Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Mielelläni ota opiksi Jeemiehen kokemuksista jos pystyn ne omien kokemusteni perusteella omaksumaan. En nyt vain tässä tapauksessa tiedä mistä olen opiksi ottanut. Jeesmies viittaa itikkatuhoihin ja tarkoittaa varmaan kirjanpainajaa. Sitä riesaa on omalle kohdalle tosiaan osunut, mutta syy ei ole kuusessa puulajina vaan yli-ikäisyydessä ja siinä että aivan joka nurkalla ei tule käytyä edes vuosittain. Jatkossa pitää käydä. Lisäksi kallioalueilla ja tiukilla savimailla tarvitaan kriittisyyttä kuusen jatkokasvatuksen suhteen. Minun ratkaisuni kuusen ongelmiin ei todellakaan ole lehtipuut vaan mänty, joka taitaa olla Suomen yleisin puulaji. Ja monikäyttöisin. Siitäkin huolimatta, että Jeesmiehellä on 0,3ha männikkö ruskistunut.

Mänty sopii pääpuulajiksi ct-mt+ pohjille. Lisäksi se sopii lähes kaikille turvemailla. Männyn hyväksyn aina sekapuuksi mihin tahansa taimikkoon ja taimikonhoidossa pidän huolta, että lehtipuut eivät niitä varjosta. Erityisesti karummilla mt pohjilla mänty on jo kuusta parempi tuotoltaan. Ainakin se ensiharvennetaan muutamaa vuotta puhdasta kuusikkoa aikaisemmin. Kohtuullinen mäntysekoitus viljelykuusikossa mahdollistaa puulajisuhteiden ohjaamisen tulevaisuudessa.

Tämä Jeesmiehen ja minun inttäminen ei ole kovin hedelmällistä. Molemmat tulemme vissiin hurskaiksi uskossamme. Jeesmiehen tavoitteet ovat kertomansa mukaan pelkästään omana elinaikana saatavissa hakkuutuloissa kun minulle ne ovat vaihtoehto metsätilojen arvon kehittymiselle. Minä uskon siihen, että havutukin tuottaminen ja sen edellytysten parantaminen nostaa omistusteni arvoa runsaammin kuin pelkät suorat hakkuutulot puhdasta rahaa tuovat. Ja niin epärelevanttia kuin se onkin, niin tavoitteena on jättää jonkinlaista pesämunaa myös lapsille. Onko Jeesmiehellä muuten lapsia jos tällainen henk.koht. kysymys sallitaan?

Sekametsää kanattaa suosia mt-omt pohjilla ja minun mielestä erityisesti kuusi-mänty sekametsää. Mäntyä saa olla vaika puolet runkoluvusta. Kuusikon kasvu paranee todennäköisesti hiukan ja se johtuu ennenkaikkea maan nopeammasta lämpiämisestä keväällä. Koivua jätän vain aukkopaikkoihin ja nekin tulisi olla samassa latvuskerroksessa havupuiden kanssa.

Keväällä istututin 3,5ha kuviolla kuusia 1100kpl/ha ja mäntyjä 1100kpl/ha. Ohjeistin niin, että taimivakka täytetään joka toisella kerralla männyllä. Istuttajat kulkivat ”nauhamaisesti” kuviolla, eli sinne tulee mänty ja kuusi rivejä. Mielenkiintoista seurata millainen taimikko siitä kehittyy. Paikka on Keski-Suomi ja pohja kivinen karumman pään mt. Päätehakkuupuusto oli lähes puhdas kuusikko.

Jeesmies on edelleen vakuuttunut siitä, että havupuut väistyvät Etelä-Suomesta jo lähi vuosikymmeninä. Tarkoitat varmaan, että Pohjois-Afrikan ilmasto on täällä jo 2050?

