Käyttäjän Petri kirjoittamat vastaukset
-
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio voisi tutkia, onko rikottu GDPR-asetusta (Euroopan Unionin uusi tietosuoja-asetus, mikä tuli voimaan reilu vuosi sitten.).
GDPR:n mukaan jokaisen tulee saada tietää, mitä hänen osaltaan rekistereihin on tallennettu (ja saada siitä täydellinen rekisteriseloste halutessaan) ja kenelle kaikille tietoja on toimitettu.
Mikäli GDPR:ää on rikottu, asetukseen liittyy miljoonien eurojen rangaistuskäytännöt.
Tämä Kemera-järjestelmä vaikuttaa sangen byrokraattiselta ja kovasti virkamieskuntaa työllistävältä järjestelmältä.
Paljonko mahtaa prosentuaalisesti Kemera-rahoista kulua virkamieskoneiston pyörittämiseen? En ole nähnyt tästä minkäänlaista arviota missään. Osuuko metsänomistajille edes 70 prosenttia koko rahapotista?
Osa metsistä on aktiivisen metsätalouden ulkopuolella. Usein on mainittu syyksi tilojen pieni koko ja omistajakunnan ikääntyminen.
Välttämättä syynä ei kuitenkaan ole tämä. Alue on saattanut jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle sen takia, että alue on mäntymaastoa, mutta sille ei kannata uudistaa kun taimet ovat heti hirvien suussa.
Toisaalta on alueita, joissa kuusen jatkoviljely on epäviisasta kun juurikääpä on saastuttanut alueen. Vaihtoehtona luontevasti olisi rauduskoivu, mutta taas sama ongelma: hirvet popsivat taimet muutaman ensi vuoden kuluessa.
Paljonko Suomessa mahtaakaan olla metsäalueita, mitkä ovat jääneet aktiivisen metsänhoidon ulkopuolelle näiden sorkkakantturoiden takia? Poliittisten päättäjien olisi syytä pohtia myös tätä näkökulmaa.
Maa tarvitsee tulevinakin vuosina vientituloja puusta. Nyt yksipuolinen puuntuotanto (kuusi) saattaa tulevina vuosina olla ongelma ja riski jo ilmastollisistakin syistä.
Mielestäni toimenpiteitä tulisi saada aikaan jo lähivuosien aikana!
Mielestäni oleellinen muutos hirvikannan laskun suuntaan voitaisiin saada aikaan sillä, että metsäteollisuus jyrähtäisi puuntuotannon yksipuolisuuden takia – nythän on pitkän aikaa uskallettu istuttaa vain kuusta kun männyn- ja rauduskoivun taimet menevät hirvien suihin.
Teollisuudenkin on vaikea ennustaa tulevaa kysyntää. Nyt kuusi menee hyvin kaupaksi, mutta entä tulevina vuosina?
Puuntuotannon suhteen olisi hyvä, jos munat voisi laittaa eri koriin, eli tuottaja voisi tehdä ns. riskiportfolion puulajien suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ilman hirviriskiä voitaisiin kasvattaa muitakin puulajeja kuin kuusta.
Siis odotamme puuteollisuuden jyrähdystä! Sillä olisi asioita voimakkaasti vauhdittava vaikutus.
Kaikkien puunlajien kasvatus on turvattava vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi!
Sorkkaeläimiä on liikaa. Se on fakta, minkä kaikki puunkasvattajat allekirjoittavat.
Olennainen osa maamme hirvikannan suuruuteen on Maa- ja metsätalousministeriöllä.
Minua kiinnostaisi tietää, ketkä ovat ne henkilöt, jotka linjaavat ministeriössä virallisen kannan. Tässä olisi Metsälehden ansiokkaalla toimituskunnalla oiva juttuaihe.Kiitos Ammatti Raivooja. Olet näköjään aivan oikeassa. Vuosilisenssi näyttääkin olevan halvempi kuin ilmoitin.
Kiitos oikaisusta! 🙂
Eräs Karttaselaimen hyvä ominaisuus muuten on se, että puhelin löytää ohjelman käynnistämisen jälkeen sijainnin todella nopeasti. Tuo silti saattaa olla riippuvainen myös puhelimen ominaisuuksista.
Unohda Husqun ja Stihlin harrastesahat. Mieluimmin sitten isommalla rahalla *ammatti*saha.
Mutta jos budjetti on ammattisahoja pienempi, kannattaa vakavasti harkita Dolmar 420 SC- sahaa. Erinomainen saha metallirungolla ja 2.2 kW teholla. Normihinta vain 399 euroa. Terävarustuksena .325 1,3 mm 13 tuuman laipalla. Oregon-ketjut tuohon ovat halpoja, alta 13 euroa ja homma toimii.
