Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Meellä aenakkii ajjaa raktorukot läheltä tuhannen kiintoo talaveen eekä tie ees tiukkoo.
Nii ja piältä sata kiintoohan ajjaa valametilla jo muutammaan talavipäevään.
Jos oes kaaheesti yljmiärästä rahhoo nii voesin tuohon hintaan ostookkii. Saes mukavoo raevuuhommoo ja lissee muanomistajan ylypeyttä, se oes oekee sijotus ommaan ihteesä. Jos mehtä on melekeen puhasta männikköö niin voes jättee piätehakkuun tekemättä, huoltoo nuoret metät asentoon ja myyvä aekannaan koko tilan voetolla iliman mehtävähennyksen tullootuksija. Sitte jos myöp piätehakkuun, voep laskee että muapohjalle ee taemikoeneen jiäny ennee kaaheen issoo hehtaarihintoo.
Toesin sannoen mieluummin ostasin jos miel tekköö kun jättäätysin siitäkkii huvista elläessän poes.Jos tossissaan aarattaan niin kyllähän se vako melekosen syvänä käättää. Lapissa tekköövät vieläkkii välillä semmosia pottupeltoja että ee kehto poekittaen aakeen läpi kulukee, Syväaaraosta se toohu ee kuitenkaan ennee pitäs olla, aenakkaan nimeltään.
Sata vuotta varmaan männöö ennen kun se mehtä muallikon silimään järreeltä näättää jos ollaan jossaen korkeemmalla mihinkä tuo aaraoksen käättö viittoes. Metlalla on muuten korkeetten aluveetten uuvistamiskokkeeta jos niihin haluvaa tutustuva. Pohjosessa on tuo mehtien uuvistaminen ja ekologia muutennii tääsin utopijjoo etelän vetelille.Melekeen väettäsin että muutosvastarintoo on immeesillä aena eekä pelekästään mehtäalalla. Vuan ohan mehtäalalla tieten povattu huonoo jatkoo semmosillekkii urroo uurtaville innovaatijoelle ku vesakkojen lentomyrkytys, pahvipotit, tehojätkä ja jaloella kävelevä mehtäkone vuan kahtokkeepa mitenkä on hyvin niilläkkii männynnä.
Selevennyksenä sanottakkoon että tässä on kysseessä savolaenen sarkasmi jos ee kaekille aakee. Vuan tospuhheessa pittää kyllä jossaen vaeheessa kokkeella kovapalloo kun eehän tuo ihmeetä maksa.
Ja sittä jos vielä tulis maenittua männöökö saha vaehtoon parin vuojen vällein ja tullooko sillä ensinnäkkään sahattuva niin suap vähän kuvvoo siitä mitenkä karstoo vehkeeseen kertyy. Toesekseen tuo putken karstottumine on sen verta salakavaloo hommoo että ee raevokkaan risujen jemmoomisen lomassa suata ees huomata että pitäs polttoo puhtaaks.
Ite oon käättännä kansa teboilin mönjijä, neljä litroo hetkeks riittää eekä oo paha kilohinta.
Ensinnä lasket relaskooppikertoemen:
2500 x (peokalon levveys)^2 / (käjen pittuus)^2
Esmerkki:
2500 x (2,83cm)^2 / (100cm)^2 = 2
Relaskooppikerroen oes esmerkissä tällön 2. Taalukoeta ee tarvii soveltoo mitenkään vaekka saesit minkä kertoemen. Jokkaenen puu joka on isompi kun peokalo vastoo sitä suatua kerroenta ja justiisa peokalon kokosista voet laskee vaekka puolet mukkaan. Elikkä jos suat kertoemeks vaekka 0,5 ja suat laskettua että puita tulloo koeallaan mukkaan 20 kappaletta, voet tojeta että pohjapinta-alloo on 20×0,5=10 m2/ha.
