Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Mikään puulaji ei lisää pituuskasvuaan tungoksessa. uskokaa vaan ,että vesakko ei ”kiritä” havupuita. Asennon täytyy olla todella harva, jotta mänty mahdollisesti kasvaa pituutta vähemmän kuin suositusten mukaisessa asennossa. Näin voi käydä jossain pellon reunalla. Kuusen pituuskasvu ei vähene aukeallakaan. En tiedä mistä tällaiset ”kirittämisuskomukset” kumpuavat. Samanlaista legendaa kuin lehtipuusekoituksen lannoitusvaikutus. Leppä on ainoa poikkeus, mutta silläkin on oikeasti merkitystä vain vuosikymmenten lepikkovaiheen jälkeen.
”Minä kyllä, minä kyllä…”
Jeessiltä taas unohtuu, että olosuhteet ovat erilaisia eripuolella Suomea. Tukkipuun kasvatuksessa boorilannoitus on lähes aina tarpeen rannikkoalueita lukuunottamatta.
Oletko varma siitä, että kyseessä on kirjanpainaja? Vai olisiko pikkukirjanpainaja tai tähtikirjaaja?
En ole nuorista kuusikoista löytänyt kertaakaan kirjanpainajaa vaikka isoin yhtenäinen kirjanpainajan tuhoalue on samalla kylällä ollut noin 5ha.
Minkälaisella maalla kuusikkosi kasvaa? Minkä läänin alueella?
En ole juurikaan heininyt tai vatukoita niitellyt. Tarvetta varmaan olisi ollut, mutta saa siinä muutama taimi tuhoituakin kunhan se minimissään 1500kpl/ha löytyy.
Ei minulla manttaaleja kovin paljon ole, mutta ei tällaiseen heinimispuuhasteluun aika riitä ainakaan pienten lasten isällä.
Erityisen tärkeää on saada ketju kuumaksi, eli istutus heti hakkuut jälkeen keväänä. Havujenkorjuu on kaksipiippuinen juttu. Usein niiden keräily viivästyttää uudistamista. Sinällään havukasojen poisto vähentää vatukoiden kasvua. Vinkkinä, että havut muuten palavat todella hyvin vaikkapa heti hakkuut jälkeen. Jos hakkuu on vaikkapa tammikuussa, niin heti vaan polttelemaan vaikka saman tien. Savua pukkaa tosi rajusti, eli ilmoitus on syytä tehdä pelastusviranomaiselle.
Pohjoisen mäntyä kasvaa vain pohjoisessa. Se on niukkuusartikkeli jatkossakin. Se on erittäin lupaava myös biojalostamisen kannalta. Kuusta kasvaa Keski-Eurooppaa myöten. Laatu ei tosin ole aina yhtä hyvää kuin pohjoisempana. Puurakentamisessa kuusi on kyllä voittaja kun kerrostaloja jne aletaan valmistamaan puusta.
Valinta on yksinkertaista. Kuusta kuusen kasvupaikoille ja mänty männyn kasvupaikoille. Jos kuvio on siltä väliltä, niin aktiivisin toimin kannattaa pyrkiä mänty- kuusi sekapuustoon.
Lehtipuilla on tulevaisuutta erityisesti energiapuuna. Koivutukin kysyntä on suorastaan romahtanut ja teollisuus saa jatkossakin vähäisen koivutukkitarrpeensa havupuuleimikoiden kylkiäisenä. Koivutukin hinta tuskin koskaan on puukaupassa ratkaiseva tekijä. Suomessa taitaa otolla enää kolme koivuvaneritehdasta. Koivua ja haapaa on mittaamattomat määrät korjattavissa heti itä-rajan takana. Laadukasta järeää mäntyä ja kuusta on heikommin saatavilla. Toki niitäkin on ja paljon.
Mitään takeita eenergiapuun reippaalla hinnannousulle ei mielestäni ole. Energiapuuta virtaa jo nyt Itä-Suomeen rajan takaa. Liuskekaasu muuttaa energiamarkkiinaa vielä paljon. Ydinvoimaa rakennetaan lisää. Ja tuulivoimaa. Energian kulutus ei enää kasva. Voi varsin hyvin käydä niin kuin kävi 70-luvullakin öljykriisiin jälkeen, energiapuuinnostus laimenee… sen näkee ken elää.
Jos kyseessä on maisemallisesti arvokas kuvio, niin mänty-kuusi sekattaimikko kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Laikkumätästys on varmasti oikea muokkaustapa. Tosin kannonnoston jälkeen työjälki voi olla epätasaista. Kannattaa kuitenkin teettää muokkaus erikseen.
Laikkumätästtyksessä kannattaa ohjeistaa tekemään ikäänkuin laikutusjälkeä. Ei siis missään nimessä syviä kuoppia! Tätä pitää erityisesti painottaa ja valvoa. Kauhalla sitten mättäiden tiivistys kunnolla ja laadukkaat 2v kuuseentaimet niihin. Laikkujälkeen sitten mäntyjä 1-2 kpl riippuen lasku koosta.
Itse tavoittelisin männylle noin 2000kpl/ha tiheyttä ja kuuselle 1000kpl.
Jos maisema-arvoja ei kummemmin ole ja kuusi on kasvanut hyvän tukkisadon, mutta nyt vanhuuttaan oireilee, niin unohtaisin männyn ja istuttaisib 1800 kpl kuusia laadukkaaseen muokkausjälkeen ja ottaisin luontaista raudusta sekoitukseksi. Kannonnosto tottakai varsinkin jos niistä saa kantorahaa:). Kasvatus jatkossa 50v kiertoaikattavoitteella.
Ensinnäkin, Hogi taitaa ainoana meistä tietää kuvion rehevyyden oikein. Vanhoja pellometsitysepäonnistumiisia ei kannata tässä metsämaan kyseessä ollessa muistella.
Toiseksi, ainakin järvisuomessa laadukasta mäntyä kasvaa reheville pohjilla, usein rauduskoivusekoituksen kanssa.
Kolmanneksi, Hogi ilmoitti, että lehtipuu ei ole vaihtoehto. Ymmärrän hyvin, usein kulttuurimaisemassa näkyvillä paikoilla, esimerkiksi metsäsaarekkeissa kasvaa järeitä männiköitä. Mäntyä komeampaa puuta ei tällaisille paikoille voi toivoa jos tammi ei ole realistinen vaihtoehto.
Neljänneksi, Hogi ei kertonut kuinka vanhasta kuusikosta on kyse. Kirjanpainaja vaivaa käytännössä vain kasvussa päättäneitä puustoa.
Viidenneksi, moni täällä kauhistelee kuusen istuttamista laholle kasvupaikalle. Nykyisen viiljelyketjun lahoriskistä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että riski on iso alikasvoksen osalta, mutta kannonnoston jälkeen laikkumättääseen istetuilla kuusilla se on pieni.