Hakkuu töihin nuo lupriflex it paremmin, mutta olen raivannutkin, kun eivät Kastu läpi helposti. Raivuulla usein hiukan kevyempi kenkä, eli maastostakin kiinni. Safari saapas on kestänyt raivuulla hyvin ja ne on älyttömän kevyet ja silti sopivan tukevat. Safarien kanssa pitää housuun lahje olla riittävän leveä, että menee varren päälle, tuossa ollut muutamat rättisulkeiset aamulla.

Vaikea keskustella, jos ei halutakaan ymmärtää.

Pikku Jukka oli vastahakoisesti  vaimonsa kanssa vaateostoksilla. Vaimo huikkasi touhukkaana vaaterekin yli, onko ämmä sulle liian suuri? Johon sävyisä Jukka vastasi: no sinä laitat kuitenkin hyvät ruoat.

Siinä se taisi tulla tekstin rivien välissä syy hyvään laatuun. Oletan että hoidot tehty varovaisesti tai jäänyt osin tekemättä, jolloin selvinneet männyt ovat kilpailleet koko taimivaiheen valosta ja alaoksien kasvu on loppunut alkuunsa. Meillä on peltomänniköitä, joissa myös  lähinnä suoria ja pienioksaisia mäntyjä, männyt taistelivat taimivaiheen heinää ja leppiä sekä paksuoksaisempia mäntyjä vastaan, taimikonhoito viivästyi, tehtiin varovasti ja harvennukset tehty laatu edellä. Varsinaisessa taimikonhoidossa kerättiin jo vänkkyrä kuitua 20 mottia/ha, sekä polttopuuta ja tämän jälkeen ensiharvennuksessa paksuoksaiset poistin suurelta osin tukkeina. Kasvu tietysti hiukan huonompi noilla alku kilpailussa huonommin pärjänneillä, mutta nyt ovat tasan 50 vuotiaita noin 20 metrisiä kahden – kolmen tukin puita ja savipelto männiköistä kyse. Noita kasvatan varmaan 15 vuotta vielä, jos pysyvät pystyssä. Harvennuksia on tehty jo kolme kertaa tuon taimivaiheen vänkkyröiden poiston jälkeen. Sattumien summa usein kiertoajan tapahtumat, mutta varmuudella neuroottisella taimikonhoidolla omt-männiköstä tulee heikompi laatu.

Metsiköiden ominaispiirteet maaston muotojen ja maalajin sekä tietysti puuston ulkomuoto ja juuristo ym tekijät, kuten puumarkkinat vaikuttavat käsittelyyn. Toistaiseksi pahin tuulenkaato alue tuli omalle kohdalle, kun 1800 rungon lähtötiheyden reilu 30 vuotias männikkö ensiharvennettiin noin tuhannen rungon tiheyteen alaharvennuksena, kertymä 84 m3/ha. Suurimmat männyt olivat tuuhea latvaisia, osa kahden tukin puita ja niitä kaatui vielä samalla reissulla kun olin noita tuulenkaatoja sahaamassa. Ei valtavaa tuhoa tullut, vajaa sata runkoa nurin neljän hehtaarin alalla, mutta ylimääräinen logistisesti hankala savotta ja parhaiten kasvavista kaatuneista tukeista tuli kuitua. Tuo hakkuu olisi pitänyt tehdä ainakin viisi vuotta aiemmin, nyt oli hyvä kuvio moto hakkuuseen, tuulenkaadot piti kuitenkin tehdä itse.

Hiukan kun on matikkapäätä, laskee nopeasti päässä vaikka pohjapinta-alan, kun on tiedossa runkoluku ja keskiläpimitta. Esimerkiksi käytännössä tuota tarvii, kun arvioi jäävän puuston keskiläpimitan harvennukseen jälkeen, jolloin tavoite ppa:n avulla saa laskettua runkoluvun kanssa, tai toisinpäin, jolloin ohjeelliset tiheydet esim. Alaharvennukseen on päässä. Ei mitään rakettitiedettä, mutta sitä päässälaskua. Samoin poistuman määrät laskee päässä, se että toleranssia on kaikenmaailman muuttujista johtuen, ei muuta perus laskentoa. Myös korkolaskuja on hyvä laskea metsikkökuvioiden jatkotoimenpiteitä punnitessa. Samoin kustannuslaskentaa ym. Kaikenkaikkiaan päässä laskentoa on tarjolla aika paljon ja ainakin itse harjoitan sitä joka päivä.