Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Veikkaan, että ei niitä koivuja malteta kaikki pois ottaa ja päälle jää vielä 500kpl hieskoivuja ”vaneriksi varttumaan”…:)
Leppää jätän aina kun sitä on, mutta istutustaimia haittaavat kaadan kaikki. Varhaisperkauksessa leppää ei pidä jättää, mutta hävitettyä sitä ei saa. Kannattaa nekin kaataa maahan ja
jättää sitten vesoja pystyyn varsinaisessa taimikonharvennuksessa. Taimikonharvennuksessa olen katkonut leppiä pitkään kantoon, taivuttamalla jopa 3m ”kantoja”. Tuossa vaiheessa ne eivät kasva enää kuusikon päälle.Suhtaudun hyvin vakavasti juurikääpä ja tyvitervasriskiin. Sen takia en tee/teetä varsinaisia taimiklonharvennuksia (pituusvaihe 3m ja siitä ylös) kesällä. Pyrin hoitamaan ne joko hankikantojen aikaan (onnistuu harvoin) tai myöhään syksyllä loka-joulukuussa. Tuossa vaiheessa kantoläpimitta voi olla useita senttejä varsinkin susipuilla.
Varhaisperkauksien suhteen en ainkaan vielä ole hysteerinen. Kun havupuut ovat noin 1m pituisia, niin tartuntariskiä ei ainakaan nykytutkimuksen mukaan ole. Keskikesällä kun varhaisperkaa, niin vesominen on vähäisempää vaikka erot ovat kyllä pieniä. Jos kyseessä on hyvä kylvötaimikko. Tosin en varhaisperkauksessa juurikaan raivauta havupuita. Jos työn haluaa ostaa edullisesti, niin helpoin ohjeistus ”puolanpojille” on kaikki lehtipuu kaadetaan, mutta ei yhtään havupuuta. Tästä kyllä seuraa tarve harventaa kylvötuppaita viimeistään 2m vaiheessa. Ja kun 2m vaiheessa tehdään taimikonharvennus, niin sitten jätän 2500-3000 runkoa hehtaarille. Jos taimikonharvennus tehdään 6m puustoon, niin puditan suoraan 2000kpl/ha asentoon.
Jeesmies, ketjun aloittaja kyseli kuivankankaan uudistusalan varhaisperkauksesta tilanteessa jossa mäntyä on kuviolla hyvin. Tuollaisella kohteella mäntyä nousee vielä lisää esiin. Ei ole mitään syytä jättää lehtipuuta tällaiselle kuviolle jo varhaisperkausvaiheessa.
Omat epäonistuneet uudistusalasi tuskin antavat mitään viitteitä siihen miten aloittajan taimikkoa kannattaisi hoitaa.
Puskakasvatusoppisi kuulostavat myös täysin uskomattomilta. Vaikuttaa siltä, että sinä haluat aina olla eri mieltä kuin esim. ”suorittava”. Tämä nakertaa uskottavuuttasi, mutta tuo toisaalta hymyn huulille, eli jatka samaa latua vaan:)!
Kaikki lehtipuu tarkasti pois, niin hirvetkään ei viihdy niin hyvin. Ja männyt kiittävät hyvällä kasvullaan. Tämä on tutkimusten kiistaton lopputulos, mutta moni metsänomistaja on toista mieltä perustuen omiin kokemuksiin. Ne kokemukset ovat tietysti pieneltä alalta isoimmillakin manttaali-mateilla ja tulokset ovat aina paikallisen hirvikannan värittämiä.
Missään olosuhteissa lehtipuusekoitus ei kuitenkaan mäntyjä suojaa
Jos hirviä on erityisen paljon ja lauma pysähtyy taimikkoon syvän lumen aikaan, niin ainoastaan riista-aita estää tuhot.
Kannattaa siis ehdottomasti varhaisperata tai perkauttaa, saat hyvinvoivan ja laatupuuta tuottavat taimikot. Koita myös vaikuttaa siihen, että kaatolupia myönnetään, haetaan ja käytetään täysimääräisesti!
Ok, eli 100mottia kolmelta hehtaarilta. Se on varmasti mahdollista. Hakkuutuloa noin 200-300€ hehtaari + nuorenmetsänhoitotuki. Hakkuutulostakin suurin osa tulee korjuuhaketustuen kautta, eli hyvin tukivetoinen ”hakkuu” kokonaisuudessaan. Mikäs siinä, otetaan tuet pois niin kauankuin niitä saa.
Itse olisi raivannut alusta alkaen 2000kpl/ha asentoon. Se ensimmäinen raivaus menee samalla kustannuksella raivaa sitten 2000 tai 4000kpl/ha tiheyteen (varhaisperkaus). Toinen taimikonhoito toki tarvitaan ja se maksaa rahaa. Jeesmiehen mallissa rahaliikenne on toiseen suuntaan nykyisellä tukisysteemillä. Itselläni ei vain ole varaa kiertoajan pidentämiseen vaikka siitä muutaman euron saisinkin.