Ilmastomallien ja niihin uskovien mukaan taitaa kuitenkin olla niin, että Suomessa lämpötila nousee maksimissaan muutamalla asteella ja sadanta lisääntyy, siis lisääntyy! Minun mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kotimaisten puulajien kasvu paranee jopa merkittävästi. Sitä en kyllä ymmärrä että lehtipuita suositellaan lämpimiä ja kuivia kesiä kestäväksi ratkaisuksi kun meillä on kuiviin olosuhteisiin hyvin sopeutunut kotimainen mäntykin joka sentään tuottaa kaikkia puutavaralajeja ja taitaa olla kaikenlaiseen kemialliseen jalostukseen suotuisin puulaji (mäntyöljy jne.). Omakohtaista kokemusta minulla parin kuivan viime kesän osalta hiesumaa pellosta jossa viljelty rauduskoivikko kuivahti todella pahasti, puolet puista menetti latvansa ja nyt ränsistyminen etenee huimaa vauhtia. Vaneritukit jävät kyseiseltä 0,3ha kuviolta hakkamatta. Sekapuuna olevat kuuset eivät kärsineet lainkaan.

Tottakai nyt ja jatkossa pitää kiinnittää huomiota siihen millä puulajilla kunkin kohteen uudistaa. Kuumat ja kuivat kesät eivät tiedä hyvää ct-vt männiköiden alikasvoskuusikoille. Myös kallioalueilla kannattaa miettiä sopiiko pohja kuuselle myös jatkossa. Kokonaisuutena puhutaan alle 5% metsäpohjista joilla kuusen viljelyä tulee jatkossa tarkemmin miettiä.

Hirvikantahan tähän kuusettumiseen paljolti ohjaa. En valitettavasti usko, että hirvikantaa saadaan tulevaisuudessakaan kohtuullisemmalle tasolle. Yrittää toki kannattaa. Meidänkin seitsemän miehen porukka kataa joka syksy kaikki mihin luvat saadaan ja isot lähes poikkeuksetta naaraita. ei se kuitenkaan tunnu paljoa auttavan edes paikallisesti.

Näkemättä on paha sanoa, mutta usein metsänomistajat pitävät viljelymänniköitään laadultaan todellisuutta heikompina. Tai siis varmasti he ovat oikeassa, että laatu on huonoa, mutta kun ainakin tähän asti puumarkkina on pelannut niin, että hyvinkin huonosta männiköstä tehdään kuitenkin tukkia. Mutkaisuus on yksittäisestä laatutekijöistä ainoa joka todella romauttaa tukkiprosentin. Oksikkuus ja paksuoksaisuus eivät ole paha ongelma.

Jeesmies lupailee tuossa, että nopeamminkin kasvavia puita on. Pitää kuitenkin muistaa, että ensimmäisinä vuosina mikään puulaji ei kasva Suomen olosuhteissa mottiakaan. Parhaan kasvun vaihe kannattaa todellakin hyödyntää jos kohteella on siihen edellytyksiä. Jopa pelkän kuidun kasvattaminen on järkevämpää kuin uudistaminen ennenaikaisesti. Ennenaikaisuudesta on paha sanoa kuitenkaan kysyjän tapauksessa mitään kun kohdetta en ole nähnyt. Viljavat männiköt kasvavat 40-50v iässä jopa 15mottia vuoteen ja tällaiseen kiertoajan keskikasvuun tuskin päästään edes haavikoissa. Hybridihaapakin täytyy viljellä ja alkukehityksessä on hyvin merkittäviä (hirvi)tuhoriskejä joten jo valmiin puuston kasvattamisen jatkaminen voi olla hyvin järkevää.

Jos edellytyksiä on jonkinlaiseen tukkisaantoon, niin siinä tapauksessa tutkisin ravinnetilanteen neulasanalyysillä ja tekisin terveyslannoituksen jo nyt vaikka puustoa kasvatettaisiin vain vaikkapa 10 vuotta. Boorilannoitus tässä vaiheessa antaa eväät myös seuraavalle puusukupolvelle kunhan männikön hakkuussa oksat ja neulaset jätetään kuviolle.

Partiopoika, voit istuttaa muutama päivä glyfosaattikäsittelyn jälkeen kunhat et ole varsinaisesti maata liuksella kastellut kuten et varmaan olekaan tehnyt. Lehdillehän se liuos tulee levittää.