Käyttäjän Pihkakintas kirjoittamat vastaukset
-
En muista. Ehkä n. 10 v.sitten. Tutkimus voi olla joku laboratoriokoe, jonka tuloksia on sitten yritetty tyrkyttää totuutena metsään.
Geenipohja on laaja jalostetullakin materiaalilla. Viljelyksillekin tulee ulkopuolelta siitepölyä.
Geneettinen rappeutuminen on outo homma sinäänsä. Muistan jonkun tutkimuksen männyn luontaisesta uudistamisesta, normi siemenpuu menetelmällä. Muutaman sukupolven jälkeen puiden kasvu huononee, kun geenipohja kapenee. Luulisi sitä männyn siitepölyä tuulen tuovan, sitä kun on aina todella runsaasti, joka paikassa.
Vallorbelta on tulossa myyntiin keväällä automaattiteroituskone, joka toimii viilalla.
Joo sitä rullaviilanohjainta tarkoitin.
Ja traktorin sykeharvesterissa kyllä huomaa, jos on huono ketju. Viimeistään silloin kun kaatuu puu katolle…
Tänä vuonna oli uutta opeteltavaa niin paljon, ettei tainnut kerralla edes oppia… Heti tammikuulla tein verot, kun en ulkonakaan tarkentunut olla.
Maksoin viimevuonna alaikäiselle lapselleni palkkaa, mutten saanut maksettua sitä palkka.fi sivustolla. Omat lakisääteiset vakuutukseni ovat Melassa ja sitä palvelu ei saanut varmennettua, homma hyytyi siihen. Lapsen veroilmituksessa ei ollut edes paikkaa palkkatulojen ilmoittamiseen, senhän ilmoittaa työnantaja. Esitäytettyjen tietojen täydentämistä ajattelin koittaa seuraavaksi, kai ne jo on tullut.
No niin, nyt nyt tuli uusi (vanha malli) 550 XP ajettua sisään. Kuus tankillista lyhyitä, paksuoksaisia suomäntyjä. Hyvin meni, hieno tehdä hommia hyvällä sahalla!
Oli muuten tehtaan jäljiltä terävä ketju paketissa, x-cut 1.3 mm.
Terotuksessa olen tottunut käyttämään apuna Husqvarnan keinuteliä. Joskus oli jotenkin homma hakusessa eikä terät tullu kunnollisiksi. Ohjurin akselit oli vähitellen kuluneet, viila meni liian alhaalla, hampaaseen tuli liian pitkä ja ottava muoto.
Harvesterin .404 ketjuun käytän raivaussahan lattaohjuria, teroituslaikkaa en ole käyttänyt enää lainkaan. Jos paljon pois viilattavaa, otan millin katkaisulaikalla hampaan pohjasta. En koskaan kromipinnasta. Sitten helpompi, tai nopeampi, viilata varsinainen terä.
Voi olla, että oli joku ennen jo hakenut vikaa. Siksi kaasari löysällä. Muuten ihan uuden väärtiltä vaikutti. Ehkä kuivunut bensat tankkiin. Näillä episodeilla väliä ainakin pari vuotta, vähän käyttöä tietysti.
Guttaperkaksi sitä minäkin sanoisin, joistain paikoista hyväksi havaittua tekniikkaa, joistain paikoista fuskattu.
Korkkien sisällä voisi olla hammastus, jota jousi painattaa. Estäisi löysänkin korkin omia aikojaan pyörimisen.
Ei tylsällä voi sahata. Tankatessa ylläpito teroitus. Jos tylstyy, vaihto ja kunnostus kotona.
Dolmari 110, tai joku semmonen. Pieni ja pirteä. Yllättävän hyvän tuntuinen saha. Alunperin tuli kaverille vähän käytettynä, sammuili jatkuvasti. Ei sopinut Aspeni, 98 lla kävi. Nyt alkanu käymään molemmilla.
Huskuni on 350, se mistä sulas reikä öljytankkiin. Siihen tein sen korkinavaimen, kun on vaan ne meisselihahlot.
Nyt on tulossa uutta opeteltavaa. Tilasin vanhan mallin 550 XP n, katotaan sitten miltä haisee teknikaalin trumput eka reissun jälkeen. Ainakin 201 tyhjensi ensimmäisen öljytankillisen suoraan kintuille.