Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Vetyinfran rakentaminen Suomesta Eurooppaan vaatisi eu tukia puolet kokonaiskustannuksista ja säännöt ja mustaa valkoisella tuotantotuista. En tiedä miten Suomessa tämä on järjestymässä, vai onko pelkkää puhetta.
Espanjassa 20% vetyinfran rakennuskuluista maksaa valtio kenties osin eu, mutta Espanjasta muihin maihin putkiston kustannuksista ovat laskelmissa käyttäneet 40% eu tukea, mistä ei ole takeita. Lng infralla on ainakin Espanjassa tukijärjestelmä, mikä mahdollistaa investointien 7-8% tuoton, vedyllä yhtä kattavaa tukijärjestelmää ei vielä ole. Espanjassa energiayhtiöiden velkojen korot ovat reilut 2% ja siellä energia on Euroopan halvinta ja sitä tuotetaan todella paljon uusiutuvilla tuuli ja aurinko. Fortum sai Marinin organisoimana valtiolta viimeisen velan 14,5% korolla, sanoisin että Espanjasssa tuossa osattu paremmin.
Näin varmaan, mutta vetyä ei valmisteta vielä tarpeeksi. Laivayhtiöt eivät ota riskiä uusien laiva tilausten kanssa, pitäisi olla kattavammin tankkauspaikkoja ja varmuus polttoaineen edullisesta saannista. Laivaliikenteeseen vety kuitenkin sopii. Wärtsilä kerää jatkossakin laivamoottori tilauksia, oli sitten polttoaine mikä tahansa siellä homma on otettu haltuun.
Kiinaan laitetaan nyt lähes sata uutta kivihiilivoimalaa, siellä osataan tehdä sähköautot halvalla. Euroopassa lasketaan hiilidioksidit tarkemmin, pisteet siitä.
Jäi vaivaamaan tuo Neste yhtiön tulevaisuus. Tulevaisuus perustuu edelleen sääntelyyn. Esim jos laivapolttoaineiden biolitkut tehdään sääntelyllä vanhoille laivoille kannattaviksi, niin kuin tarkoitus on ollut, taas on markkinaa. Taitaa vaan tuo viljelysmaan käyttö polttoaine tuotantoon olla huonossa valossa ja laivojen polttoaineita varten biolitkuja tarvittaisiin älyttömiä määriä ja se aiheuttaisi ehkä riistoa ja nälänhätää. Nyt mitä isompia laivoja rakennetaan, polttoaine on LNG. Vanhat laivat kulkevat vielä reilut kymmenen vuotta diesel moottoreilla ja tuossa se biodieselin aikaikkuna olisi.
Suomessa turpeen energiakäyttö ei olisi riistoa, mutta sääntely tuotakin rajoittaa.
Yritykset tuon sääntelyn kokevat hankalaksi. Perusta nyt joku miljardi tehdas, perustuen lupauksiin tai vallitsevaan sääntelyyn, kun uudet vielä vihreämmät teknologiat aikaansaavat taas uudet säännöt. Jos ajatellaan vaikka mehupurkkia, kukaan ei tiedä minkälainen se saa ylipäätään olla viiden vuoden päästä. Ei tämmöinen kannusta.
Vuonna 1987 vissiin aloitin eläkettä kerryttämään, mitään osinkoja ei ole tullut ja pääomaa ei saa irroitettua eläkkeen muodossa kun vasta ehkä vuonna 2037.
Ei valtio olisi saanut myytyä Nestettä huippuhinnalla kuin vähän suomenkielisille. Kun Neste oli huippuhinnoissa, Usassa jo rakensivat ja muuttivat jalostamoita biodieselille tai mitä ne nesteet on, toimijoina mm. Phillips 66 ja Valero. Tuossahan sitten lopulta nousi raaka-aineen hinnat, laskiko litkujenkin hinta, kate on nyt jokatapauksessa varsin pieni. Eurooppa tuo näitä litkuja Usasta enempi kuin mitä vie ja Trumpin tullit voivat tuosta kaupankäynnistä tehdä kannattamatonta, en tarttuisi tähän oljenkorteen, mutta joku tästäkin innostuu. Jakeluvelvoite tietysti kasvaa vuosittain, että jos tuolla saisi homman muutamaksi vuodeksi kannattamaan, ennenkö liikenteen sähköistyminen vie bisneksen pienemmäksi.
