Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Niin, minä en ottanut kantaa Osaran henkillöön. En ollut tietoinen taloudellisista epäselvyyksistä jne. Aukon oikeutusta ja sen perusteita ei aukon nimi, ”Osaran aukeat”, kuitenkaan heikennä. Varmasti siellä on ollut eri miehet jotka ovat menetelmistä päätöksiä tehneet. Ja varsinaisen työn teki miehet jotka olivat rautaa. Heillehän se kunnia kuuluu, ei niinkän Osaralle. Imelää on se, että nykyisistä lähtökohdista arvostellaan aukon kokoa, menetelmiä ja puun laatua. Kaikki ei varmasti mennyt ns. putkeen, mutta kokonaisuutena lopputulos on erinomainen.
Jälkiviisaus on sitä imelintä viisautta. Olosuhteet olivat silloin toisenlaiset ja kaikkia menetelmiä ei ollut käytössä. Silloin rakennettiin ns. hyvinvointi yhteiskunnan perusteita. Nykypäivänä alueelle jätettäisiin varmasti runsaasti alueita hakkuun ulkopuolelle ja runsaasti jättöpuita. Aivan joka notkelmaa ja kukkulaa ei tarvitsisi edes hakata. Käytetyt menetelmät olivat aikanaan parhaita ja osa niistä on tänäkin päivänä parhaita. Sitä ei käy kiistäminen. Isolta alueelta löytyy epäonnistumisiakin ja Lähteen porukka hakeutuu tietysti niille viljelymetsätaloutta kauhistelemaan. Hyvin subjektiivista mutta ymmärrettävää.
Loistava menestystarina tuo Osaran aukko kuitenkin on.Ajoituksen epäonnistuminen on tyhmintä mitä olen tehnyt. Se tyhmyys vaivaa edelleen. Tämä tarkoittaa lähinnä viljelyn ja varhaisperkauksen viivästymistä 1-2 vuodella. Se on tyhmää.
Toinen juttu, mitä en ole oppinut, on omasta työnjohtotyöstä laistamimen. Valitettavasti olisi syytä varata kokonainen päivä ohjaamiseen kun isompi muokkaus, istutus tai taimikonhoidon on aluillaan. Taimikonhoitoa voi toki paikata jälkikäteen, mutta ei sekään mukavaa ole. Erityisesti laadukkaan maanmuokkauksen saaminen on todella vaikeaa, on tyhmyyttä ostaa palvelu itselle tuntemattomalta tekijältä, se ei tunnu onnistuvan koskaan. Koneistutuksen ostan aina kun sitä vain on tarjolla ja maapohja on sopiva, se onnistuu aina ja taimia on sovittumäärä hehtaarilla.
Jeesmies, kuten tämän ketjun alussa totesit ajoitus on a ja o. Nauhamaista jälkeä syntyy äestysjälkeen. Männyn kylvöaloillakin varhaisperkaus on ehkä tärkein toimenpide. Jos mänty lähtee hyvään vauhtiin ja samalla raivataan hyvin varovasti hirvien pelossa, niin lopputulos voi olla mainitsemasi ryteikkö. Minulla on omakohtaista kokemusta tästä. Varhaisperkaus pitää siis männyn kylvötaimikkoonkin tehdä ja mäntyjen väliksi vähintään 50cm. Eikä sitä koivunraippaa pidä jättää siihen väliin. Varsinaisessa taimikonhoidossa työ on sitten joutuisaa ja puut suoria toisin kuin tuppaisiin jätettynä.
Olisi kiva tutustua edes muutamaan talouteen joissa nuo pakolla myydyt kemialliset puhdistamot toimivat. Koko episopi on häpeällinen. Luonnolle ei minkäänlaista parannusta ole saatu aikaan.
Kotikylälläni eläkeläismies joutui asentamaan kalliin systeemin kun halusi sisälle suihkun. Hänelle myytiin koko roska, eli vesivessa myös sisään. Kyseessä siis yhden hengen talous. Järjestelmäksi asiantunteja LVI liike kauppasi kemiallisen systeemin. Eläkeläinen halusi, että vian sattuessa kannen päälle asetettu pihavalo syttyy. Valo on nyt palanut yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta. Polttimoa on välillä vaihdettu. Eläkeläinen käy edelleen asioillaan navetan päädyssä kuivakäymälässä ja peseytyy pihasaunassa. Suihkua käyttää talvella, yli 75v miehet ei montaa kertaa viikossa lotraa. Lopputulos siis se, että eläkeläinen hakkasi 2ha aukon rahoittaakseen täysin tarpeettoman järjestelmän. LVI liikkeestä todetaan, että ”näin tässä nyt kävi, kuormaa ei ole riittävästi”. Pihavalo on hyvällä paikalla, se auttaa hämärään aikaan navetan päätyyn kävellessä.
Ilves taitaa olla ketulle pahempi vihollinen kuin ihminen. Kettu väistyy alueilta joilla ilveksiä oon paljon. Voiko ilveksiä vähentämällä ylläpitää kettukantaa joka puolestaan tasoittaa myyräkannan vaihtelua.
Myyrävuodesta puheenollen. Ihmettelen, etä täällä väitetään myyräkannan olevan allonpohjassa. Tänä kesänä myyriä on näkynyt moneen vuoteen verrattuna poikkeuksellisen paljon teitä ylittämässä. Muutaman olen onnistunut liiskaamaankin. Merkit on samat kuin muutama vuosi sitten. Syksyllä myyriä aivan vilisi teiden yli. Jo tänä keväänä taimikoiden kuloheinässä oli myyränreikiä aivan eri malliin kuin muutamaan viime vuoteen. Myyrätuhoja en kuitenkaan ole havainnut, vielä. Hyvä merkki on se, että petolintuja en muista koskaan nähneeni niin paljon kuin tänä kesänä. Erityisesti haukkoja on näkynyt paljon.
Nämä havainnot ovat Häme-Savo-Karjala alueelta. Minkälaisia havaintoja muilla palstalaisilla on?
Poronhoitoalueella jäkälä ei kasva paria milliä pidemäksi ja etelästä rahdataan talviruokintaan teollista rehua, heinää ja viljaa ylä-lappia myöten jotta karja pysyy hengissä. Voi perustellusti kysyä onko poroja liikaa. Asia ei kuitenkaan kuulu minulle, minulla ei ole maita poronhoitoalueella eikä tule. Otan kuitenkin osaa metsänomistajien ahdinkoon.