Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Tässä kinastellessa unohtuu nyt taas se, että meillä,on taipumus yleistää omia kokemuksia koko Suomeen. Jotkut yleistää enemmän kuin muut. Esimerkiksi sellainen näyttää unohtuvan, että energiapuumarkkina on itä-Suomessa aikalailla erilainen kuin länsi-Suomessa. Itä-Suomeen virtaa rajan yli valmista haketta ja sitä tulee paljon. Voi koittaa sekin hetki, että sitä laivataan länsi-Suomeenkin.
Länsi-suomen metsät ovat kieltämättä selvästi heikompia kuin sisämaan. Aiinakin keskimäärin. Sen verran olen liikkunut Turku-Pori-Tampere kolmiossa, että tämä käy selväksi. Satakuntalainen täällä inttää, että havupuun kasvatus ei kannata, niin ei sitä Päijät-hämäläinen ymmärrä. En ymmärrä minäkään. Saattaisin ymmärtää paremmin jos metsäinen olisivat länsi-Suomessa.
Blokki istutuksen idea lienee se, että varmistetaan suhteellisen tasainen päätehakkuu puusto sillä, että jokaisesta blogista löytyy hyvä kasvatettava puu. Loppuuvaiheessa (ikää 70-150v) tammimetsässä ei sovi olemaan kuin maksimissaan 200 puuta hehttaarilla. 100 kappalettakin saattaa riittää. Tällaiseen metsikköön jos saat aikaiseksi, niin se on todellinen kulttuuri- ja luonnonmonimuotoisuusteko.
Minun mielestä blokkien määräksi siis riittää noin 250kpl/ha. Jokaiseen blokkiin 5 tammea, yksi keskelle. Etäisyys noin 1m taimien välillä. Ei kannata mitata sentilleen.
Välialueelle sitten tosiaan lähes mitä puita vain. Tärkeintä on varmistaa, että tammilla on koko ajan hyvin tilaa ylöspäin. Tähän ei riitä mikään blokin halkaisijn kokoinen pystysuora ”reikä” kasvustossa, mutta samalla tarvitaan kuitenkin sopivaa tungosta. Kyllä sinä vuosien kuluessa löydät sopivan tiheyden.
Jos todella haluat hoitaa kuviota, niin pistä googleen mankar mantra. Sieltä löytyy laitteet joilla levität glyfosaatin todella kontrolloidusti juuri sinne minne haluat.
Jos hirvituhoriski on todellinen, niin on parasta aidata koko alue. Kustannuksia tulee, muut harrastukset maksaa. Siitä työssä lienee kuitenkin kyse. Sähköaitoihiin en usko ainakaan omalla kohdalla. Elämäntilanne ei mahdollista niiden jatkuvia tarkastuskäyntejä.
Suorittava, jeessin haavikoiden arvokasvua ei voi kui arvailla. Itse veikkaan , että hänen haavikkonsa muuttuvat vinhaa vauhtia energiapuusta haapakuiduksi. Arvokasvua ei minuun mielestä kuitenkaan tapahdu seen takia, että eenergiapuun ja haapakuidun hinta oon jeessin itsensä kertoman mukaan sama.
Jään jännityksellä odottamaan mitä ajatuksia ja havaintoja iltalenkin aikana onkaan kerrottavaksii. Ja kuinka väärässä taas olimmekaan:)
Jees on siis tuonut markkinoille aivan uuden puutavaralajit, haapa pikkutukin. Miten arvioit sen kantohinnan käyttäytyvän suhteessa haapakuituun? Entä kyseisen pikkutukin osuus tulevassa päätehakkuussa?
Jees, arvokasvu käsitteenä ja terminä on sinulla kyllä jokseenkin hukassa. No ei se mitään. Pää-asia lienee, että saat aina sanotuksi viimeisen sanan vaikka iltalenkin jälkeen.
Mettsäpalstoista maksetaan tosiaan aivan liikaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että havupuuvaltaiset tukkikynnyksellä olevat palstat ovat parhaita ostokohteita. Ne on hinnoiteltu kuitupuun tasoon, usein harrvennustuloja on heti saatavissa ja kasvu jatkossa on pelkkää tukkia. Tietenkin jos kyseessä on Satakuntalainen kuivia kuuseenrääppiä kasvava harveikko, niin sitten ei kannata ostaa. Täällä muualla Suomessa tällaiset ovat kuitenkin parhaita ostokohteita. Väkisin ei kannata ostaa kuitenkaan.
Jees, tiedätkö mitä arvokasvulla tarkoitetaan?
