Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Kurjen kuvailema ongelma männyn lammaskasvun suhteen ei ole minulle tuttu, en ole siihen törmännyt Etelä- ja Keski-Suomessa. En voi kuin epäillä joitain teorioita, eli väärää alkuperää ja/tai lämpimiä syksyjä jotka jatkavat kasvua liian pitkään. Tai kasvu käynnistyy uudestaan?
Hirvien lievästi runtelemia männiköitä olen itsekin oksasaksilla siistinyt niin että tyvitukin mutkat jäisivät pienemmiksi. Samaa olen tehnyt myös 2-3 vuotta metsämyyrätuhojen jälkeen. Eihän tällä tavalla laatutukkia enää saada aikaan, mutta väitän kyllä, että 2-4 metrisen männyntaimen korjailu auttaa niin, että toiseen harvennkseen mennessä mutkat ovat jokseenkin hävinneet. Silppua sisältä, myönnän, mutta peruslaatuisena tukkina ne jälkikasvu kyllä myy. Näissä puitteissa ja hirvitiheydellä täytyy toimia, hirviä ammutaan sen kun luvat antaa myöten ja lisää olemme aina vaatineet.
Latvuksen hoito leikkaamalla ei ole järkevää ainakaan kuusella, joka jo luonnostaan pyrkii kasvamaan yksilatvaisena hyvinkin tiukasti. Minun kokemusteni mukaan kuuset löytävät tuhon jälkeen latvansa lähes poikkeuksetta ja latvuksen leikkely 1-2 vuotta vaurion jälkeen on pääsääntöisesti turhaa. huomattavasti vähemmällä pääsee kun leikkaa 3-5v päästä selkeät poikaoksat pois jos niitä on jäänyt. Jostain luin, että kuusi vaihtaa latvaansa keskimäärin 16 kertaa kiertonsa aikana ja tästä huolimatta meillä kasvaa lähes pelkäästään yksirunkoisia kuusia…
Kurki, lannoitus kertomillasi lannoitteilla ei lisää maan viljavuutta. Viljavuudella kuvataan maan typpitaloutta. Kasvupotentiaalin määrää käyttökelpoisessa muodossa ole typpi sillä edellytyksellä että muita ravinteita on riittävä määrä. Toisin sanoen esimerkiksi reipas fosforilannoitus ei lisää kasvua jos siitä ei ole puutetta. Typestä taasen on suurimmalla osalla kasvupohjista puutetta ja sen lisääminen yleensä parantaa kasvua, mutta vain jos muita on ravinteita on riittävästi kuten niitä yleensä on (poislukien fosforin ja kalium puutos turvemailla ja boorin puutos turve ja kangasmailla).
Hirvijahti aloitettiin eilen ja 30min jälkeen oli emä nurin (vasoja sillä ei ollut eikä ole ollut aiemminkaan, maitoa ei herunut). Tänään jatkettin ja 30min kuluessa huomattiin että alueella on kaksi emää ja molemmilla kaksoisvasat. Molemmilta ammuttiin yksi vasa. Nyt on yksi iso pystyssä ja alueella hirviä moninkertaisesti yli tavoitteen. Itse en työkiireiden takia mukaan ehtinyt, mutta ei minua olisi tarvittukaan:). Hyvä että kaatoivat. Alue on Uusimaa ja metsästysalueen koko 2500ha. 7 miestä (eilen ja tänään 5) ja vieraileva koira ja koiramies.
Alueella on hirvitihentymä ja valitettavasti näyttää siltä, että sitä ei päästä tarvittavissa määrin harventamaan. Itku ja parku hirvien vähyydestä jyrää nyt kaiken yli. Isoja uroksia ei ole näkynyt vuosiin, ne on ammuttu Etelä-Suomessa vähiin kun emiä säästetään. Nyt pitäisi rauhoittaa 6-10 tappiset sonnit ainakin pariksi vuodeksi. Täällä jos passimies näkee 6-10 tappisen, niin sitä pidetään suurhirvenä joka ahneesti pyritään kaatamaan kun kyseessä on ”kerran elämässä tilaisuus”. Mielessä siintelee kuva metsätys ja kalastus lehden ”10-kerho” palstalla…
Sen verran sallittaneen itsekorostusta, että meidän maanomistajaporukka on viime vuosina kaatanut vain muutaman sarvipään, suurin osa isoista on ollut emiä. Meidän porukkaa on avoimesti syytetty emien ampumisesta. No ei ole kanta taittunut vaikka näin olemme menetelleet, enemmän pitäisi lupia saada tälle alueelle ja naapureille myös. Männyn viljely on edelleen mahdotonta vaikka se kallioisilla alueilla on ainoa mahdollinen puulaji. Hyllylupia haemme ehdottomasti jahti kohdistetaan varmuudella emiin.
