Käyttäjän Pihkakintas kirjoittamat vastaukset
-
Muista uutuuksista muunneltavat metsurinvaljaat ihan hienot. Mahtuu kaikki mahdollinen mukaan. Istuu varmasti hienosti ja toimii vielä tukivyönä selälle.
Oman vyöni olen konmarittanut niin, että jäljelle jäi vain mitta ja saha-avain, sekä kaatokiilan virkaa tekevä pieni muovilevy. Mitään saksia tai koukkuja en suostu enää edestakas metsässä kantelemaan.?
Onko käyttöohjeissa mitään autotunesta? Stihl 201 m- tronic neuvoo sahaamaan viisi samanlaista katkaisuleikkausta täysikuormituksen alaisena. 201 ssäni yhden kerran on ollut säätö pielessä, kaasuttelin tyhjänä ja säädöt löytyi silti. (Ohjetta en silloin muistanut)
Uusissa autotuneissa pitäisi kalibrointi tapahtua itsestään, lyhyin aikavälein. Eli käyttäjän huomaamatta, jos työskentelee rivakasti = ihan normaalisti. Jos se on aina samanlainen, se todennäköisesti toimii. Jos se vaihtelee olosuhteiden mukaan, se ei sitten osaa kalibroida itseään.
Itse olen tykännyt perinteisten, ei ilmahuuhtelu, moottorien tuntumasta. Esim. vanha FS 480 vs FS 460, mutta pakko on kyllä epäillä omaa mutua, silloin kun varsinaisessa työssä ei huomaa eroa. Ja aika vaikea on itse testata niin että tulokset ovat luotettavia. Äänikin vaikuttaa, jos on raaemman tuntunen, luulee tehokkaammaaksi. Perinteisessä tulee heti polttoainetta, joka palaa pakoputkessa. Ilmakoneessa ei tule, niin ei kuulu palamisen ääntäkään. Kaasuliipasimista olen ottanut (Stihlin raivureista) turhan palautusjousen pois. Sekin vaikuttaa, kun kaasu menee kevyemmin pohjaan.
Niin muuten, jos pliisut tehot, kannattaa katsoa kaasuvaijerin säätö. Avautuuko kaasu täysille asti. Ei välttämättä tehtaan paketista otetussakaan kaikki ole kunnossa.
Turha puhua lihantuotannosta. Täysin olemattomassa marginaalissa kaikki muut kuin sika, nauta ja broileri.
Kauriin makuut puintipellolla aika pahoja. Hankaloittaa työtä aika paljon ja huonontaa työjälkeä. Sänget jää epätasaisiksi ja vaikeuttaa muokkauksia ja kylvöjä. Homeita tulee viljaan, ei kelpaakaan elintarvikekäyttöön ym ym . Näitä haittoja helposti vähätellään, ei ole mitätön asia!
Meillä oli reilun parin ha:n kuusikuvio, vanhan kemeran harvennus. Aiemmin olin hakannut alalta suuria haapoja ja koivuja. Tapanimyrsky pisti puolet puista nurin ja Nokka profi loput. Kaikki myrskyssä pystyyn jääneet olivat vanhoja ja lyhyitä, pienissä ryhmissä. Hyvät kuuset olivat siis taimettuneet jälkeen, juuret pinnassa jossain koivunlehtikarikkeessa. Myös JK ssa tämä vaara olemassa, kannattaa lukea maata aika tarkkaan.
Ensimmäisessä istutuskuusikossani oli kahtena ekana vuonna halla. Siellä täällä oli hallaa paremmin kestäneitä yksilöitä. Vielä parimetrisessä taimikossa tällaiset erot näyttivät isoilta. Mahtoiko olla taimien alkuperässä on eroa. Jos pohjoisempi kesti paremmin, mutta eteläisempi kasvaa jatkossa paremmin, saattaa osat vaihtua ensiharvennukseen mennessä.
Kaiketi hallanarkuus on taimikossa kasvua rajoittava tekijä. Varttuneessa kasvatusmetsässä se on kuivuus. Mahdollisesti kasvussa jälkeen jäävät yksilöt nuoressa kasvatusmetsässä alkavat hävitä kilpailussa vedestä tai ravinteista, vaikka tilaa harvennuksen jälkeen näyttäisikin olevan. Joissain paikoissa taas kuusiryhmä jaksaa kasvaa hyvinkin tiheässä, valon määrähän ei rajoita kuusen kasvua.