Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Suurin osa kuvioista kannattaa sahata niin, että reppu ja bensa-astia on kuvion laidassa koko päivän ja saha jää kuvion laitaan seuraavaa päivää varten. Sahataan pitkiä siivuja koko kuvion mittaisena edestakasin. Näin toimien tuulen suunta yritetään huomioida jo edellisenä päivänä, eli mihin saha kannattaa lopuksi saada, että saa päivän järkevästi sahata myötätuuleen kaadellen. Risukossa ei kannata kävellä yhtään repun ja sammutetuin sahan kanssa.
Kun näihin kanalintujen mestoihin nyt mentiin, niin laitanpa omia havaintoja. Juurineen kaatuneiden tuulenkaatojen paljastamassa maa-aineksessa on ollut monesti teeren lymypaikka, noihin kannattaa vähän ilmeisesti suoja risuja jättää, vai onko parempi ilman risuja? Paljastunut maa ja takana kunnon suoja, kuten tuoreilla hakkuuaukoilla, jossa usein kanalinnun pesä risukasan juuressa.
Kerran liikkeessä säätivät 555 fx:n ja kyllä se toimi ihan hyvin, vaikka tankki tyhjeni tunnissa. Sama kun uuden sahan kanssa, pari päivää tehdas säädöillä ja Bensaa menee 6 litraa päivässä. Tiukemmilla säädöillä menee sitten liki puolet vähempi.
460 stihl alkoi syömään bensaa enempi, kun alkoi olemaan vanha, lopulta ei jaksanut vääntää enää ja meni varaosiksi. Siinä tankki kesti alle tunnin. Uutena 460 tankki kestää normaalisti noin 80 minuuttia.
Tuo terän teroittaminen ja nimenomaan toimivaksi tekeminen on kuitenkin tärkeimpiä juttuja, jos paljon sahaa. Vähän kun ajelisi autolla 6 tuntia, jossa kaikki kunnossa vrt yksi pyörä lutussa. Ammatikseen sahaava varmaan osaa terän pitää kunnossa.
Jos säästöpuut ovat pitkiä ja säästöpuuryhmä kaistaleen mallinen, voi myrskyn jälkeen säästöpuut olla suureltaosin varsinaisen alueen ulkopuolella. Järeiden maapuiden lähietäisyydeltä ei saa raivata Fsc sertissä. Laajeneeko säästöpuuryhmän koko puiden peittävän pinta-alan kokoiseksi. Ei noissa puiden väleissä oikein järkevästi mitään voi kasvattaa, jos ei risujen raivuuta tehdä.
Kannattaisi kaataa nuo säästpuut jo päätehakkuun yhteydessä valmiiksi pötkölleen maatumaan, jättää vain parin metrin kannot ja muodostaa rungoista yhtenäisen rydön. Tuo kun puskittuu, se on ötököiden ja lintujen paratiisi, eikä kukaan vahingossa raivaa.
Jos katsotaan eteenpäin jaksollisen kustannuksia rehevällä pohjalla vieraalla teetettynä. Alle 2500 euron kuluilla ilman korkoa ei ensiharvennuksen konetyöhön pääse. Jolloin kohtuullisella korolla ollaan yli 3000 eurossa 20 vuoden kohdalla, josta enska kattaa noin puolet. Kakkosharvennuksessa mennään laskelmissa nollille ja päätehakkuun yhteydessä lopullisen tuoton voi laskea (2-3%). Uudistamiseen käytetyt eurot kannattaakin minimoida omalla työllä/harrastuksena. Homma kannattaa, kun kustannukset ovat lähinnä muokkaus, taimet ja 30 litraa bensaa, jolloin tuotto 4-6%.
Tässä näitä jaksollisen lukuja, tuhoja ei vieraalla teetettyä juuri kärsi tulla, omalla työllä paikkaukset onnistuu ”ilmaiseksi”,
Myös terä aiheuttaa tärinää. Tärinän takia kannattaa halpoja teriä tasoitella lattaviilalla. Eli jos hampaan alapuolella oleva selkä on rösöinen, lattaviilalla tasoitus. Hifistelynä Arton tyyliin alempaan kouruun pyöröviilalla leikkuu hammas. Haritusta joka hampaalle saman verran. Jos vielä täristää, terä on tehty alunperin huonosti, mutta kyllä sillä nyt kuitenkin risut katkeaa. Strandin terä, tms tasapainotettu täristää vähempi. Peukalokaasun kanssa tärinä kipeyttää nopeammin ranteen, peukalon, kämmenen..
Ainakin Upm käyttää paljon jatkuvaa kasvatusta. Perusteena voi olla kustannusten vähentämisen lisäksi Fsc-sertifikaatin velvoite. Esim korvissa tavoitteena on ensisijaisesti jk ja kyllä tuota kangasmaillakin tehdään. Aika näyttää miten toimii, varmasti mittailevat vuosikymmenten saatossa.
Tai jos menee Kemijokivarresta eteläänkin 20 km.
Mt pohjan männiköissä omasta mielestä riittävään laatuun pääseminen on tärkein tavoite. Jos jokaisen männyn tyvellä on yli 6 sentin vahvuista oksaa, peli on menetetty, ei harvennusta vaan kasvatus suoraan päätehakkuuseen. Tuohon pääsee, kun harventaa liian innokkaasti taimikkoa. Muilla puulajeilla ei vastaavaa ongelmaa juuri ole. Harvennuksessa voi miettiä, paljonko niitä tulevaisuuden tukkirunkoa on ja harvennusmallin sovellusta siltä pohjalta. Toki realismia on, että korkeintaan 1200 runkoa mahtuu tukiksi hehtaarilla.
