Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava, jeessin haavikoiden arvokasvua ei voi kui arvailla. Itse veikkaan , että hänen haavikkonsa muuttuvat vinhaa vauhtia energiapuusta haapakuiduksi. Arvokasvua ei minuun mielestä kuitenkaan tapahdu seen takia, että eenergiapuun ja haapakuidun hinta oon jeessin itsensä kertoman mukaan sama.
Jään jännityksellä odottamaan mitä ajatuksia ja havaintoja iltalenkin aikana onkaan kerrottavaksii. Ja kuinka väärässä taas olimmekaan:)
Jees on siis tuonut markkinoille aivan uuden puutavaralajit, haapa pikkutukin. Miten arvioit sen kantohinnan käyttäytyvän suhteessa haapakuituun? Entä kyseisen pikkutukin osuus tulevassa päätehakkuussa?
Jees, arvokasvu käsitteenä ja terminä on sinulla kyllä jokseenkin hukassa. No ei se mitään. Pää-asia lienee, että saat aina sanotuksi viimeisen sanan vaikka iltalenkin jälkeen.
Mettsäpalstoista maksetaan tosiaan aivan liikaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että havupuuvaltaiset tukkikynnyksellä olevat palstat ovat parhaita ostokohteita. Ne on hinnoiteltu kuitupuun tasoon, usein harrvennustuloja on heti saatavissa ja kasvu jatkossa on pelkkää tukkia. Tietenkin jos kyseessä on Satakuntalainen kuivia kuuseenrääppiä kasvava harveikko, niin sitten ei kannata ostaa. Täällä muualla Suomessa tällaiset ovat kuitenkin parhaita ostokohteita. Väkisin ei kannata ostaa kuitenkaan.
Jees, tiedätkö mitä arvokasvulla tarkoitetaan?
Tungoksen aikaansaaminen on tärkeää. Koivu tuskin lähtee heinokooosta kasvuun ellet sitten käytä aikaa niidenkin alkuhoitoon. Ja sitten kuun ne lähtevät, niin todennäköisesti liian nopeaan kasvuun tammen kannalta. Tungos syntyy edullisesti vaikkapa pajunvesoja maahan tökkimällä. Raita on oikea pajulaji. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin tuomi, joka ei houkuttele tuholaisia ja jää matalaksi. Kuusi on hyvä puulaji kunhan vain varmasti raskii sitten poistaa aikanaan.
Muokkaus olisi ehdottomasti paikallaan. Matalat naveromättäät. Niihin sitten tammet ja kuuset. Lisäksi tuomia, raitaa ja pähkinäpensasta.
Nyt heti glyyfosaattiruiskutuus koko alalle. Se auttaa ensimmäiset kriittiset pari vuotta.
Jänis ja rusakko voivat olla todellinen riesa. Hirvet myös. Tuhoriski on todellinen.
Itse olen kylvänyt tehoja uudistusaloille muutamia kymmeniä ämpärillisiä. Nimilista saa mukavaa sekoitusta reheville kuusen uudistusaloille. Ostopalveluna teetetyissä raivauksissa ne kyllä helposti häviää…
Ensiksi, jätä ainakin tämän palstan innokkaimman joka asiaan kommentoivan jorinat omaan arvoonsa. Hyvä jos olet lukenut Kiurun kirjan. Pääset suunnilleen oikealle ladulle.
Muutama sata tammea ja jalavaa tuli istutettua reilu 15nv sitten saveen sekaisille maille peltojen reunaan heinikoihin. Olisiko ehkä 50kpl hengissä. Ne kuitenkin kasvavat hyvin. Muutaman viljelytaimikon olen myös nähnyt. Pellonmetsitykset ovat kaikki olleet aika heikossa kunnossa. Yksi poikkeus on. Siinä tammet oli istutettu Kiurunkin mainitsemani ryhmiin, eli blokkeihin. Jos haluat tasaisen puuston vaikka 50v päästä, niin blokki-istutus on ainoa vaihtoehto. Valitset reilu 10v päästä parhaan tammen jokaiseen blokkeihin jos valittavaa on.
