Käyttäjän pihkaniska kirjoittamat vastaukset
-
Aika hyvä mittari on se, kuinka paljon hirviä on kaadettu. Parhaillaan hirviä on takavuosina kaadettu enemmän, kuin metsästäjäjärjestöt on niitä edellisvuotena ilmoittanut olevan ?? Yhtälö kuulostaa jotenkin mahdottomalta, ja eräät syyttelevät metsänomistajia hoitamattomuudesta. Kyllä se hoitoinnostus hiipuu aktiivisellakin metsänomistajalla, kun kovalla työllä aikaansaatu taimikko tuhoutuu.
Minä olen kyllä Antonin kanssa samalla linjalla hirvipolitiikan suhteen. On aivan käsittämätöntä, että yksi porukka voi terrorisoida toisen elinkeinoa noin törkeästi.
Suo siellä, vetelä täällä ?? Kaikkihan on tasapainoilua eri tekijöiden välillä. Ei näistä nuorista metsistä saada kantorahaa ilman kemeraa, eli voisi sanoa että tässä tapauksessa laiskuus palkittiin. Koneyrittäjä sai kuitenkin työstään asiallisen korvauksen, ei hän muuten pystyisi tekemään vuodesta toiseen pelkästään energiapuuhakkuita. Tässäkin metsässä on kuitenkin pääasiallinen tavoite kasvattaa järeää tukkipuuta, alkuvaiheessa kuitenkin riittävä tiheys on tarpeen laadun saamiseksi.
Manuaaliseen korjuuseen ei ole enään paluuta, eli motojen korjuuominaisuudet toki vaikuttavat siihen miten puita kasvatetaan. Poistettavan puun järeys on kuitenkin se ratkaisevin tekijä korjuutaksaan. Harrastamissani yläharvennuksissa ja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa keskijäreys nousee suuremmaksi kuin jaksollisen kasvatuksen hakkuissa keskimäärin. Eli suurempi poistettavan puun järeys kompensoi jäävän puun varomista.
Perjantaina käytiin ostomiehen kanssa katsomassa leimikkoa, jossa on tehty viimeksi kaksi yläharvennusta. Nyt alue on taimettunut ja loput suuret puut pitäisi hakata pois. Arvioitiin poistettavan puun keskijäreydeksi 500 l. Ostomies lupasi maksaa aukkohakkuun hinnan, vaikka jäävän puun varomisesta täytyy koneyrittäjille maksaa lisähintaa, koska saha saa aluellta keskimääräistä huomattavasta järeämpää ja parempilaatuista tukkia.
Anton on harrastanut ns. intensiivistä kasvatusta, jossa metsikköön sijoitetaan rutkasti tuotantopanoksia (lannoituksia ja pystykarsintaa). Hyvillä kasvupaikoilla tällainenkin tuottaa varmasti tulosta runsaista sijoituksista huolimatta. Puun laatukin on todennäköisesti hyvä johtuen ajoissa tehdystä pystykarsinnasta, paksut vuosilustothan ei ole käytännössö haitta puuta lajitellessa vaan suuret oksat.
Lähetin vielä kuvan aiheeseen liittyen, en tiedä milloin se tulee näkyviin. Kuvan mukaan ei näköjään voinut laittaa selostusta, mutta laitetaan se tänne. Suorittavan portaankin on toki saatava palkka työstään, mutta se on urakoitsijan ja puun ostajan välinen asia. Minun metsiä ei ainaskaan hoideta konemiesten ehdoilla.
Kuvan kohde on -85 istutettu, jonka jälkeen kehoituksista huolimatta en ole kohteelle tehnyt mitään. Energiapuuta lähti mukavasti, josta sain maksun. Puun laatu istutusmänniköksi on kohtuullisen hyvä. Jos olisi raivattu nykyoppien mukaan ei tulevaisuudessa saataisi kunnon tukkipuuta. Seassa ollut koivunvitelikkö ei ole vioittanut jäävää puustoa ja korjuuvaurioitakaan ei juuri ole tullut. Ostomies ei pitänyt ennakkoraivausta tarpeellisena.
Nyt täytyy vähän kritisoida suorittavan portaan kirjoitusta.Jos halutaan mäntymetsistä laatua, on metsät kasvatettava nuoruusiällä tiheässä. Biovatti harvensi kaksi vuotta sitten v. -85 istutetun männikön, jolle ei oltu tehty mitään istutuksen jälkeen. Energiapuuta lähti 60-70 m3 hehtaarilta, ja jäävän puuston tiheys jäi n.1600 r/ha. Korjuuvauriot olivat aivan minimaaliset ja korjuujälki erinomaisen hyvä. Ostomie ei pitänyt tarpeellisena ennakkoraivausta.