Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
<p>Olen korjannut nippusiteillä monesta kohtaa, voi olla viisaampi heittää roskiin tai jos on se 3d tulostin niin sillä tehdä noihin osia. Ei ne hyvät ole nippuside korjuun jälkeen, mutta pysyvät kasassa. Husqvarna valjaat kestävät paremmin, muoviosat ovat pehmeämpää muovia ja valjaat kevyemmät, eivätkä ahdista kaulasta. Käytän nykyisin pelkästään Husqvarnan valjaita, ei oo tarvinnu korjailla kesken päivää. </p>
Me joskus myytiin pylväspuita. Pisimmät pylväät oli 22 metriä, latvasta 18 cm, muistaakseni Imatran voiman pylväitä. Oli sillon kuulemma 10000 markan pölkkyjä metsän hakkuuta suorittavalle firmalle. En kuitenkaan kasvata jatkossa mäntyjä 200 vuotiaiksi yli 30 metriseksi mammuuteiksi, 400 – 800 litraa lienee motolle sopiva koko haarukka, jolloin konetyön tuottavuus on hyvä ja kiertoajan taloudellinen tulos usein järkevä. Tulevia markkinoita on kuitenkin vaikea ennustaa.
Vaikka tämä soppa oli vasemmiston ajojahdin tulos, silti Junnila olisi pitänyt syrjäyttää ministerin tehtävästä heti kun natsi aihe oli uutisoitu euroopassa. En voinut uskoa äänestyksen tulosta, petyin. Minkälaisia typeryksiä kokoomuksessakin on, Suomen suurin puolue äänesti yksimielisesti, vaikka Euroopassa seurattiin miten tässä käy. Eikö Suomen etu pitäisi tulla ensin, nyt ainakin oli muita intressejä.
Meillä yhdellä tilalla mylly 50 m päässä rajasta. Yhtään puuta ei meiltä myllyn takia poisteta. Tie kyllä kunnostettiin kelirikko kelpoiseksi. Totta tietysti että linjojen vaikutus metsämaan vähenemiseen on melko suuri ja korvaus menettely maanomistajalle sähkölinjan puhkaisun yhteydessä ei edusta länsimaista demokratiaa.
Tutun Ostomiehen kanssa sopimukset varmiten pitää. Mutta kun puukauppaa tekee etämetsänomistajana tarjouskilpailulla, puukauppa sopimukseen pitää kirjata korjuuseen liittyvät ehdot ja ne on syytä tarkistaa myös hakkuun alkuvaiheessa. Suhdanne muutokset vaikuttavat etenkin niissä hakkuissa, joissa ei varmasti ole minkäänlaista kontrollia. Sanomattakin selvä ettei etämetsänomistajalle tarjota hanakasti runkohintaa.
Tavaralaji menetelmässä voidaan tehdä tarkemminkin jalostusarvon mukaan hinnoittelua, jolloin tukin laatu huomioidaan. Bulkki tukin jalostusarvo lienee nyt selkeästi heikompi kuin kuitupuulla ja järeän A-tyven jalostusarvo selkeästi parempi kuin kuitupuulla. Tuolta pohjalta runkohinta pitäisi määrittää, huippulaadulla runkohinta ainakin 50% parempi kuin heikkolaatuisessa yhtä järeässä puustoissa, eli huippulaatu reilu 75 e ja räkämännikkö alle 50 e. Ja räkämännikön päätehakkuussa tavara ohjautuisi järkevästi lähinnä selluksi.
Puutavaralajien hinnoittelussa on määräävä tekijä ollut kuitupuun hinnan pitäminen aisoissa. Runkohinnoittelun yleistyessä vallitsevaksi, tuosta sahoja kurjistavasta epäreilusta hinta kikkailusta päästäisiin. Voi olla että puun hinta laskisi, mutta jos bulkki tukkia ohjautuu jo nyt lämmöntuotantoon..