Focus ultra tehoaa vain heinämäisiin, eli se ole tässä tapauksessa vaihtoehto. Glyfosaatin kanssa olisin hyvin varovainen. Joudut kyllä suojaaman jokaisen taimen erikseen, muuten tulee vioituksia. Jonkinmoisia sivelylaitteita on myös olemassa ja toimivat aika hyvin vaikka työtä tehdessä se tuntuu toivottomalta. Sivelylaitteella vijoitukset pystyy aika hyvin välttämään. Pitkään kasvustoon ne eivät mielestäni sovi. En löytänyt tällaista Suomesta joten tilasin ameriikan ihmemaasta sellaisesta firmasta kuin http://www.forestry-suppliers.com
Levittimen löytää kun laittaa googleen:
sideswipe pro herbicide applicatorEi ole Jeesmiehen ohjeissakaan paljoa tieteellistä pohjaa. Ihanko oikeasti teet niin, että viljelet kuusta tai mäntyä ja tietoisesti raivaat kuvion energiapuuasentoon niin, että viljelytaimet jäävät alikasvosasemaan? Monella, itselläkin, noin on käynyt vahingossa tai kun ei vaan saa aikaiseksi. Eri asia on kuitenkin jos aivan suunnitelmallisesti toimii noin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin sitten ei olisi kannattanut viljellä olenkaan.
100motin poistuma 15v ikäisellä viljelyalalla tuntuu myös täysin uskomattomalta kun muutamaan vuoteen mikään aukko ei kasva mottiakaan. Ja ilmeisesti jonkinlainen puusto jää kuviolle hakkuun jälkeenkin? Jos nyt oletetaan, että motteja alkaa kertyä vaikka 8 vuoden kuluttua avohakkusta, niin sehän tekee sitten 14mottia vuoteen sen 7v aikana. Tämä on mielestäni mahdotonta ottaen huomioon sen, että puustopääomaa ei kuitenkaan ole.
Minusta tupn jutun kärki ei ollut pöheikkökasvatuksen mahdollisuuksien edistämisessä vaan täysin päinvastoin:
”Hän muistutti, että puuta riittää sekä metsäteollisuudelle että energiakäyttöön. Kuitupuun polttaminen kannattaa, sillä vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kuutiota kuitupuuta jää metsiin.”
Jeesmies inttää uskoaan energiapöheikkökasvatukseen taas sellaisella innolla, että täytyy kommentoida. En ole huomannut, että teollisuus tai korjuufirmat olisivat erityisen innostuneita energiapöheiköistä. Jos vierekkäin on hyvin hoidettu ensiharvennusleimikko ja samankokoinen energiapöheikkö, niin enemmän se hoidettu kuvio ostajia kiinnostaa. Toki paikallisesti on kiinnostusta pöheikköihinkin, mutta toiminta on jokseenkin tukivetoista tai pikemminkin tukityöntöistä. Jos tukiaisia ei olisi, niin pöheiköt kierrettäisiin kaukaa. Tämän huomaa esimerkiksi jos tarjoaa pöheikköä aukkohakkuuseen. Ostajia ei ilmaannu jonoon lainkaan. Tähän olen törmännyt useampaan kertaan kun olen vajaatuottoisia lepikoita tarjonnut aukkohakkuuseen. Aukkohakkuulle ei tukea saa. Parhaimmillaan poistumaa on ollut yli 100mottia/ha pääasiassa leppää ja osin haapaja ja hieskoivua. Ja ostajia ei ilmoittaudu.
Mielestäni ei ole viisasta rakentaa metsätaloutta sen uskon varaan, että energiapuulla olisi tulevaisuudessa niin kova kysyntä, että ainespuun tuottamisen voi laiminlyödä. Tukipolitiikka tuskin on pysyvää. Suorittava porras on moneen kertaan kuvaillut korjuukustannuksia erillaisilla poistuman keskikoolla ja minun on helppo uskoa häntä koska asia on niinkuin hän kirjoittaa:)
Jos ja kun tukaiaiset poistuvat, niin energiapuukin halutaan korjata ainespuu kuvioilta. Puunostajia ei muutenkaan ole liian monta enää valtakunnankaan tasolla ja jos keskittyy energiapuun tuottamiseen, niin nollaraja tulee vastaa monella alueella jo nyt.
Kiertoajan pitkittäminen energiapuuvaiheella tuhoaa viljelymetsätalouden kannattavuuden erityisesti kuusen viljelyaloilla. Hyvin onnistuneeseen kylvömännikköön se saattaa sopia paremmin, mutta niissäkin täytyy männyille varmistaa valtapuuasema koko kiertoajan. Jos pöheikköjä haluaa kasvattaa, niin uudistamiseen ei kannata laittaa rahaa lainkaan.