Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Muutama satatuhatta tainta istuttaneena sanoisin, että puuki oikeassa. Suoria rivejä vain äesytys aloilla.
On tullut maailmalla nuo lannoitteiden vähittäishinnat huomattavasti alaspäin, kaasun hinnan lasku iso vaikuttaja. Mutta saako Suomessa nyt mitään metsän NP lannotetta, hintojen laskiessa kysyntää varmaan olisi.
Ennakkoraivatessa olen pannut merkille, että ojat on kaivettu, mätästys ja istutus on tehty, mutta sen jälkeen ehkä reikäperkaus, mutta sitten ei mitään. Raivaussahalla katkotaan 20 mottia hehtaarille alamittaista 10 metristä riukua ja silti jää yli 4000 runkoa ainespuuta hehtaarille, ei kestä katsella taaksepäin, kun eihän tuolla edes muutamaan kertaan katkotut puut aina paljon edes kallistu. Hoitamattomuus on ihan takuulla suurin syy siihen että työnjälki on mitä on.
Kasvua heikentävät tekijät tärkeys järjestyksessä: Soistuminen eli/tai vesitalouden laiminlyönti, jatkuva kasvatus, hoitamattomuus, lannoittamattomuus, suojelutoimet. Noita virheitä minimoimalla puuston kasvu paranee taas uudelle tasolle. Kaikki vihreiden aikaansaannokset pienentävät puuston kasvua ja sitten kohta vasta ollaankin huolissaan.
Puukilta taas asiaa. Jos uranvarsi puista tulee kaksi tukkipölkkyä kakkosharvennuksessa ja ajoura siksi levenee toisen harvennuksen jälkeen kuuteen metriin silläkohtaa, niin parempihan se on kuin että noita uranvarsi puita ei kakkosharvennuksessa olisi ollenkaan. Eli kapealla koneella ensiharvennuksen jälkeen 2 harvennuksessa on uranvarren tukkipuita paljon poistettavaksi ja hakkuukertymä + puukauppatulo kasvaa paljon sekä tietysti hiilen sidonta. Tai kakkosharvennuksessa urat voi jopa tehdä täysin eri kohtiin, jos maasto sen sallii. Tärkeintä talouden kannalta kuitenkin se että tukkipuita on kapeamman ensiharvennuksen ajouran vuoksi kiertoajalla enempi korjattavaksi. Ensiharvennuksen hyvälaatuinen kuitupuu tuo euron tai kaksi puukauppatuloa tai uranvarsi puuna 15 vuoden päästä kakkosharvennuksessa 10 kertaa enempi.
Verkkojulkaisusta saa käsityksen että ”lakia” rikotaan lähes systemaattisesti ja viranomaistaho vain raportoi paljonko prosentuaalisesti lakia on rikottu. Sanktiona äärimmäisen surkeissa tapauksissa uudistamivelvoite metsänomistajalle ja muutoin keskustelu toimijoiden kanssa. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain, jos kerta aletaan vajaapuustoisuuden takia makselemaan päästökaupassa miljardeja.
Pitävät ostoilla osakekurssia vakaana, että kartonkitehtaan rakentamista varten yhtenä vaihtoehtona suunnitellussa osakeannissa Metsäboard pärjäisi paremmin. Korot nousseet ja kartonkitehdasta ei kassavaroilla rakenneta. Tämä täysin oma arvaus. Metsäserlalla oli osakeanti noin 20 vuotta sitten ja se ylimerkattiin kolminkertaisesti ja nyt saattaisi taas olla aika.
