Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ei se juuri tienvarsihinnassa näy tuo kaukokuljetuksen pituus. Tietysti mulla ei ole mitään kattavaa tilastoa, muutakuin näppituntuma, voin olla väärässäkin. Sulla vissiin toimituskauppaa lähinnä.
Öljy-yhtiöt on lyöty kyllä 2009 vuoden tasolle. Mutta ihan äkkiä ei taida öljyn tarjonta laskea niin että öljyn hinta nousisi kannattavalle tasolle, eli väärällä yhtiövalinnalla voi mennä koko sijoitus. Aika varma sijoitus on käypään hintaan hankittu metsäpalsta vahvojen tuotantolaitosten läheltä.
Raakapuukaupankin luulisi vähitellen muuttuvan siihen suuntaan että yhtiöt, jopa Metsäliitto, hinnoittelevat leimikkoihin sijainnit tuotantolaitoksilta ja tietysti kaikki muutkin kustannuksiin vaikuttavat tekijät paremmin kuin tähän asti.
Jaksollisen kasvatuksen tukkisaanto 80 % on kyllä kova määrä, siinä pitää jo päätehakkuussa olla 90 % tukkiosuus. Nykyisellä noean kasvatuksen alle 60 vuoden kiertoajalla 70 % tukkiosuus on jo OK.
Jatkuvankasvatuksen tukkisaanto tulee hitaasti ja se laskee pitkässä juoksussa, jopa romahtaa. Lisäksi tällä toiminnalla ei aiheuteta tuhoa vain omassa metsässä, vaan näistä raiskioista johtuen myös naapurin hyvälaatuiset metsät saattavat kohdata ötökkätuhoja.
Mistä tämä Uudehkon metsänomistajan jargonia tulee. Alkaa tulemaan olettamia kun aaponjussia. Kyllä se on hyvä että metsänomistajalla on vapauksia, mutta vastuun kantajakin on se metsänomistaja. Vastuu jatkuvankasvatuksen apostoleiden puheista on kuulijalla. Motoleimikkoja aletaan hinnoitelemaan tuntituotokseen perustuen ja lahotukista saa energiapuun hinnan.
MS200 on ilman päästörajoitteita ja ilman tietokonetta. Saha kauppiaan kanssa juttelin kun tuo 201 tuli markkinoille, myönsi että tehot heikkenivät päästörajoitusten myötä. Eli MS200 kun vaihtaa 201 sahaan niin pettyy mitä ilmeisemmin. Voihan olla että uusimmissa tekniikka on jo korvannut tuon päästörajoitusten aiheuttaman teho häviön ja ainahan noita omatoiminen voi yrittää hieman virittääkin.
Minäkin toivon että MHY:n jäsenistö alkaa pitämään huolen siitä että vääryydet lopetetaan. Selkeät metsänomistajan edun vastaiset toimet yksittäisissäkin tapauksissa pitää johtaa viimeiseen varoitukseen ja törkeät erottamiseen. Kyllä se on metsänomistajien lepsuutta ja MHY:n hallituksen vika että jonkun MHY:n tominta on mitä on, samahan se on pörssiyhtiöissäkin, toimitusjohtajat saavat huseerata miljardivahinkoja eikä vaan aina tule edes lähtöpasseja.
Metsänhoidon neuvonta on varmasti jokaisessa MHY:ssä hyvällä tasolla ja palvelutarjonta kilpailutettua ja monipuolista. Ei ole syytä erota MHY:stä, jos neuvontaa tarvitsee. Ja tuon edunvalvonnan osaltakin jotkut yhdistykset ovat varmasti jo nyt mallikelpoisia, ei pienillä yhdistyksillä riitä paukut alkaa opastamaan käräjöintiin.
Eiköhän istuteta niitä jalostettuja potteja sinne äestettyyn tai mätästettyyn aukkoon. Alkaa mennä kyllä niin viherpesuksi että ei voi ymmärtää. Perimä heikkenee tuolla JK:lla, jos sitä aletaan isossa mittakaavassa harrastamaan, näinhän totesi myös A Jalkanen.
Tehdään omissa metsissä niinkuin parhaaksi nähdään. Ei ne tosiasiat ole mihinkään kumoutunut että JK:ssa tulee korjuu hidastumaan, korjuu pitäisi tehdä aina talvella, tulee silti enempi korjuu vaurioita -> tulee enemmän lahoa. Lahopuuta on tietysti sitten enempi pipertäjille ötökkien tutkimista varten ja Suomi köyhä. Ja tuo pienaukko homma toimii varmuudella vain tietynlaisissa kosteissa pohjissa. No ei näitä asioita tällä foorumilla ratkaista, mutta JOKU RAJA.
Se kaksijaksoisuus on välivaihe, että maaperä paranee ja että saadaan vielä se kuusi uudistumaan kun degeneroituminen uhkaa, suurinosa ajasta olisi sitä kuusi kuusi metsää.
8 vuotta ennen rajumpaa tukkipuu harvennusta voisi nakella vähän fosforipitoista lannoitetta. Saattaisi sitten tulla elinvoimaisempaa siementä ja saataisiin lannoituksesta hyötyä tukin järeytymisen myötä.
Eli pienaukkoon pitäisi saada nopeasti hieskoivikko, jota kasvatetaan vain reiluun kuitupuumittaan ja siinä vaiheessa alla oleva kuusikko pystyy jo hyödyntämään vapautuneen kasvutilan ja toipuu hetkessä. Tokihan hieskoivuistakin voi jonkun jättää tukkipuuksi kasvamaan, mikäli sille on markkinoita ja esim. maa kosteaa. Maaperä jalostuu kyllä jo tuolla 35 vuoden aikana syntyvällä lehtikarikkeella taas paremmaksi. Ja mottikasvu kilpailee istutus ketjun kanssa, jos tuo hieskoivu tuonne heti tulee, turvemailla se hieskoivun itäminen on usein liiankin tehokasta.
Tämähän on suoraan Tapion julkaisemasta turvemaiden metsien käsittely ja hoitosuositukset koosteesta. Mustikkaturvekankaan luontainen uudistaminen, siinä on jopa ehdotettu täydennysistutuksia jos kuusikko ei ole tasainen.
