Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hemputtaja, kun toit nyt vain nämä tosiasiat julki, niin tahtoisin vielä kysyä henkilökohtaista mielipidettäsi jatkuvastakasvatuksesta.
Niinhän se on että kun puustoa on, jolla juuret saa hyödynnettyä kaiken ravinnon ja latvukset kaiken valon, niin silloin se kasvu on optimaalista. Kuusi ja koivu erilaisilla juuristollaan pystyvät käyttämään parhaiten maaperän ravinteet. Kuusi ja koivu saavat riittävästi valoa kun kuusi on koivun alla. Ja muistelen Mielikäisen joskus sanoneen/kirjoittaneen että kasvu on parempaa männikössäkin, kun puut ovat hieman eri kokoisia.
Kuormasta varastamisesta tuli mieleen sahalla olevien työntekijöiden mafia. Pojat löivät parhaisiin tyvitukkiin naulat päihin -> puut metalliraakkiin. Kaveri osti nuo metalliraakit halvalla ja sitten sahattiin laadukasta puuta sirkkelillä myyntiin, rahat jaettiin. No kiinnihän nuo jäivät, saha vaati korvauksia. Hankintamyyjille maksettiin metalliraakkipuista kuitupuun hinta ja taisi olla tehdasmitalla pystykauppojakin, valittokohan kukaan metsänomistaja kohtaloaan, ei uutisoitu ainakaan koko asiaa. Yhteispiirre näissä kaikissa väärinpeluissa on se että niistä ei ole julkisuuteen huudeltu ja se että Mhy tai MTK ei ole korvaansa lotkauttanut.
Selluntekijät pärjäävät tällä euron hinnalla, Metsägroup etunenässä kun sillä sitä sellua tulee yi oman tarpeen. Kauppahan käydään dollareilla. Ehkä maksavat mieluummin sahoille tuosta niiden jätepuusta hiukka enempi kuin alkavat nostamaan raakapuun hintaa, hinnan laskut raakapuumarkkinoilla olisivat sitten taas vaikeita suhdanteen kääntyessä.
Ihmetyttää kyllä että isäntien osuuskunta ei halua nostaa kuitupuun hintaa suhdanteen salliessa. Kun varastot alkavat ehtyä, tiedotetta vaan jyväjemmareille ja kaupunkilaismetsänomistajille: maksamme tässä tilanteessa hieman paremmin näistä puutavaralaaduista, hinnat laskevat taas suhdanteen kääntyessä. Ehkä siellä SAK menisi sitten seuraavana päivänä yleislakkoon.
Ei tuo Hanskin juttu ainakaan tuolla Pohjois-Suomen lähes totaalisen hirvituhon kärsineillä alueilla pidä paikkaansa. Hieskoivu ja haapa siellä on sitten kilpaillut pioneeripuulajeina ja kuusi on tullut tuonne alle. Raivaussahalla tuota haapaa on pitänyt poistaa, toki niissä isommissa on ollut sarven jäljet, mutta metsätaloudellista merkitystä ei haavalla tuolla ole. Varmaan jossain ovat syöneet taimikon haavat pensasmaisiksi, mutta sehän onkin ainoa metsätalouden kannalta positiivinen asia minkä hirvet ovat tehneet.
Minä en ainakaan nokkaani lotkauta jos metsästäjä ampuu omin lupineen suden minun maalta, mutta jos tarkoituksellisesti kasvattavat taas ylisuuren hirvikannan niin sitten täytyy varmaan lopettaa koko metsästys minun mailla, hyödytöntä hupailua en enää ilmaiseksi seuraa. Virheistä pitää oppia.
Kyllä tuo paikallinen markkinatilanne pitää vain hyvksyä. Koivutukkia ei osteta koko maassa, hankinta-alueet ovat pisimmillään 200 kilometriä. Eli koivukuidun ja järeän kovukuidun hinnan erosta tuossa puhutaan. Mhy tietää kyllä niitä halkomiehiäkin jotka ostavat järeää koivua ja tiedän että jotkut noista maksavat tuosta laadusta, kysyähän aina voi.
Itse teen pohjoisen savotat juuri noin kun Tiku ja pidän huolen että koivut ovat järkevän kokoisia hakkuun kannalta, 70 – 100 litraa on jo mukava tehdä. Enkä jätä tuon jälkeen yhtään koivuja, jos epäilyttää että ne haittaavat tulevien kuusten kasvua.
Puurakentaminen lisääntyy.
Sahausjätteen käyttö energian tuottamisessa ja erilaisissa bioenergia tuotteissa tuo lisää kilpailua.
Suomensahat antavat lausunnon: Sertifikaattien merkitys markkinoinnissa on olematonta ja markkinoilla pärjätään paremmin ilman ryvettyneen metsäklusterin taakkaa hyvällä laadulla ja sen takaavalla sahan omalla nimellä.