Tungoksen aikaansaaminen on tärkeää. Koivu tuskin lähtee heinokooosta kasvuun ellet sitten käytä aikaa niidenkin alkuhoitoon. Ja sitten kuun ne lähtevät, niin todennäköisesti liian nopeaan kasvuun tammen kannalta. Tungos syntyy edullisesti vaikkapa pajunvesoja maahan tökkimällä. Raita on oikea pajulaji. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin tuomi, joka ei houkuttele tuholaisia ja jää matalaksi. Kuusi on hyvä puulaji kunhan vain varmasti raskii sitten poistaa aikanaan.
Muokkaus olisi ehdottomasti paikallaan. Matalat naveromättäät. Niihin sitten tammet ja kuuset. Lisäksi tuomia, raitaa ja pähkinäpensasta.
Nyt heti glyyfosaattiruiskutuus koko alalle. Se auttaa ensimmäiset kriittiset pari vuotta.
Jänis ja rusakko voivat olla todellinen riesa. Hirvet myös. Tuhoriski on todellinen.
Itse olen kylvänyt tehoja uudistusaloille muutamia kymmeniä ämpärillisiä. Nimilista saa mukavaa sekoitusta reheville kuusen uudistusaloille. Ostopalveluna teetetyissä raivauksissa ne kyllä helposti häviää…
Ensiksi, jätä ainakin tämän palstan innokkaimman joka asiaan kommentoivan jorinat omaan arvoonsa. Hyvä jos olet lukenut Kiurun kirjan. Pääset suunnilleen oikealle ladulle.
Muutama sata tammea ja jalavaa tuli istutettua reilu 15nv sitten saveen sekaisille maille peltojen reunaan heinikoihin. Olisiko ehkä 50kpl hengissä. Ne kuitenkin kasvavat hyvin. Muutaman viljelytaimikon olen myös nähnyt. Pellonmetsitykset ovat kaikki olleet aika heikossa kunnossa. Yksi poikkeus on. Siinä tammet oli istutettu Kiurunkin mainitsemani ryhmiin, eli blokkeihin. Jos haluat tasaisen puuston vaikka 50v päästä, niin blokki-istutus on ainoa vaihtoehto. Valitset reilu 10v päästä parhaan tammen jokaiseen blokkeihin jos valittavaa on.
Kaikella kunnioituksella jeesmies, onneksi ei olla naapureita. Tunne on varmaan molemminpuolinen. Tuollainen naapurin asioiden kyttääminen ja vielä ulkopuolisille raportointi on kyllä hävytöntä. Asia olisi tietysti eri jos oikeasti olisi tapahtunut jokin haitallista.
Toki eihän sen lähteen yli olisi pitänyt ajaa. Huonoa suunnittelua tai kelvotonta työnjohtoa
Voit aivan hyvin istuttaa muutaman päivän jälkeen ruiskutuksesta. Muokkaukseen olisi hyvä pitää väliä pari viikkoa niin, että aine ehtii juurten kärkiinkin.
Glyfosaattiliuos toimii erittäin hyvin myös kantokäsittelyssä. Olen ottanut tavaksi haapojen taskuttamisen ennen päätehakkuuta. Jos isoja haapoja on paljon, niin taskuttamalla säästyy jo ennakkoon todellamerkittävästi raivaustyötä. Taskuttaminen on panos/tuotos suhteeltaan ylivoimaisesti parasta omatoimisen metsänomistajan tekemistä. Kuten on varmaan käynyt selväksi, niin minun mielestäni ei ole järkevää kasvattaa haapavesaa havupuun viljelyalalla. Parempi sitten jättää kokonaan viljelemättä ja kasvattaa vaan energiaa Jessen malliin.
Jollain ostopalstalla tulee varmaan sekin vielä eteen, että sovin energiaharvennuksessa urakoitsijat kanssa, että laitetaan kantokäsittelyaineeksi 10% glyfosaattiliuos. Tämä siis siinä tapauksessa, että jäävä puusto on havupuuta ja siemensyntyistä rauduskoivua.
Jeesmies, en muista tehneeni heinäystä koskaa. Kuitenkin muutama kymmenen hehtaaria kuusen istutusta takana. Ei sitä taida tehdä moni muukaan vaikka huonon uudistamisketjun seurauksena sille voisi tarvetta ollakin. No ehkä minä kuitenkin olen jonkun taimen heinännyt. Minäkin teen ”iltalenkkejä” palstoilla ja varmaan jonkun taimen olen oikaissut jos on reitille osunut.
Ajoitus ja muokkausjälki ovat a ja o. Todella rehevillä kohteilla lisäksi yksi konsti jota jotkut eivät ideologisista syistä käytä.