Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Runkohinta on paras vaihtoehto. Runkohinta tarjousta päätehakkuulle ei sellufirmalta tahdo saada, jolloin kauppa viisain tehdä sahafirman kanssa. Miksi ostajat venkoilevat noiden kauppatapojen kanssa, joskus käy runkohinta ja joskus ei. Runkohinta joka kauppaan, eikä tarvi kilistellä apteerauksesta enää ikinä ja rarjousten vertailukin on helppoa. Ei kai mhy jarruta tätä ja myyjä puoli siltäosin haluaakin että kauppa on monimutkaista.
Vastahan tässä oli Stora katkonut systemaattisesti tukin minimi 18 cm. Tuo näkyy katkontatiedoissa. Samoin, jos tehdään vain kahta pituutta ja latva minimiin tukkeja ei juuri ole tehty.
Eli jos katkontatiedot annetaan aina myyjälle, tilanne katkonnan vilpille ja vääryyksien epäilysten suhteen pitäisi täysjärkisellä vähentyä. Ja niin kuin Timppa kirjoitti, katkonnan vilpillisyyden johdosta tappiot kuitenkin vain korkeintaan muutamia tuhansia, että rahastahan tässä vain kyse ja jääkö se raha metsänomistajalle vai tilitetäänkö osakkeen omistajalle.
Syksyyn jää vielä ennakkoraivuuta ja yksi hankintakauppa. 30 ha alalle hakkuut, leijonaosa harvennuksia. Taimikonhoidot kun tekee, puuta on tarjottavaksi myyntiin asti. Hiukan on ristiriitaisia palstan motokuskien kommentit, toiset tykkää että joka vuosi puukauppa on edellytys parhaaseen asiakkuuteen. Toiset taas sanoo että pitäisi pyrkiä mahd. Isoihin leimikoihin. Tiedä sitten, miten kannattaa. Tuhannen motin leimikoista saa ainakin useita tarjouksia ja ei ihan mahdottomasti nolota, että joutavan takia toiset siellä tavallaan turhaan tarpovat häviten lopulta tarjous kilvan. Voishan nuo tietysti myydä samalle ostajalle pienissä erissä, en suosittele.
Muutamia vuosia sitten kesähakkuussa viimeksi tarkistin harvennuksen mäntyrunkoken vilpillistä katkontaa. Oli helppo, kun tiesin että tyvistä tulee tukkeja, mutta kaikki oli hakattu viisi metriseksi kuiduksi. Hakkuu oli vasta alussa ja ilmoitin etten hyväksy tämmöistä kun suorien tyvien latva 17 cm ja pölkyt kuitukasassa. No tekivät jatkossa tukeiksi pölkkyjä ja muutaman mutkaisen tyvenkin tukiksi, että nuo kuiduksi hakatut suorat tyvet tuli kompensoitua. Kuusen tukit katkoivat tarkoin. Selvä asia että kaikki männyt menivät suunnitellusti sellutehtaalle. Eli pitäisikö noihin puuttua, vai tyytyä markkinatilanteen tuomaan katkonta vilppiin?
Varmaan tervarosokin on älymystön aivopieruissa arvokasta monimuotoisuutta, maannousemasta puhumattakaan. Toiset ovat opiskelleet kymmeniä vuosia metsänhoitoa opiskelemalla alkuun tutkinnon, perehtymällä tutkimuksiin, suosituksiin ja käytännössä oppien onnistumisten sekä erehdysten kautta. Sanoisin että koirat haukkuu ja karavaani kulkee, mutta pieni epäilyksen siemen on, koska joukossa tyhmyys tiivistyy ja virheet ovat nyt suurennuslasin alla.
Onko laki rajan alitus puuston pohjapinta-alalla mitattu. Runkoluku voi olla vaikka 1200 ja silti alle ppa laki rajan. Tämmönen tulee lähes automaattisesti, jos poistetaan ensiharvennus nimikkeellä ylispuu koivut kuusten päältä ja samalla laitetaan keppi kuusikko runkoluvultaan ensiharvennuksen jälkeiseen tavoite asentoon. Jos lakia lukee kuin piru raamattua, paras menetelmä työnjälkineen on lainvastainen, vaikka jokainen näkee silmällään että toteutus on järkevä.
Mulla on yksi 2,7 ha kuvio, jossa tietoisesti pyrin energiapuuhakkuuseen, loput noin 100 kuviota perinteisesti, joskin osassa jatkuvalla kasvatuksella. Kaikki vissiin tietää, että 1600 – 2200 5 metriin asti oksatonta suoraa ja tervettä havupuun runkoa ensiharvennuksessa on hyvä tavoite, mutta ihan aina tuo ei onnistu riittävän halvalla ja muita vaihtoehtoja ei voi tyrmätä ainakaan tietokoneen äärestä. Ei mulla muuta.
Jotkut viisaat tuottaa tarkoituksella tiheämmällä asennolla tietoisesti energiapuuta ensiharvennuksen. 3500 runkoa hieskoivua enskaan tuottaa jonkun mielestä paremmin, kuin 50-luvun metsänhoitosuositusten tavoitteet. Jos yrittää saada laadukkaan päätehakkuu puuston ja koko kiertoajalla järkevän taloudellisen tuloksen, kannattaa miettiä ensiharvennuksen kertymän lisäksi paljon muutakin. Varmaan, jos suorittava porras saisi päättää, ensiharvennuksessa poistettaisiin puolet puista karvan alle tukkikoossa. Meillä, jotka emme katso putken läpi asioita, riittää ymmärrys tähän mielipiteeseen, mutta toimimme kuitenkin hieman toisin.
UPM jättää toisinaan omissa metsissään männyn taimikoissa varhaisperkauksissa kaikki männyt pystyyn, voi olla vaikka 15000 mäntyä/ha, on hirvillekin syötävää ja taimikonhoidossakin vielä valinnanvaraa. Kun tehdään yksityismetsissä, tavoite tiheys on 4000, koska kemera ehdoissa on tuo 5000 taimen maksimi. Tiheällä kasvatuksella pyritään saamaan mahdollisimman laadukas puusto.