Kaikella kunnioituksella jeesmies, onneksi ei olla naapureita. Tunne on varmaan molemminpuolinen. Tuollainen naapurin asioiden kyttääminen ja vielä ulkopuolisille raportointi on kyllä hävytöntä. Asia olisi tietysti eri jos oikeasti olisi tapahtunut jokin haitallista.
Toki eihän sen lähteen yli olisi pitänyt ajaa. Huonoa suunnittelua tai kelvotonta työnjohtoa
Voit aivan hyvin istuttaa muutaman päivän jälkeen ruiskutuksesta. Muokkaukseen olisi hyvä pitää väliä pari viikkoa niin, että aine ehtii juurten kärkiinkin.
Glyfosaattiliuos toimii erittäin hyvin myös kantokäsittelyssä. Olen ottanut tavaksi haapojen taskuttamisen ennen päätehakkuuta. Jos isoja haapoja on paljon, niin taskuttamalla säästyy jo ennakkoon todellamerkittävästi raivaustyötä. Taskuttaminen on panos/tuotos suhteeltaan ylivoimaisesti parasta omatoimisen metsänomistajan tekemistä. Kuten on varmaan käynyt selväksi, niin minun mielestäni ei ole järkevää kasvattaa haapavesaa havupuun viljelyalalla. Parempi sitten jättää kokonaan viljelemättä ja kasvattaa vaan energiaa Jessen malliin.
Jollain ostopalstalla tulee varmaan sekin vielä eteen, että sovin energiaharvennuksessa urakoitsijat kanssa, että laitetaan kantokäsittelyaineeksi 10% glyfosaattiliuos. Tämä siis siinä tapauksessa, että jäävä puusto on havupuuta ja siemensyntyistä rauduskoivua.
Jeesmies, en muista tehneeni heinäystä koskaa. Kuitenkin muutama kymmenen hehtaaria kuusen istutusta takana. Ei sitä taida tehdä moni muukaan vaikka huonon uudistamisketjun seurauksena sille voisi tarvetta ollakin. No ehkä minä kuitenkin olen jonkun taimen heinännyt. Minäkin teen ”iltalenkkejä” palstoilla ja varmaan jonkun taimen olen oikaissut jos on reitille osunut.
Ajoitus ja muokkausjälki ovat a ja o. Todella rehevillä kohteilla lisäksi yksi konsti jota jotkut eivät ideologisista syistä käytä.
Kimppaan puuntakusta 100 prosenttisesti. Ajoitus on aivan olennainen asia. Siihen pystyy vaikuttamaan ihan itse. Vielä kun ostopalveluiden laatuun voisi todella luottaa, niin helppokaan tämä puun tuottaminen ja tilintekeminen olisi. Erityisesti muokkausjälki on usein jokseenkin puutteellista. Irtopalstoilla joutuu usein ostamaan sian säkissä ainakin ensimmäisellä kerralla.
Oikeiden tekijöiden etsintään kannattaa käyttää aikaa.
Niin, itse ainakin edustan sitä linjaa, että kunnostusojitus kannattaa yrittää välttää aina kun mahdollista. Etelä- ja Keski-Suomessa 120mottia hehtaarilla riittää pääsääntöisesti siihen, että haihdunta riittää pitämään pohjaveden riittävän matalalla. Resepti on yksinkertainen. Selvitetään aina luotettavasti suometsän ravinnetilanne. Jos puustoa on niin vähän, että kunnon harvennuskertymää ei tule pudottamatta jäävää puustoa alle 120 motin, niin harvennusta kannattaa lykätä. Jos ravinteet ovat epätasapainossa, niin lannoitus korjaa sen. 10v lepo ja kasvun elpyminen on seurauksena. Sitten voi olla jo harvennus mahdollista niin, että riittävä haihduttava puusto jää jäljelle. Kunnostusojitukselta vältytään ja vesistöt kiittää.