Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
TVO tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Tuotannon mahdollinen ylijäämä voitaisiin myydä ulos, hankalan markkinamekanismin takia kannattaa miettiä, onko hinta riittävä, vai kannattaako luovuttaa sähkö hyväntekeväisyyteen.
Norjalaisetkin ovat käärmeissään, keskustelu finansavisenista poistettiin kokonaan, kun ilmeisesti venäjä trollit alkoivat höystämään. Kannattas varmaan alkaa myymään energiaa sitä mukaa kun sitä tehdään markkinahintaan, tai ainakin vaan kahden kesken tehdyn sopimuksen mukaan. Markkinatalous toimisi tylsästi ja varmasti kuin vanhan junan vessa, jos jätetään strukturoidut, johdannaiset ja viputuotteet pois.
Fortumin omapääoma on negatiivinen, jos venäjän toiminnot kirjattaisiin taseesta kokonaan pois. Ja Uniperin johtaja sanoi että pahin on vasta tulossa. Ehkä se valtio ei tienaakaan tällä, vaan antaa mahdollisuuden piensijoittajille irtautua. Tästä tulee vielä osakeanti jossa laimeasta innosta johtuen valtion osuus kasvaa tai jos ei onnistu alkuunkaan, haetaan yhtiö konkurssiin.
Mikä talousmalli tämä on, kun kokoajan kollektiivisesti korjataan orastava hankaluus hirveällä määrällä eu euroja. Jos yhtiöllä menee huonosti, markkinataloudessa sen aseman ottaa parempi yhtiö. Nyt on huonosti johdettuja valtioita ja yhtiöitä ja rahaa riittää näihin kyllä. Jos ei lainarahoitus onnistu markkinoilta ja tulevaisuus pelkkää tappiota, yhtiö voi yrittää parantaa omaa suoritusta, myydä osiaan tai hakeutua konkurssiin. Omistajilla on usein muitakin omistuksia, muutamann firman konkurssi opettaa parempaan suoriutumiseen. Eli Uniperin, ehkä Fortumin ja vastaavien pilkkominen myynti ja/tai konkurssi olisi ollut markkinataloutta. Ovatko nämä yhtiöt nyt eu:n täydellisessä holhouksessa, eli firmojen kassaa vartioi eu.
Ei tarvi, ellet halua jatkuvaakasvatusta kokeilla, joka voi olla hyväkin vaihtoehto. Myrskytuho riski kasvaa ja harvennuspuun hinta ei tähän innosta.
Mutta yksi vaihtoehto on yläharvennus ja taimettumisen odotus, pitäisi olla kuitenkin selkeitä merkkejä taimettumisesta. Eli näin tekevät ne jotka osaavat ja uskaltavat ottaa riskiä, mutta en suosittele, kun se harvennuksen jälkeinen kasvu on epävarmaa ja ehkä kuituvoittoista.
12 cm vahvuinen koivu ei ole kuin 70 litraa. 14 – 15 cm rinnankorkeus vahvuudessa yleensä puu 100 litraa. Harvennus laadun mukaan, jos ei tukkilaatua ole, ei harvennusta ollenkaan. Hies ja rauduskoivun kasvatuksessa lisäksi se ero, että Raudus tarvii tilaa enempi tai kasvu taantuu, eikä myöhästynyt harvennus paljon auta ja tukkiaihiot jää juromaan. Suoraa en osaa vastata, laittaisin rauduskoivut kohtapuoliin vähintään 4 metrin etäisyydelle toisistaan. Omassa tein vasta kun valtapuut olivat 15 cm rinnankorkeudelta, saattoi olla myöhässä.
