Sähköverkkoyhtiöt vastaavat vierimetsien hoidosta. Työt hoidetaan joko itse tai ostamalla palvelu metsäalan toimijoilta. Sähkölinjan vierimetsän käsittelyyn pyydetään aina metsänomistajan lupa. Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenterna Centralförbund SLC antoivat syksyllä 2012 jäsenilleen yhteisen vierimetsän hoitoa koskevan suosituksen, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta.

Alla linkki ennaltaehkäisevään hoito-ohjeeseen vierimetsänomistajalle:
http://energia.fi/sites/default/files/Johtoalueiden_vierimetsien_hoito_opas.pdf

Erikoistapauksessa, jos johtokatu on niin kapea, ettei hakkuukone mahdu työskentelemään sen reunassa eikä johtokatua voida leventää, joudutaan miettimään mahdollisuutta toteuttaa hakkuu koneellisesti vierimetsän sisältä. Tällaisesta vierimetsän hoitohankkeesta ei ole kokemusta, mutta hakkuutyö sinänsä vastaa tavallista puutavaran korjuuta sähkölinjan vierestä. Yksi vaihtoehto on myös linjakadun leventäminen, mutta se voi edellyttää johtoaluesopimusten uusimista, mikä taas voi tehdä leventämisen verkkoyhtiölle taloudellisesti kannattamattomaksi.

Kun uudistusalan jättää muokkaamatta niin sitä heinäystä on ihan kohtuuttomasti, pienaukkojen pienuudesta johtuen muokkaus on kuitenkin kai hieman epäkannattava.

Sama muokkaamattomuuden ongelma koskee tietysti jaksollista kasvatusta ja siinähän se vasta työllistääkin, jos luontoa säästäen päättääkin istuttaa reheviä pohjia ilman muokkausta. Eihän se Petäjäveden mieskään ole jättänyt uudistusaloilla muokkausta tekemättä.

Ennen laikut kuokittiin ja istutettiin avojuuritaimia, työ oli raskasta ja sitä heinäämistä oli sitten vielä kohtuuttomasti, sitten niitä piti täydennysistuttaa kun se heinääminen jäi tekemättä ja se täydennys vasta raskasta ja kallista olikin. Nyt asiaan on tullut korjaus, muokataan rehevät pohjat kunnolla ja istutetaan putkella heti kasvuun lähtevät pottitaimet, työ on helppoa ja heinäämistä on vähempi. Luulisin että muokatulla maalla puun kasvu on vähintään 10 vuotta parempaa kuin mokkaamattomalla.

Muistelen että jotain 500 taimea päivässä oli ammattimiehen avojuuritaimien istutus määrä, eli hehtaarin istutukseen meni 4 päivää. Nyt pottiputkella lappaa 2000 kappaletta, eli hehtaarin päivässä ja työ on kevyempää, onnistuu suurimmalta osalta metsänomistajia omatoimisesti (tietysti päivätuotos kunnon mukaan). Heinäämisen teettäminen kahteen kertaan ammattilaisella on jo kohtuuton kustannuserä viljelyketjuun. Muokkaus kustannus on ehkä 300 – 400 euroa /ha, siitä ei kannata tinkiä, kustannukset on viisain tässä kohti ottaa heti niin lopputulos on halvin ja paras.

Joo, tottakai se on noin että mieluummin ostetaan tarvittaessa kauempaakin, että saadaan säilytettyä se hintahallinta siinä päämarkkina-alueella, eli lähellä. Mutta kyllä ne puut joudutaan tuolle alueelle haalimaan jo aika isolta alueelta joka tapauksessa.

Sitä minäkin ajattelin, mutta kun Timppa ei sanonut niin. Ehkä Stora, UPM ja ML ei niin verissä päin taistele.

Kyllähän hirvi vaikuttaakin tuohon tukkiosuuteen. Että ehkä hyvä kun otit asian esille tässä ketjussa, minäpä jatkan aiheesta.

Jatkuvan kasvatuksen ongelmia: Usein kun metsä alkaa olla liian isoa hirvien syötäväksi, ne puskevat pieniä kuusia, kuoret on irti pitkältä matkalta ja kuusi sojottaa 45 asteen kulmassa. Ja varmasti pienaukkoja sisältävä metsäkin on hirvien mieliin, ison metsän puolelta löytyy tatteja ja pienaukon koivut voi syödä päivällisellä.

Jaksollisessa kasvatuksessa: Hirvet vikuuttavat tyvitukkeja ja tekevät viljelyketjun kannattavuuden joskus hyvin kyseenalaiseksi.

Hirvien aiheuttamiin vahikoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa vähentämällä hirvien määrää.