Älä ainakaan käristä niitä siemeniä, samalla tavalla niissä sakkaa valkuaisaine kuin muissakin elävissä olennoissa.

Jos kylvät itsellesi kennoihin niin pidä vaikka kolme kuukautta lämpötilaltaan nollan lähellä olevassa tilassa ja keväällä kylvä tilassa jossa on kosteaa ja lämpötila yli 20 celsiusta.

Ulos kylväessä voi kylvää keväällä tai juuri ennen lumentuloa.

Työtulon suuruus määrää maksuprosentin ja maksu lasketaan siitä samasta työtulosta. Ei siinä ole mitään kontaktipintaa veroilmoitukseen.

Pysyttäskö edes tässä topicissa otsikon aiheessa. Ei jaksa tätä essonbaarin jatustelua.

Mistä tietää että ne on todellisia kustannustietoja kun aiemmin sanot että tietoja ei ole saatavilla?

Jep, sillon vuonna kirves ja pahkakuppi ainoa määrämittaisessa harsintahakkuussa (huom. eri kuin jk-hakkuu) käytetty nyrkkisääntö oli tukkipuut pois. Metsän rakenteen optimointi ja lätkämailaa muistuttava runkolukusarja ei välttis ollut mielessä.

Esimerkiksi istuttamalla viljelty kuusikko tosiaan kasvaa paljon puumassaa ja euroja tulee paljon. Tätä voidaan myös vaatia ottaen huomioon menetelmän vaatimat investoinnit ja hakkuutulojen jakautumisen. Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa.

Olisi hienoa jos voisimme sisäistää suhteellisen tuoton käsitteen erotettuna nimellissummista ja euroista.

Niin, muistelen että jk-hakkuissa otetaan erirakenteisessa metsässä puita useammasta latvuskerroksesta laatuharvennusperiaatteella. Tällöin poistettavia ovat isoimmat ja lisäksi huonolaatuisimmat. Lisäksi tasalaatuisiakin puuryhmiä harvennetaan. Missään ei käsketä hakkaamaan kaikkien ikäluokkien suurimpia runkoja pois.