Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Metlan virallinen kanta jatkuvaan kasvatukseen on, että siitä ei tiedetä mitään. Lähteen tekemät tutkimukset ja koekentät on vaiettu historiaan. Kirjassa ”Metsän jatkuva kasvatus” on harvennusmalleja myöten se tutkimustieto, jota ei virallisesti ole olemassa.
”Metsätilan SPV:ssä on kaksi isoa veroporkkanaa joita ei muilla omaisuuslajeilla ole. Tärkein on luovutusvoiton verovapaus kun ostaja on lapsi, lapsenlapsi, tai sisar.”
Luovutusvoiton verovapaus koskee kaikkien yritysten sukupolvenvaihdoksia.
(tuloverolaki 48 §)
Esimerkiksi Björn Wahlroos ja muut maatalouskateelliset jättävät sen aina mainitsematta ja puhuvat vain alkutuottajien saamasta veroedusta 🙁
Sori että minäkään en varsinaiseen kysymykseen vastaa, mutta ainaki 192 oli vielä käteen käyvä peli. Teho ja kiihtyvyys on tietysti naurettavan huonot oikeisiin sahoihin verrattuna ja talvella se hyytyy tykkänään. Pari harrastesavottaa olen tehnyt 192 mallilla, sata kiintoa sillä sahaa ihan mielikseen jos on ketju tikissä. Ei paino paljoa tunnu. Tahti vaan on rauhallisempi kuin varsinaisilla työkaluilla.
193 oli koneviestin testissä rankattu puutarhasahaksi, selvästi huonommin löylyä kuin 192 mallissa. En alkaisi ainespuuta sillä sahaamaan.
Entäs kun ne kaikki istutetut kuusentaimet ei välttämättä selviä tai vielä todennäköisemmin eivät ole kaikki tukkilaatuisiksi varttuvia ja korvaavista koivuista ei saa samanlaista tiliä? Entäs kun kakkosharvennuksen tukkisaanto on päätehakkuutiheyteen istutettuna 0%? Mitenkäs sen koron kanssa käy?
Tämmönen vajaa kolmekymppinen pärjää viileemmällä kelillä litran termoskahvilla, kahdella banaanilla ja muutamalla ruisviipaleella. Hellekelillä pelkkä vichy kahvin tilalle. Jos ollaan 8h metsässä.
Erikoiskeikoilla 12h vaatii jo lämpimän aterian, hernekeitto tms. Aamulla kaurapuuro, kahvi ja mahdollisesti leipää.
Yllättävän vähällä pärjää ilman nälkää kunhan tekee hommia ilman isompia taukoja. Raskaasti en pysty metsässä syömään, vasta kotona otan vahingon takaisin. Ja kai se on tottumiskysymys. Kun maha tottuu tiettyyn rytmiin, niin hyvin pärjäilee.
Minusta meillä Suomessa on loistavat mahdollisuudet metsien suhteen. Jo tällä hetkellä on suojelualueiden lisäksi hoitamatta jätettyjä pusikoita valtavasti, koska rikkaita kaupunkilaiseläkeläisiä ei enää metsästä saatava raha kiinnosta. Nämä tilat muistuttavat talousmetsää lähinnä aikanaan voimaperäisesti tehdyn uudistamisen ansiosta. Kun elintaso ja idealismin määrä jatkaa kasvuaan, jää yhä useampi harrastetila metsätalouden ulkopuolelle.
Itse olisin ensimmäisten joukossa rauhoittamassa koko valtakunnan metsiä retkeilytarkoituksiin, mutta kun me ei kaikki voida alkaa työväenteatterista toimeentuloa hankkimaan. Lisäksi hirvittää mistä Karjalan korvista ja Amazonin yläjuoksulta ne korvaavat raaka-ainevirrat vedettäisiin.
