Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mulla on turvemaan ja Savikon vaihettumisvyöhykkeellä hieskoivua, noin 50 tukkirunkoa, joissa ei mutkia. En tiedä onko tuo puhdas hieskoivikko, mutta ei kuitenkaan puhdas rauduskoivikko.
Joku risteytys, mikä ei hirville kelpaa, kasvaa vedenvaivaamalla alalla hyvin ja osaa kasvaa suoraan lienee se mikä voisi mennä jatkoon. Mikroskoopilla vaan tutkimaan, pölyyttämään keskenään ja keräämään siemeniä, siirtyykö perimä herkästi, vai olisiko kloonaaminen vaihtoehto. Kuka maksaa?
Ylimääräisen sähkön hyödyntämiseksi tarvitaan laitoksia, jotka tekevät vetyä ja siitä vaikka ammoniakkia ja lannoitteita. Järjetöntä vetää monta sataa metriä leveitä sähkölinjoja etelään, kun ylijäämä sähkön voi kuluttaa Pohjanmaalla. Sähkölinjojen lunastusmenettely pitäisi muuttaa kiireesti, nyt sähkölinjan teko ei ole markkinaehtoista, vaan muisto neuvostoliiton ajasta, kysymyksessä on sosialisointi joka kaikenlisäksi vähentää hiilensidontaa.
Minun mielestä myös lehden olisi syytä perehdyttää lukijat kannattavuus laskentaan. Onhan siellä lehdessä vaikka mitä asioita käsitelty. Aina kun puhutaan investoinneista, täytyy kannattavuutta jotenkin pohtia ja fiksummat tietysti osaa tuota myös laskea ja sitä laskentoa voisi avata lukijoille. Tottakai ne kannattavuuslaskelmat ovat tulevien muuttujien riepoteltavana, mutta sitä paremmalla syyllä investointien pitää olla laskennallisesti järkeviä päätös hetkellä.
Pari vuotta sitten oli helppo olla samaa mieltä siitä että tukkipuulla se tili tehdään. Mutta kun ensiharvennus kuidun hinta kasvaa ja ensiharvennuksiin päästään jo hyvinkin lyhyellä kasvatus ajalla, laskelmat muuttuvat. Jos 20 vuoden kasvatuksella harvennuksen hakkuutulo on 1000 euroa, ollaan aikalailla eri tilanteessa kuin jos ensiharvennuksen tili on satasia tai ensiharvennus vasta 30 vuoden kasvatuksen jälkeen. Se millä kasvatustiheydellä kannattaa ensiharvennuksen mennä on kuitenkin niin tapauskohtaista, ettei kannata julistaa mitään yleispätevää ohjetta.
Olen samaa mieltä, metsäkato on todellinen ongelma, siinä asiassa ei riitä metsän parempi kasvu. Aurinko voimalat tulisi sijoittaa niin, ettei ne vaikuta kasvavan metsämaan määrään. Ja tämä siksi, että näistä tulee sanktioita ja maine haittaa, mitä semmoinen vihreä vety edustaa, jonka takia metsiä on hävitetty?
Meilläkin yksi aurinkovoima hanke vireillä kangasmaalle, raha kait ratkaisee omalta osalta. Mulla on korkea moraali käsitys, jonka voin kuitenkin omassa päässäni ilman tuskaa käsitellä, jos tilanne niin vaatii. Vähän kuin Seattlen radiopsykologilla.
