Käyttäjän pihkaniska kirjoittamat vastaukset
-
Myöskin into hoitaa taimikoitaan ja metsiään lantuu, kun hirvet kerta toisensa jälkeen tuhoavat suurella vaivalla aikaansaadut taimikot.
Vastaus leeville. Jatkettu kasvatus on ihan rehellisesti sanottuna jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvan kasvatuksen hyvät puolet on nyt huomioitu, mutta joillekkin näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa tunnustaa asiaa. Ilmeisesti pelätään, että metsämiespiireissä yleisesti parjattu tutkija Erkki Lähde saisi tunnustusta vuosikymmenien työlleen.
Olen kokeillut terracutia. Istutusta varten muokkain on aika lelu peli, istuttaisinkin noin pienen alan suoraan muokkaanattomaan maahan, sitäkin olenko keillut hyvin tuloksin. Muokkaus terracutilla onnistuu parhaiten kuivana aikana. aluksi terä puree auka hyvin, mutta kuluu nopeasti ”puukonterälle” jonka jälkeen ei enään pelitä kovin hyvin. Kylvöä varten sillä saa ohutkunttaiseen maahan laikkuja kohtuu hyvin.
Tämä jatkettu kasvatus kuulostaisi vähän samanlaiselta kuin harjoittamani jatkuva kasvatus, sillä erolla että minä pyrin saamaan myös sen uuden puusukupolven aikaiseksi samoilla metodeilla. Suurin ongelma on oikean puumäärän jättäminen eri tyyppisille metsille, kuten edellisissä kirjoituksissa on käynyt ilmi esim. heinittymisen osalta. Oikean puumäärän jättämiseen vaikuttaa kasvatettava puusto ja maaperä. Myös poistettavien puiden valinta vaatii oman tietämyksensä ja kokemusta. Homma kyllä onnistuu, mutta osaamattomalla se saattaa johtaa tosi surkeaan lopputulokseen, miten ilmeisesti monelle on myös käynyt.
Aina, kun sahamies nimeltä Kopra, itkee valtiolta pakkokeinoja puun liikkeelle saamiseksi, on tulossa nousukausi. Eli sahoilla on kovat odotukset markkinoiden paratumisesta, euro heikkenee, tukkurien varastot on tyhjillään ja ruotsin kruunu on vahvistunut.
Varsinaista laatuhinnoittelu maksutapaa ei taida juuri olla. mutta laadusta maksetaa, riippuen tietenkin ostajan kyvystä tunnistaa hyvä laatu. Metsälehti makasiinin kesäliitteessä on kuva leimikolta, josta maksettiin 5€ yli tämän lehden puunhintatilaston aukkohakkuusta. Leimikkotekijät eivät olleet kaikilta osin parhaat mahdolliset, talvikorjuukohde ja taimikkoa täytyy varoa korjuussa, mutta puun laatu hyvä ja keskijäreys n.600l/runko. Samalta palstalta myytiin harvennus, jossa puun laatu erittäin hyvä ja hinta taas 5€ yli tilastojen ja talvikorjuukohde. Naapurisahalta ei tullut edes tarjousta, eli kaikille laadun merkitys ei ole itsestäänselvyys. Mikko kävi keväälä kohteilla ja voisi kommentoida kohteita.
Timppa kyseli 30% sexta osuudesta. En puhunyt yksittäisen leimikon sexta osuudesta, vaan kyseisen sahan ostomies kertoi heidän sahan tuotannosta ja siellä tulevasta sextan määrästä. Eli yleisesti ottaen sextan osuus on pikkuhiljaa lisääntynyt vuosikymmenten saatossa ja se tarkoittaa sitä että metsien yleinen (tukkien osalta) puun laatu ei ole nykymenetelmien ansiosta parantunut, vaan päin vastoin huonontunut. Samoin on tukkien keskimääräinen järeys pienentynytl.
”Sen lauluja laulat kenen leipää syöt” Metsä groupia ei varmasti kiinnosta muu kuin halvan kuitupuun saanti, ja toiminta ja puheet on sen mukaisia. Biovatin ostajan mukaan ennakkoraivausta bioenergiakohteille ei kannata tehdä ja minä olen samaa mieltä. (tietysti jokainen kohde on oma tapauksensa ja toiminta tilanteen mukaan) Tiheänä kasvatus ja energiakorjuu 9-10 metrisenä antaa ensimmäisen tilin energiapuusta ja luo pohjan hyvälaatuisen tukkipuun kasvatukselle. Keväällä hakatiin leimikko itälapissa ja paikallisen sahan ostomies sanoi heillä sextan osuus sahatavaratuotannosta lähentelevän jo 30%. Eli sielläkin pikkuhiljaa tiedostetaan sahalle tulevan puun laatu.
Entäs jos panisit sinne kuvia uudistuvasta metsästä ilman aukkohakkuuta. Voisit kertoa ukolaisille kaupunki-ihmisille, että suomessa ollaan kehittämässä menetelmää puukasvatukseen ilman aukkohakkuita.