Käyttäjän Pihkakintas kirjoittamat vastaukset
-
Tänäpäinen kohde: Kaistale pellon ja männikön välissä, luontainen puusto tukkimittaista koivua ja kuusta. Männikkö istutettu 80 -luvulla, kaistaleella tuolloin haapa ja koivupusikko. Harvennettu muutamaan kertaan kuitupuuksi kuusta, haapaa ja koivua. Nyt painetaan aukoksi, kaikki energiaksi.
1 männikön puoleiselta reunalta harvesterilla, mitä tekemään pystyi.
2 traktorin energiakouralla kokopuuna kaikki pikkupuusto.
3 loput harvesterilla. Myös oksat kootaan.
Puuta lyhyellä kierrolla tullut aika paljon, kaikki työ ollut hakkuutyötä.
Jos kaistaleen olisi istuttanut aikoinaan kuuselle ja hoitanut taimikon, olisi siinä nyt ihan yhtä huono puusto. Pellolle kurkottava paksuoksainen kuusikko. Männikkö takana rinteessä hyvä. Huonon paikan hehtaarituotto ihan hyvä, tämän hetken energiapuun hinnalla.
Joo siinä näkyy se arvostus. Joka jyvä elintärkeä – hyvästä puusta tehty.
Meillä 200 v. Vanha talli. Tehty tosi hyvästä hirrestä. Pihaan 1902 siirretty asuinrakennus taasen koottu kaikenlaatuista vanhoista hirsistä. Laatu arvostus ja hintakysymys. Talli oli tärkeä, asuinrakennus ei ollut hyväksi päärakennukseksi tarkoitettukaan.
Vanhoista rakennuksista on säilytetty ne arvokkaiksi tarkoitetut, halvat on hävinnyt. Huonosta puusta on rakennettu aina, järkeä käyttäen.
Seuraava laatupommi tulee muuten männyntyvistä. Nyt päätehakkuilta tuleva puu on kasvanut ennen hirvikannan räjähdystä.
Lujuutta heikentää myös kasvun hiipuminen vanhemmiten. Saheeseen tulee sydänpuun puolelle hötömpää ja pintaan tiheämpää, joka aiheuttaa halkeilua kuivatessa. Tasaisen höttö taasen kutistuu myös tasan.
Ohuessa sahatavarassa jo pienikin mutka tai latvan vaihto menee heti läpi saheen. Ennen rakennuksissa käytettiin sopivissa paikoissa todella huonoa tavaraa, järeämmillä mitoilla vaan. Kannattaa katsoa rintamamiestalon vintiin, tai puunavetan purkutyömaalle.
Milläköhän aikajänteellä se tukki on huonontunut, jos yleensäkään on huonontunut yhtään. Kolmessa vuodessa, vai…?
Maksut ostajapuolella. MHY ssä annettiin pois, kun ei ollut myyjiä…
Paikkasin ihan tavallisella pikakolvilla ja muovin otin kanisterista. Hyvin tuntui tarttuvan, mutta ongelmaksi muodostui ahdas tila taempana kampikammion suunnalla. Sinne jäi väkisinkin epätasaista, palanutta kohtaa, jota ei saanut puhtaaksi. Pitäisi varmaankin nylkeä koko tankki, paikata sisäkautta ja koota ulkoa. Ja oikeilla aineilla.
Puulla. Kasvaa silloin, kun aurinkosähköäkin tulee. Palaa silloin, kun ei tule aurinkosähköä.
Yksi idea hyödyn parantamiseen olisi. Jos naapurin kanssa hankkii samanlaiset järjestelmät ja kumpikin johtaa ylijäämä sähkön naapurin kaappiin. Silloin hetkellisten ylijäämän saa naapuri, vasta kun molemmat tuottaa ylijäämää menee sähkö verkkoon. ”Myyntitulot” menee tosin väärälle mittarille.
Vähän sahakuumetta oli alkutalvesta. Nyt ajattelin tehdä pienen päivitysremontin Husku 350 lle. (2.2kW, 50cm3, 4,8 kg)
Hankalin korjattava on pakokaasuvuodon sulattama öljytankki, joka vuotaa vähän. Työtä ei haittaa, mutta tahrii kaikki paikat.
Pumpun voisin laittaa. Tämä malli on vielä ilman.
Olen käyttänyt 13″ .325″ 1.5 mm. terävarustusta. Kannattaako siirtyä pikkuketjuun?
Muut sahat Stihl 201 cm k ja 260, jossa käytän 15″ laippaa.