Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Vakuusvaatimusten kiristyminen on varmaankin se primäärisyy kiristää käytäntöä eikä niinkään lakirajan poistuminen. Nytkin on jo mahdollista ostaa puustoinen tila ja hakata sen kaikki neloset ja melkein neloset aukoksi. Kolmosetkin voi yläharventaa niin, että kuviolle jää huono ja harva kuituvaltainen puusto, jolla ei isoa arvoa ole (70m3 * 15euroa/motti = 1050€/ha). Puustoisen tilan metsäarvion (ja kauppahinnan) voi tiputtaa alle 20% tasoon ”alkuperäisestä” ja pienemmäksikin.
Kuulostaa kyllä nimenomaan kuusen kasvupaikalta. Halla voi paikallisesti olla iso ongelma, oletko todennut sen nimenomaan tällä kasvupaikalla? Onko siellä yhtään kuusta istutettuna? ”Jalostettu” kuusensiemen tarkoitttaa lähinnä sitä, että käytetään hiukan eteläisempää alkuperää, ne lähtevät kasvuun paikallista alkuperää olevia myöhemmin, tämäkin saattaisi jo riittää. Kuusta minä yrittäsin tuonne kyllä saada, verhopuuston alle toki. Tässä tapauksessa teettäisin poikkeuksellisen korkeat mättäät, nekin suojaavat hallalta.
Kun en tiedä palstan rakennetta tarkemmin niin vaikea sanoa, mutta 800m tie peittää alleen noin 0,5ha alan. Se helpottaa varmasti muidenkin kuvioiden hoitoa. Yleisesti toki olen sitä mieltä, että tieyhteydet tulee olla kunnossa, mutta jossain menee raja senkin suhteen kannattaako tie rakentaa vai onko valintana erityisen oikea-aikaiset taimikonhoidot ja minimi määrä harvennuksia.
Niin, harvennus noin 1000kpl/ha asentoon mahdollistaa toki toisenkin harvennuksen jos sen tarpeelliseksi katsoo. Tosin tilanne ainakin alaharvennusken jälkeen on helposti se, että jäävän puuston keskiläpimitta ylittää 25-26cm ja sehän on sitten päätehakkuukypsä. Toki voi tehdä myös yläharvennuksen. Jos harventaa asentoon 1300-1500kpl/ha, niin toinen harvennus on välttämätön.
Siemenpuut kaatuu tuulessa, eli parempi ottaa niistä raha päätehakkuussa ja niillä varoilla ostaakin sitten jalostettua siementä yltäkylläisesti. jos siemenpuita jättää oikeasti tarpeellisen määrän (40-50kpl/ha?), niin sitten on vaivana vielä siemenpuiden poisto ja oikea ajoitus. Jos jättää 10kpl/ha, niin pystyyn jääneitä ei kannata korjata, mutta ei ne harvat puut paljoa siemennäkään.
Timppa, äestys + kylvö pitäisi olla selkeästi edullisempaa kuin laikutus, taimet ja istutus, sanoisin noin puolet edullisempaa. Mielestäni äesjälki on yleensä selvästi parempaa kuin laikutusjälki. Muokattua alaa tulee enemmän ja äkeen ”palteessa” on jatkuvana ”putkena” erilaista taimettumispintaa.
Itse valitsen äestyksen aina kun mahdollista. Olen käyttäisin sitä edelleen myös karummilla mt-pohjilla, joille istuttaisin 800-1000 kuusentainta ja siihen sitten täydennykseksi männyn kylvöä parhaalla mahdollisella siemenellä.Kaivinkonelaikutuksen etu on se, että kauhaan vaihtamalla voi kaivaa kuivatusojiakin. Kun pitää aukon koon minimissään 5 hehtaarissa, niin uskon, että paikalle saa kohtuuhintaan metsä-äkeen ja lisäksi kaivinkoneen. Kaivinkoneita on kuitenkin hyvin saatavissa.
Totta on, että äkeet ovat käyneet valitettavan harvinaisiksi ja työ pitää varata hyvissä ajoin. Ymmärrän kyllä mätästyksen edut, mutta huolellisella työllä äkeellä saa syntymään jopa jonkinlaisen palteen, joka on ainakin huonon mättään veroinen. Jos ostaa istutustyön äestetylle alalle (tai laikutetulle), niin istutuspaikkoja tulee aluksi valvoa. Kokemattomat istuttajat laittavat taimet herkästi justiinsa väärään paikkaan.
Harvennustuloa voi pelkällä 5-8v odottamisella tulla hyvinkin 1500€/ha jos oletus on, että poistuma on 100m3/ha ja kantohinta 15€/ha. Yksinkertaista laskentaa. Jos kyseessä on omt, niin siellä on parhaillaan kasvua noin 15m3 vuodessa. Se tekee 8 vuoden aikana 120 mottia. Maahankaatamisesta ei koidu kuin menoja. Ajouria ei kannata kauhistella. Jos pudotetaan 1200kpl/ha tiheyteen, niin puiden etäisyys on jokseenkin sama ajouralla ja sen ulkupuolella.
Monelle 3000€ on tietysti pikkuraha ja jos sille ei ole käyttöä ja haluaa ulkoilla moottorisahan kanssa, niin maahankaato sitten vaan!
Voi hyvinkin olla järkevä ajatus. Puusto on sen verran järeää, että hyönteistuhoriski on olemassa, lähinnä pikkukirjanpainajat voivat lisääntyä siinä määrin, että pystypuihin tulee vaurioita.
Riski pienenee tai poistuu jos puut kaataa elokuun puolen välin paikkeilla. Tämä varmistaa sen, että puut kuivuvat ennen talvea niin, että ne eivät ole keväällä enää kirjanpainajille kelpaa.
