varmaan vähän epävarmempia toimituksia ja tukkiahan tuolta ei juuri tuoda. Uskoisin että tuolla kuitupuun tuonnilla on kuitenkin vaikutusta puun hintaan, eli että nousua ei paljon tule. Venäjän puu on ollut aiemmin jopa kalliimpaa kuin kotimainen ja sitä on silti tuotu laivoilla ja junilla ja autoilla.
Kasvutappiotahan ne aukot tekevät, mutta jos ne ovat aarin tai pari niin ei se tappio vielä kummoinen ole, ajouristakin tulee kasvutappioita. Jos niitä parin aarin aukkoja on hehtaarilla vaikka 5 kpl, niin ala kokeilemaan sitä jatkuvaakasvatusta tuolla kuviolla, sehän on laillinen kasvatusmenetelmä ja sinulla on siihen kovasti haluja. Heti kun pienen aukon vieressä on 2 tukin tukkipuita, suurennat aukkoa poistamalla tukkipuut. Ei sitä jatkuvaakasvausta liika ole vielä kokeiltu.
Jaksollisessa kasvatuksessa yksittäiset tuulenkaadot tuovat sitä tarvittavaa lahopuuta, muutamia tuulenkaatoja ei pidä lähteä rassaamaan juurivauroita tehden palstalta, ne ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Jos metsänomistaja on sertifioinut metsänsä, niin se edellyttää vastuullista toimintaa, myös luonnon monimuotoisuuden ylläpito on metsänomistajan velvollisuus. Jos tuulenkaatoja on 10 mottia, metsänomistajan pitää huolehtia ne metsästä pois, ettei aiheuta ötökkätuhoja laajemmalle alueelle.
Tämä monimuotoisuuden ylläpito on halpaa silloin kun luonto sen järjestää ystävällisesti pienin vaurioin. Me tehometsänomistajat jätämme nuo muutamat tuulenkaadot usein metsään, joita vihreä kaupunkilais naapuri käy sitten oikein vartavasten ihmettelemässä, että eikö nuo kannata korjata polttopuuksi. Meinaa hymyilyttää kun saa sanoa että luonto on pääänyt hoitaa asian noin, annetaan nyt olla. 250 euron vuotuinen tuotto OMT:llä sisältää myös muutamia tuulenkaatoja.
Ehkä niillä on niitä talviharvennuksia jo liikaa ja Etelän talvet kun ovat tämmöisiä, ettei ole routaa ollenkaan, niin ei niitä keritä tekemäänkään. Kyllä Suorittavan toteamus siitä että leimikot pitää laittaa hyvään kuntoon pitää hyvin paikkansa, en nyt väitä että teillä on huonot leimikot, mutta kun niiden huonojen talvileimikkojen teossa tärväytyy sitä aikaa paljon enempi.
Aika paljon taidetaan nyt tehdä myös noita linjojen varsien hakkuita, se syö kalustoa ja sieltä tulee jonkinverran kuitupuuta myös.
Metsänhoitoon investoiminen on sijoittamista, se tuottaa omistajalle. Jos ei investoi hoitoon, tuotto on pienempi, toisaalta sidottu pääomakin on pienempi. Myrskyn kaataessa kaikki puut, sijoitus on ollut kannattamaton, riski eskaloituu, sijoittamiseen liittyy aina riski. Timppa on hoitanut riskit vakuuttamalla ja se toimii ainakin jaksollisen kasvatuksen palstoilla, jatkuvankasvatuksen palstojen vakuutuksista viellä väännetään, ovatko lahot itseaiheutettuja tuhoja.
Jos paljaan maan arvo on nyt 1000 – 3500 euroa / ha, niin jonkinlaista tuottoa tuolta tietysti täysijärkinen ihminen odottaa. Muokkauksen ja taimien hinta hehtaarille on 600 euron lisäsijoitus, jos taimivaiheessa tekee kaiken muun itse, metsätalouden tuotto on 4 – 6 % ja sijoitettu pääoma 1600 – 4100. Jos mitään ei tehdä niin silti tuo sijoitettu pääoma on 1000 – 3500 ja mitä suurempi tuo sijoitettu pääoma, sitä heikommin onnistuu biologisista syistä luontainen uudistuminen. Nyt kun korot pysyvät tuolla alhaalla, sijoitustuotto metsämaallekin voidaan laskea hieman pienemmillä korkovaatimuksilla, jolloin paljaanmaan arvo nousee laskelmassa entisestään.
