Joo, Planter, käsittääkseni kirjanpainajia on melkein joka paikassa. Enemmän tai vähemmän. Kuusi kuolee vasta kun niitä on liikaa. Mieluiten ne valitsevat katkotun, tuoreen puun, koska se on täysin kyvytön tuottamaan vasta-aineita. Esim. ajamatta jääneet puut leimikolla ja pinot tienvarressa. Sitten tuulenkaadot ja muut vahingoittuneet. Kun kanta sitten on päässyt niissä lisääntymään äkillisesti eikä heikkoja ole, parveilussa valitaan joku terveistä yksilöistä, johon iso joukkovoima iskee.

Olen myös pannut merkille omissa ongelmakohteissani, että männikössä sekapuuna kasvaviin kuusiin ei ole isketty, vaikka kasvupaikka olisi selvästi liika karu. Pahimpia ovat pitkään hoitamattomana olleet rehevät pohjat, joissa on aiemmin ollut todella runsaasti koivua, jotka olen poistanut harvennuksessa. Puhdas arvaus, mutta olisiko koivu pitänyt huolen vastustuskyvystä, eikä kuusille ole muodostunut omaa vastustuskykyä. Tai shokki valon lisääntymisestä on heikentänyt sitä, vaikka kasvu onkin kova.

Droneen on ilmeisesti olemassa, tai kehitteillä, jokin väärävärikuvaus. Sillä näkee tuholaisten vioituksen aiemmin kuin ihmissilmällä. Kokonaan eri asia on että tekeekö joku käytännön työt ja järjestelyt.

Nyt olen kahtena keväänä pyydystänyt kirjanpainajia pois metsästä. Asettelin muutaman kuusipölkyn kourallisia tasavälein tienpenkalle ja toin ne sitten juhannuksen aikoihin pois ja klapitin. Jatkopankollinen kuorma riitti n 1.5 km matkalle. Ihan täynnä kirjanpainajia olivat. Valitsevat tietysti puolustuskyvyttömän pöllin mieluummin kuin vastaantaistelevan elävän puun. Aion tehdä saman jatkossakin joka vuosi. Tehokas, toimiva ja helppo homma.

Omalla toiminnallaan voi siis paikallisesti tilanteeseen vaikuttaa. Ero siihen että jättää tuulenkaadot, lumenkatkomat ja pinot lisäämään kirjanpainajia on todella iso.

Ruotsissa kentät pursuu kirjanpainajapuuta. Pahimmillaan ei ole voinut ajaa korjattuja puita tienvarresta pois, kun ei ole paikkaa minne viedä.

Myös Ahvenanmaalla Aapelipuuta jäi paljon korjaamatta. Ja lisäähän tulee heti seuraavassa tuulenpuuskassa.

Tietääkö kukaan Keski-Euroopan kuusien alkuperää. Onko viljelty pohjoisen aineksella sotien jälkeen?

Pohjoinen alalaji on huomattavasti laadukkaampi sahapuuksi, ehkä etelän lämpöön sopeutunut taasen kestää kirjanpainajaa paremmin.

Mitenkään yllätyksenä tuhot eivät tulleet, ainakin kaksi vuosikymmentä on riskistä varoiteltu. Samalla kun puumäärä on kasvanut hurjaa vauhtia, hakkuumäärät on laahannut pahasti perässä.

Niittelin nurkkia siimalla. Vertailin takana olevaa vaihtoehtista kiinnitystä metsä / ruoho. Valtava ero käytettävyydessä, eli kannattaa käyttää se 20 sekuntia säätöön?!

Käytännöt laskutettavista palveluista varmasti vaihtelee eri yhdistyksissä. Meillä jäseneltä laskutetaan sama hinta, jonka yrittäjämetsuri laskuttaa yhdistykseltä. Jäsenmaksulla katetaan kohteen suunnittelu, esim kemeran haku.

Oma arvonsa silläkin on että asiakaspalvelu hoidetaan toimistolla ja metsuri pääsee lähtemään suoraan palstalle työmaakartta kourassa. Tuskinpa kukaan yrittäjämetsuri saa laskutettua suunnittelukuluja asiakkaalta, laskutus lähtee käyntiin vasta kun sahakin lähtee.