Suorittava poprras on kyllä aivan oikeassa. Voi olla olla Jeesmiehelle ja monelle muullekin polttopuun kerääminen on tärkeää vaikka siinä ei järkeä olisikaan. Itse saan aivan tarpeeksi polttopuuta aivan normi ensiharvennuksilta kun sovin, että itsellseni sopiva määrä lehtipuuta tehdään isännänpuiksi. Lehtipuiden lisäksi muutamat tuulenkaadot. Eikä lopu polttopuu eikö tarvitse keräillä. Eikä tarvitse itsekään värkkäilä klapikoneen kanssa karsittujen latvojen yms tikkujen kanssa vaan juuri sopivaa tavaraa klapikoneelle ja halkojalle.
Jeesmieheltä hämärtyy säännöllisesti se, että meitä on moneksi. Kaikilla ei ole sama työnkuva ja metsien sijainti kuin Jeesmiehellä. Nimenomaan kustannusten minimointi on tärkeää silloin kun ei itse pysty (eikä kannata) hoitotöitä ja hakkuita tehdä. Aivan erikseen on sitten vielä nämä sähköaitojen kohentelut ja tarkastuskäynnit. Itse en ole parilla palstalla käynyt kolmeen vuoteen, eli jää kyllä polttopuut tekemättä.
Näyttää olevan hurmos lähes samassa mitassa kuin aikanaan kun happosateet olivat Suomen metsiä muutamassa vuodessa tappamassa.
Aivan suotta täällä vähemmistö mollaa Suomen toiseksi yleisintä puulajia kuusta. Ylipäätään voi todeta, että nykyisellä metsänhoidon intensiteetillä ei lehtipuu ole ainakaan katoamassa Suomen metsistä. Päin vastoin. Vaikka kuusta kyllä istutetaan hyvinkin runsaasti, niin sekametsä on seurauksena valtaosalla kuvioista.
Tästä huolimatta ja juurikin siksi itse pyrin kasvattamaan vähäiset istutuskuusikkoni puhtaina kuusikoina. Väitän, että niissä on yhtä paljon tukkia kuin jeesmiehen haavikoissa 30v kuluttua istutuksesta. Ja jos ne tukit sahataan niin saanto on karkeasti puolet suurempi kuin Jeesmiehen haavikoista saaduista tukeista. Veikkampa, että kyseisten kuusitukkien pystyhintakin on korkeampi kuin Jeesmiehen haapatukkien.
Mihin sitä haapatukkia ylipäätään tarvitaan? Saunapaneeleiksi ja laudepuiksi ja muutamaan savusaunaan? Taitaa virolainen paneeli löytyä jo joka rauta-kaupasta ja en keksi yhtään syytä miksi joku muu kuin minä ja muutama palstalainen haluaisi erityisesti ostaa Jeesmiehen tai jonkun muun suomalaisen haapapuista jalostettua paneelia. Keksiikö joku muu? Sitäpaitsi lämpökäsitelty mänty näyttää ja tuntuu ihan samalta kuin haapa ja sitä on saatavilla.
Energiapuun hinta on haavan perälauta, Jeesmies on oikeassa tässä. Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme selkeästi menossa energiapuunkin hinnoittelussa €/m3 mallista kJ/m3 malliin. Haavalla on 30% koivua pienempi lämpöarvo ja se kuivuu selvästi hitaammin.
Humppakenille, mt-männiköissä ei mielestäni kannata perata alikasvoskuusikkoa kokonaan pois. Sama juttu koivikoissa. Kuusista voi hyvinkin muodostua uusi puusukupolvi. Näin kannattaa menetellä kuitenkin vain jos kuusta on selkeästi riittämiin ja vieläpä riittävän tasaisesti. Tällaisia tilanteita on harvoin, mutta kun sellainen on, niin se kannattaa siis hyödyntää.
Ennakkoraivaus tulee tehdä mielellään ainkin 5 vuotta etukäteen. Edut on tässä ketjussa jo käyty läpi. Vesasyntyiset koivupöheiköt kun raivaa niin että siellä on vain yksi runko, niin siitä saadaan jopa ainespuuta jos raivaus tehdään 5 vuotta ennen harvennusta. Lisäksi havupuut järeytyvät ja se taas lyhentää havupuuston kiertoaikaa jne. Ei siis kannata tehdä ennakkoraivausta niin että jättää kaiken aines ja energiapuuksi raivaus hetkellä kelpaavan puun. Ei ei, myyntipuutakin kannattaa kaataa maahan jos ensiharvennus (kuusikoissa ainoa harvennus) on 5 vuoden päässä. Tätä ei yleensä ymmärretä jaj seurauksena on ensiharvennuksessa ehkäpä hieman isompi poistuma, mutta samalla kiertoajan piteneminen ja vähemmän tukkia kiertoajalla.
Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen joutunut kiertämään ostopalveluna tehtyn viimeisen taimikonhoidon tai ennakkoraivauksen vielä omatoimisesta moottorisahalla läpi kaataen koivupuskista ylimääräiset rungot pois. Toki metsuriyrittäjistä löytyy niitäkin jotka paikkaavat työnsä jälkeä palautteen jälkeen. On harmillista kaikkien kannalta, että vaikka kuinka selkeästi ohjeistaa halutun työjäljen, niin raivaussahaa käytännössä tekevä metsuri jättää hyvin helposti kuviot liian tiheiksi. Tämä johtuu varmaan siitä, että valtaosin eri toimijat jo maksimoivat energiapuun saantoa ja varsinkin se, että ennakkoraivaukset tehdään niin että moto jo palstan toisella nurkalla aloitteelee hakkuuta.
Niinko puun takaa tosiaan meinaat, että teilläpäin hoidetut metsät kasvaa 20v iässä yli 30mottia vuodessa? 15mottia voisin vielä jotenkin ymmärtää, mutta 30…
Vai onko ”teillä päin” Brasiliassa?
Olet oikeassa Jeesmies, pellonmetsityksessä oikeastaan mikään puulaji ei ole turvallinen. Kuusi on kuitenkin sitkein. Ainakin omalle kohdalle osuneet peltoheitot/niityt sijaitsevat ostopalstoilla useiden tuntien ajomatkan päässä. Minulla ei ole aikaa eikä mielenkiintoakaan paapoa niitä, joten joudun tyytymään helpoimpaan ratkaisuun. Kuusentaimet täytyy toki pari kertaa ”pelastaa” heinikosta, mutta tämän suhteen ajoitus ei ole niin tarkkaa, toki talvea ennen se on tehtävä jotta heinikko ei kaada taimia vaakatasoon. Välimatkoista johtuen hirviltä suojaaminen olisi käytännön mahdottomuus ja kustannus nousisi teoreettisestikin tolkuttoman suureksi.
Mielestäni tällaiset pikkukuviot kannattaa kyllä uudistaa ja jos vain mahdollista, niin yhdistämällä työt muuhun palstalla tehtävään työhön. Usein puhtaaksi hakkuusta on energiapuusta saanut jokseenkin taimien ja muokkauskustannusten verran kantorahaa. Tällaisilla kohteilla olen tinkinyt taimitiheydestä ja istuttanut mahdollisimman isoja kuusentaimia 1200-1400kpl/ha hyvin muokattuun maahan (=ojitusmätästys).
Vanhoilla peltoheitoilla ja laitumilla epäonnistumisen riskit ovat niin isot, että niille en itse yrittäisi arvokkaita taimia kasvattaa. Usein ne ovat maalajiltaa hienojakoisia tai turvetta, ravinne-epätasapainot yleisiä ja kosteutta liiankin kanssa. Turvallisin valinta näille on kuusi. Arvokkaammat taimet sitten hyville metsämaille ja rinteisiin jos valita voi. Vikaisuudet jäävät vähemmälle ja tulee suorempaa tukkia.
Poikkeuksiakin toki on, todennäköisesti kovakasvuisimmat lehtikuusikot kasvata peltomaalla.
Näillä tiedoilla Leevin kysymykseen on mahdoton vastata, kuvio pitäisi itse nähdä. Mutta spekuloidaan nyt vähäsen. Jos yläharvennuksen jälkeen on todennäköistä, että puusto ei enää sulkeudu, niin en tekisi yläharvennusta, seurauksena on tuulituhoja ja metsäpohjan heinittyminen ja vesakoituminen, josta on paljon harmia aikanaan. Tukkiprosentti kuulostaa aika pieneltä tässä harvennuksessa. Nämä ylä-harvennuksessa poistettavat puut kasvaisivat todennäköisesti nopeasti yli 80 tukkiprosenttiin. Nyt hakkaat ne pienellä tukkiprosentilla pois.
Valtapuiden arvokasvu on tukkiprosentista päätelleen nyt huipussaan! Onko todennäköistä, että 15v aikana lisävaltapuutkaan ylittävät juurikaan tuota 65 tukkiprosenttia? Lopputulos voi olla, että hakkaat nyt ja 15v päästä 65 tukkiprosentilla? Ja nyt myyt tukkia harvennushinnalla.
Jos kasvatustiheys on nyt alle 1000kpl/ha, niin älä harvenna ollenkaan. Laita sen sijaan Metsän NP:tä ensi kesänä ja hakkaa aukoksi 6-10v kulutta. Varmasti paras taloudellinen tulos tulee näin. Jos tarvitset rahaa heti, niin asia on tietysti eri jos et voi sitä ottaa jostain muualta.