Montako vuotta kannattaa katsella myrskytuho aluetta vajaatuottoisena OMT pohjalla ja odottaa että sinne tulee koivua tms. OMT-pohja tuottaa 250 euroa / vuosi viljellen, 5 vuoden odotus tekee lisätappiota 1250 euroa ja voin kertoa vajaatuottoinen metsä siitä tulee luonnon toimesta. Sama on Etelä-Suomen MT-pohjilla, ei sitä luonnon uudistamista kannata odotella, jokainen odotettu vuosi tuo 150 euron tappion, jos ei merkkejä luontaisesta uudistumisesta ole.
Ensin otetaan kasvutappiot siitä, että kaikki kuviot ovat yhtäaikaa käsittelyssä, sitten harvennetaan liian harvaksi ja otetaan juurivuriot ja kolhut, lisää kasvutappioita. Jos on riuska mies ja aikaa tähän mesänhoitoon, niin kyllä ensiharvennuksia voi ihan kannattavasti tehdä omilla vehkeillä, varsinkin jos niitä vehkeitä jo on pihan perällä. On toki järkevää että sitten kun isoja koneita tuodaan, että mottejakin sitten lähtee vähintään 300. Jos palstan pinta-ala on alle 10 ha, niin kyllä siinä tietysti korjuun takia joutuu joustamaan kasvuissa, että järkevän leimikon saa aikaiseksi. Pitää se kuitenkin metsänomistajalla joku järki noiden koneketjujen palvomisessakin olla.
Isot kuviot ovat ostajille mieleen, niissä koneisiin liittyvät siirtokustannukset eivät näyttele niin suurta osaa.
Minäkin olen täydennysistuttanut pikkuaukkoja, joita on tullut tehtyä ihan tarkoituksella. Metsä on ollut niin eri-ikäisrakenteinen, tai ollut yksittäinen selvästi rehevämpi kohta vajaapuustoisena, 0,1 ha:n OMT alaltakin roskapuut pois ja jalostetut kuuset kuokalla tilalle. Kuitenkaan tuohon eri-ikäisrakenteisuuteen ei minun näkemykseni mukaan kannata pyrkiä, siitähän tässä on puhuttu.
Omatoimisuutta vaatii juuri noiden pienten kuvioiden oikea-aikainen hoitaminen, se on pipertelyä, toki parhaan tuoton (ainakin teoriassa) saa kun käsittelee agressiivisesti ja ennenkaikkea omatoimisesti kaikki alueet mahdollisimman hyvään kasvuun. Kun on niitä suuria hyviä kuvioita hakkuuseen, nämä pienetkin tulee hoidettua samoilla koneilla ja samoilla kustannuksilla. Mutta jos on sitä ennakkoraivaamatonta harvennusta 10 hehtaaria niin eihän sitä taideta ihan normitaksoilla enää nykyisin ostaa.
Näinhän se kuusikossa on, ensiharvennus on ongelma. Toisaalta mitä rehevämpi pohja sitä lyhemmän aikaa ajoura aiheuttaa kasvutappiota. Kuusikon ongelma on tuo näkemä ja mahdolliset juurivauriot.
Jos OMT kuusikon istuttaa 1300 tainta / ha tiheyteen, hieman myöhennetyssä ensiharvennuksessa kaadetaan pelkkiä tukkipuita, voi harventaa kerralla 700 runkoa / ha tasolle, joka ei aiheuta kasvutappioita kuusikossa, voidaan ensiharvennus tehdä 4,5 metrin ajouralla ilman puuston tiheydestä johtuvia kasvutappioita. Ja lisäksi tuossa tulee jo havua uralle melko paksulti.
On laskettu että koneketjun pahimmat kasvutappiot ajourien viemän tilan ja korjuutekniikan takia tulevat VT-männiköissä. Siellä puustolla kestää kauan aikaa kasvaa nuo ajourat umpeen ja suorien tukkiaihioiden kaataminen ajouralta aiheuttaa keskimäärin enempi tappioita kuin kuusikossa. Juurivaurio riskillä mitaten tilanne tietysti muuttuu toisinpäin.
Väittäisin että moni metsänomistaja pitää yhä 3 % korkovaatimusta pitkäaikaiselle sjoitukselle riittävänä. 3 % korolla metsänomistaja saa 1200 lämpösummalueen OMT:llä viljelyketjua käyttäen laskea paljaan maan arvoksi 3500 euroa, MT:llä 1800 euroa. Pienaukkojen tekeminen ajatuksella että josa sinne 10 vuodessa taimikko tulisi on tuolla korko vaatimuksella sama kuin repisi rahojaan. Paljaan maan arvo romahtaa viljelyketjua käyttäen MT:llä 4 % korko vaatimuksella vajaaseen 500 euroon, noin halvalla MT-aukkoja ei kuitenkaan saa ostettua.
Olisiko siellä MT:llä sitten pienet saumat odotella ilmaisia taimia, jos niistä jo merkkejä on, OMT:llä tuo odotelu on mielestäni todella typerää.
