Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Kun nyt ollaan monimuotoisuusketjussa, lienee kohtuullinen oletus, että viitataan metsälain käytännössä ainoaan monimuotoisuutta käsittelevään pykälään ja sen noudattamiseen.
Sitä on melko vaikea havainnoida, jos ei jalkaudu juuri 10 pykälän kohteen kohdalla. Just my 2 cents, jos näin vanha sanonta sallitaan.
Päinvastoin. Etelä-Suomessa 100 km2 alueelta löytynee useampiakin metsälain vastaisesti käsiteltyjä 10 pykälän kohteita. Jos nyt ei kokonaan hakattuja, niin pienvesissä on jäänyt liian pienet rajaukset. Ja sertit paukkuu jo säästöpuista lähtien, vesiensuojelusta puhumattakaan. Elettyä ja nähtyä metsäammattilaisen arjessa.
Yleistyksiä on monessa asiassa käytännöllistä tehdä, mutta tuokin johdatus voisi olla ”Onko puuntuottajan peli jo menetetty?”.
Metsänomistajakentässä ei puuston käsittelyn mahdollinen rajoittaminen tai vesitalouden ennallistaminen ole kaikille katastrofi.
Vaikutuksensa on myös kepulaisessa maan uudeksi tekemisen kulttuurissa. Turvekenttä lienee tästä paras esimerkki, siinä voi myydä koko luonnon pois niissä kuuluisissa kilon paloissa.
”Mikäli metsä ei muuten uudistu”…
Riippuu varmaan siitä onko turvemetsän uudistaminen asia, jota tulevaisuudessa halutaan.
Rysselissä ilmeisesti luullaan, että Suomi kuuluu unioniin.
Siinä mittakaavassa voi olla loogista, että maanosan perämettä rauhoitetaan.
Härmässä taasen taidetaan luulla, että Pietarin taajamaksi laskettava talousalue pärjää omillaan.
Kurkon teorianhan voi testata vetämällä koko maan metsäalan avohakkuulla ja ojitusmätästyksellä läpi yhdellä kertaa. Ei pitäisi tulla muutoksia monimuotoisuuteen.
Kuinka pitkälle tämä vitsi kantaa, tähän syksyyn vai jopa seuraavaan?
Puuntuotantomyönteiset voisi persujen semantiikalla ilmaista ”monimuotoisuuskriittiset”. Tai geriatrinen osasto.
Ylilauta