Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Eräänlainen taito sekin että näkee jo paljaalla silmällä ketjun ominaisuudet.
Komppaan Peteä. Toisin kuin voisi luulla mti:n tehtävistä harva on sellainen että saa toteuttaa eräharrastusta tai nauttia yksinäisyydestä. Varsinkin metsäneuvojan tai metsäasiantuntijan nimikkeellä saa olla todella menevä seuraihminen.
Ihan hyvä että metsäalaa ja miksei muitakin katsotaan välillä boksin ulkopuolisen silmin. Harva meistä turvasaappaisiin syntyneistä kyseenalaisti esimerkiksi Metsäkeskuksen kaksoisroolia KEMERA tukien myöntäjänä ja parannushankkeiden toteuttajana. Sekin asia vietiin EU tasolle vasta ”ulkopuolisena” toimineen taholta.
On teilläki ongelmat 🙂
Minulla pisti silmään se miten TerveMetsän jutussa oli kappaletolkulla asiaa kuutiometreistä, mutta euroista tai tuottoprosenteista en löytänyt mainintaa. Sinällään täysin ymmärrettävää kun puukauppasopimusten molemmin puolin motit ovat perinteisesti olleet se pääasia ilman muuta.
Olen kokeillut Terracutia ja todennut tyhjäksi arvaksi. Sama kuin koittaisi tehdä taimikonhoitoa siimaleikkurilla.
”Silloin taimia saa haluamansa määrän ja tasaisin välein.”
Kuulostaa ihan metsänviljelyltä. Ennenhän tuo oli muodissa kun avojuuritaimia laitettiin kuokalla lepikon alle ja syynä oli ilmeisesti muokkauskaluston ja taimitekniikan kehityksen puute. Olen törmännyt koivikon alle istutettuihin kuusentaimikoihin työreissuilla muutaman kerran eikä kovin vakuuttavaa ole ollut. Yleensä verhopuusto on joko niin varjostavaa että taimet eivät kasva yhtään tai sitten verhopuusto on niin harvaa että taimia tukahduttava pintakasvillisuus vastaa avohakkuualoja. Kerran tuli jopa vastaan todella järeiden tukkikoivujen alle mätästetty ala. Varsinkin talouspuoli saattaa sakata kun taimien ostoinvestointi juroo siellä koivujen alla.
Toisaalta lentävien sähköautojen aikakaudella ei ole kovin hienoa änkyröidä talouslaskennan kanssa. Joku haluaa metsästä isomman suhteellisen tuoton ja saa sen irrottamalla sieltä pääomia raskaalla kädellä ja investoimalla takaisin minimaalisesti. Rahat menevät sitten vaikkapa vaihtoehtoisiin sijoituskohteista. Toinen sitoo pääomia metsään jolloin nimellistuotto on parempi vaikka korko pysyy maltillisena. Ei vaikuta minun ohjaukseen.
Simuloin huvikseni että luontaisesti syntynyt parimetrinen kuusentaimikko antaa hyvän metsänhoidon suosituksia seuratessa paremman taloudellisen kokonaistuloksen kuin istutustaimikko vaikka runkoluku jäisi tasolle 300 kpl/ha. Tällöin korkovaatimus on 3%. Jatkuvan kasvatuksen tapaan ilman perustamiskustannuksia tulos on suhteellisesti vielä parempi jos aletaan hakemaan korkeampaa korkokantaa.
Ammattilinjan Tolmareihin on tietysti saatavilla talvisatsit. Ainaki 50cc versiossa on niin karvalakkimallinen ja osittain ruotsalaissahoja muistuttava ilmanotto että uskon pelaavan kohtuudella.