Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eikös tuo 5 vuoden välein maksettava taimikonhoito tuki riitä. Vai voiko Metkassa tukea maksaa kolme kertaa taimikonhoidolle samalle kuviolle. Kohtuus kaikessa, 200 euroa tukea ja hoitotyö silloin kun järkevää. Hakkuutyömaista pitää jalostaa niin hyviä, että kone hakkuu kannattaa. Pienpuun korjuu tuki on tuottanut kansantaloudelle tappiota, koska se kannustaa menettelyyn, joka on kallista ja huonommin tuottavaa, monenlaista huonosti kannattavaa härveliä kehitetty suurella vaivalla, joita sitten myyty 10 kappaletta yms.
Jos paneeli on suunnattu etelään, kevättalvella lumiseen aikaan tuotto lienee sama kuin kesällä, kunhan akku on lämpimässä. Mulla jopa niin, että muutama lehtipuun latva kesällä juuri auringon linjalla, mutta kevättalvella paistaa ali ja lumen heijastusvaikutuksen avulla tuotto selkeästi parempi kuin kesällä. Mökin paneelilla tietysti riittää, että tuotanto kattaa kulutuksen, en ole toistaiseksi suunnitellut tekeväni ylijäävästä sähköstä vetyä.
Kiinassa se ratas on tehtykin. Kyllä se aikansa toimi, liekö huono metalli. Nykyään tahtoo olla välillä laatumerkeissäkin surkeita osia, mutta halpahan tuo saha on ollutkin ja osia voi vaihtaa, että iso ongelma tuo ei ole.
En tiedä miksi se alkuperäinen kiinteä ratas vähitellen alkoi ketjuja pudotella. Tuo kuitenkin parani uudella ja otin tosiaan tuollaisen rummun, jossa erillinen rissa. Ei tämä pelkästään oma kokemus ole, että tuossa sahassa ketju oli pidettävä tosi kireällä. Varmaan uusi kiinteä vetopyörä toimisi hyvin taas uutena vähän aikaa.
Ei mulla ketjut normaalisti putoa kuin ehkä kerran talvessa, mutta tuon Stihlin kanssa niitä putosi ja katkesikin joku ketju. Nyt ei mitään ongelmia noiden suhteen.
Tilasin rummun erillisellä vetorattaalla 241 Stihlin. Sen takia että kiinteällä rattaalla ketju ei lopulta pysy paikallaan ja ketjua joutui kiristämään turhan kireälle. (Ketjujako on kuitenkin irtorissassa sama kuin alkuperäisessä.) Nyt saa ketju vähän roikkua, eikä ole lähtenyt paikaltaan.
Leimikon laadun pitää näkyä hinnoittelussa enempi, sillä keinolla saadaan enempi puuta vähemmillä resursseilla. Tulisikin huomioida myös muut tuotokseen vaikuttavat leimikkotekijät hinnoittelussa. Metsäkuljetus matka, maastophja, hehtaari kertymä ym. Jos Mg edelleen katsoo suoraan jollain sapluunalla hinnat, parhaat leimikot menevät kilpailutuksella muualle.
Taimikossa runkoluku, harvennuksilla pohjapinta-ala. Jos jäävä puusto keskimäärin vajaa 12 cm keskiläpimittaisen puuston 1000 runkoa antaa pohjapinta-ala käsi 10, jolloin taidetaan jäädä alle laki rajan. 16 cm puita kun jätetään 1000 runkoa, ppa on 20, jolloin harvennus on ollut hieman varovainen.
Koneessa kyllä luulisi runkojen keskijäreys ja jäävä runkoluku olevan melko tarkasti tiedossa. Ymmärrys voi tietysti olla ongelma.
Tuon videon risukko näyttää raivaussahalle sopivammalta. Raivaussahalla kaadetaan nykisin paljon pitempiäkin riukumetsiä jonkinlaiseen asentoon.
Ostomiehet sössii noita kemera kohteita, 2 kehitysluokkaan haetaan usein pelkkä taimikonhoito kemera ilman pienpuun tukea ja sitten ohje on ettei kuitupuuta saa kaataa, no kun jää 4000 runkoa pystyyn, niin jää kemeratuki kokonaan saamatta. Tämä on oikea ongelma, eikä yksittäinen havainto. Se että viidakko on jo olemassa on tietysti se alkusyy, mutta vastuutonta osaamattomuutta on ostella työläitä hoito kohteita ja menettää niistä vielä mainostettu tuki.
Tuolla keinolla puun hinta saadaan nousemaan, kun syyllistetään kaupunkilaismetsänomistajat osaamattomuudesta ja laitetaan puukauppatilityksen sijaan muutaman sadan euron lasku, eivätpähän yritä myydä jatkossa. Kannatan tätä.
Muutama satatuhatta tainta istuttaneena sanoisin, että puuki oikeassa. Suoria rivejä vain äesytys aloilla.