Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Ja sittä jos vielä tulis maenittua männöökö saha vaehtoon parin vuojen vällein ja tullooko sillä ensinnäkkään sahattuva niin suap vähän kuvvoo siitä mitenkä karstoo vehkeeseen kertyy. Toesekseen tuo putken karstottumine on sen verta salakavaloo hommoo että ee raevokkaan risujen jemmoomisen lomassa suata ees huomata että pitäs polttoo puhtaaks.
Ite oon käättännä kansa teboilin mönjijä, neljä litroo hetkeks riittää eekä oo paha kilohinta.
Empä tiijä mahtanneeko nyt tämän perusteella ”erityisesti” puukuletukset kallistuva.
Ensinnä lasket relaskooppikertoemen:
2500 x (peokalon levveys)^2 / (käjen pittuus)^2
Esmerkki:
2500 x (2,83cm)^2 / (100cm)^2 = 2
Relaskooppikerroen oes esmerkissä tällön 2. Taalukoeta ee tarvii soveltoo mitenkään vaekka saesit minkä kertoemen. Jokkaenen puu joka on isompi kun peokalo vastoo sitä suatua kerroenta ja justiisa peokalon kokosista voet laskee vaekka puolet mukkaan. Elikkä jos suat kertoemeks vaekka 0,5 ja suat laskettua että puita tulloo koeallaan mukkaan 20 kappaletta, voet tojeta että pohjapinta-alloo on 20×0,5=10 m2/ha.
No misteepä sitä sahhaan saeskaan kovempoo löölyvä kun kiukoon persiistä, sammoo mieltä oon.
Ohan se varma että aenakkii Oolun ja Ilomantsin eteläpuoleen tulloo lumet sullaan muahan ja piäsöö konneet rypemmään. Hyvvee savottakeliä jo haluvaa niin passoo tehä hankintoo joko ennen tae jäläkeen joolukuun alun.
Nii ja jos suat paeneilimoo niin tarjoo sitä sen polton jäläkeen sinne putkeen niin ee jiä irtomuruja putkee tukkimmaan.
Suap laettoo vaekka saonan kiokaan sissään kuhan vähän kahtoo että ee jiäkylymänä viskoo kuumimpaan jäläkihiillokseen. Ite oun sillä tappoo polttanna usseemman kerran ja kiännelly että on putkesta kylet kääny vähän punasena. Justiisa samanikänen 450 tilihi kysseessä. Ylleesä se pahin mönjä on palanna siinä vaeheessa kun putkesta ee ennee liekkijä tule.
Kannattoo polttoo, immeenen ee huomookkaan mitenkä on laeskaks piässy kone kun hilijalleen männöö putki tukkoon. Erjlaella on viäntöö kun suap puhtaaks. Metässä voep tosijaan antoo ensapuva kun tökkii tikulla pillijä aaki.
Puuntakune on ilimeesesti melekone eelläkävijä. Mittee ne mahto olla nämä geenimuunnellut puut?
Ite en kehtoes enskametässä tuommosta terree joka tankille ruveta terottammaan.
Mittee tästä opimma? Nykymualimassa renki tienoo paremmin ku isäntä. Laettakkee luvun alle Sirolan Jarmon pakina tämän kuun mehtälehessä. Ee ihmetytä ollenkaa jos kaekki haluvaa olla renkinä.