Elokuussa juurikääpä tarttuu hanakasti, eli kantokäsittely kannattaa tehdä.
Kannattaa arvioida kertymä hyvin. Voi olla, että sitä tulisi kuitenkin noin 50mottia/ha ja silloin on ainakin pieni mahdollisuus, että joku ostaja sen ottaa ja maksaa kantorahaakin. Kokopuukorjuuta ei pidä tehdä tuossa vaiheessa. koita myös arvioida tilanne latvuksen yläosassa.
Kuitenkin…jos puolet puustosta on selvästi pidempiä kuin muut, niin yksi vaihtoehto on kylmän viileästi odottaa vielä 5-8 vuotta ja harventaa sitten kerralla 1000-1200kpl/ha asentoon ja toista harvennusta ei sitten tarvitakaan. Selvästi kyydistäjääneet ja jo latvuksensa menettäneet ”kuusenrangat” voi käydä kaatelemassa, mutta ei sillä paljoa merkitystä ole.
Kiertoaikaa kohden tehtyjen harvennuskertojen vähentäminen on parasta lääkettä tähän. Viljelykuusikoissa riittää aivan hyvin yksi ainespuuharvennus. Tämän edellytyksenä on se, että taimikot on hoidettu jämptisti ilman energiapuun kasvatteluvaihetta. Jos mennään kunnolla yhden harvennuksen malliin, niin pääosa kuusikoista ehditään harventamaan talvella. Yhden kunnon harvennuksen mallia puoltaa myös se, että kun kertymää on kunnolla, niin havumatosta saadaan oikeasti paksu ja jopa kantava.
Kokonaan toinen juttu on sitten se, että ainakin etelä-suomessa moni vuosi on sellainen, että keski-kesällä tulee pienemmät korjuuvauriot kuin ”talvella”. Ainakin raiteenmuodostus on kuivan kesän aikana pienempää kuin ”talvella”.
Männiköissäkin pääsääntäisesti selvitään kahdella harvennuksella ja turvemailla pitää pyrkiä siihen, että harvennus tehdään vain kerran kiertoajassa.
Itsekin olen murehtinut hakkuussa tallattuja kantoja, mutta tutkijoiden kanssa keskusteltuani olen rauhoittunut. Kun se kanto on kerran käsittelyn saanut, niin vaikutus kuulemma kestää vaikka kanto olisi aivan päreinä. Kolhitut juurenniskat eivät ole juurikäävän leviämistie. Niihin tarttuu muut vähemmän vaaralliset sienet. Tuore ehjä kantopinta on juurikäävän ja tyvitervastaudin leviämistie numero yksi.
Konekuskeilla on asiassa tosi kova vastuu. Kantokäsittelystä tulee huolehtia ja tämä tarkoittaa esimerkiksi tukkeutuneen terälaipan välitöntä vaihtamista kun levitysjäljessä on puutteita. Kantokäsittelyaine on värjättyä ja heti kaadon jälkeen väri näkyy hyvin. Muutamassa tunnissa väri haalistuu kun kanto tuuppaa nestettä pintaan ja levitystasaisuuden arviointi on jo vaikeampaa. Eli siis asenne ratkaisee niin kuin kaikessa työnteossa.
Tanelin inttämisellä kehitystä ei myöskään tapahdu. Pelkkiin talviharvennuksiin ei ole enää paluuta. Omissa metsissä aikanaan 70-luvulla vinssillä korjatut talvileimikot ovat kaikkein lahoimpia.
Jeesmies, susi siis kuuluu mielestäsi suomalaiseen luontoon, mutta hirvi ei? Toisaalta valkohäntäpeuraa kuitenkin kuuluu? Että näin luonnollinen ja tasapainoinen lähtökohta sinulla?
Aika helposti tuntuu Jeesmieskin poteroon kaivautuvan tässäkin asiassa. Kykyä empatiaan ja paikallisten ihmisten ahdingon ymmärtämiseen ei ole. Väitän, että aika harvassa näillä alueilla ovat ne ihmiset jotka haluavat tappaa suden sukupuuttoon Suomesta. Suden vapaan leviämisen puolustajat tietysti leimaavat kaikki fanaatikoiksi ja näin tekee kirjoitustensa perusteella myös Jeesmies.
Minun mielestäni susi tulee palauttaa korpialueiden suurpedoksi ja asutuilla alueilla ne tulee voida poistaa. Poistamispäätöksen teko tulee palauttaa paikallisille toimijoille. Sitten seurataan tilannetta vaikkapa 10 vuoden ajan ja tehdään uudestaan johtopäätöksiä suden uhanalaisuudesta Suomessa ja pohjoisella pallonpuoliskolla ylipäätään.
Niin eikös tämä Osaran aukeiden puun kasvu ole aika helppo mitata. Tiedetään kylvö/istutus vuosi, tiedetään harvennuspoistuma ja nyt sitten mitataan olemassa oleva puusto relaskoopilla. Sillä pääsee kokenut mittaaja muutaman motin tarkkuudella oikeaan, eli todellisuutta vastaavaan tulokseen. En nyt jaksa uskoa mihinkään salaliittoonkaan, eli siihen, että tuloksia vääristeltäisiin. Jokainen voi käydä alueella itse motit mittaamassa, historia tunnetaan hyvin ja harvennuspoistumankin voi arvioida kantojen peruusteella aika tarkasti. Minulla ei ole vaikeutta uskoa julkaistuja tietoja. Tottakai isolle alueelle mahtuu paljon vaihtelua, mutta kokonaisuutena pidän tuloksia aivan uskottavina. Miksi et itse usko? Yhden oman taimikon parusteellako vain?