Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Poronhoitoalueella jäkälä ei kasva paria milliä pidemäksi ja etelästä rahdataan talviruokintaan teollista rehua, heinää ja viljaa ylä-lappia myöten jotta karja pysyy hengissä. Voi perustellusti kysyä onko poroja liikaa. Asia ei kuitenkaan kuulu minulle, minulla ei ole maita poronhoitoalueella eikä tule. Otan kuitenkin osaa metsänomistajien ahdinkoon.
Suomalaista metsäkuvaa hallitsevat taimikot sekä nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät. Muutaman hehtaarin avohakkuut siellä täällä eivät isoa kuvaa muuta. koskaan aikaisemmin ei Suomessa ole ollut näin paljon varpukasvillisuudelle suotuisia elinympäristöjä. Yleinen hoitamattomuus ja aluskasvillisuuden raivaamattomuus lisäävät myös metsän peitteisyyttä. Edellä mainitut mielessä parempia olosuhteita riistalle metsien rakenteen puolesta on turkin koskaan aiemmin ollut. Metsäkanalintujen taantuminen johtuu jostain muusta, mutta minä en tiedä mistä.
Miten ja minkä riistan metsästys kaventaa monimuotoisuutta? Hirvenmetsästys kokenaisuutena (=liian ison hirvikannan ylläpito) varmasti kaventaa monimuotoisuutta, mutta miten muu metsästys?
Tuhoriskit täytyy kuitenkin ottaa hyvin vakavasti. Metsätuholakia ei saa ainakaan höllentää. Se toimisi ainakin luonnonsuojelijoiden tavoitteiden vastaisesti. Tuulenkaatorytöistä on saanut alkunsa kymmenet vanhojen metsien avohakkuut Etelä-Suomessa. Alkuperäisenä syynä on huono metsähygienia. En todellakaan ymmärrä luonnonsuojelijoiden lyhytnäköisyyttä tässä asiassa. Kyllä se säästömetsä kaatuu passiiviseltakin perikunnalta kun ensiksi on puoli hehtaaria 130v kuusikkoa kuivunut. Hakkuun rajaaminen on mahdotonta ja siinä kaatuu sitten koko 10ha kuvio. Esimerkkejä on jo lukuisia.
HUOM! Syynä ei ole kuusen sopimattomuus metsätalouspuuksi Suomessa vaan yli-ikäisyys ja korjaamatta jätetyt tuulenkaadot! Paras tapa suojella vanhoja yksityismetsiä on huolehtia jämptisti metsähygieniasta, tästä olen aivan vakuuttunut. Lahopuuta voi ja pitää jättää sitten muista puulajeista. Ja tottakai ne kuivahtaneet kuusenrungot kannattaa jättää metsään, niillä ei ole enää mihinkään kiire kun kirjanpainaja on ne jo jättänyt. Päinvastoin ne toimivat kirjanpainajan vihollisten pesäpuina.
Omakohtaista kokemusta asiasta on runsaasti. Jo pari isoa kuusenrunkoa riittää siihen, että vierestä kuivahtaa 10 runkoa. Metsätuholain 20 rungon raja on aivan liian väljä toleranssi, sellaisen seurauksena on helposti jo usean hehtaarin totaalituho.
Suomalaisin metsiin mahtuu aivan hyvin useiden hehtaareiden ”puupeltoja” sinne tänne. Suomen olosuhteissa ei millään päästä oikeasti monotoniseen metsäkuvaan. Kuvion reuna on lähes aina 100m päässä. Lisäksi metsänhoidon varsin vaatimaton taso varmistaa osaltaan monimuotoisuuden. Minulla ei ole yhdenkään palstan naapurina metsänomistajaa joka hoitaisi metsiään ”puupeltoina”. Mielestäni omat ”puupeltoni” eivät ole uhka omille tai naapurien metsille. Eivätkä ne edes ole mitään puupeltoja. En esimerkiksi torju aluskasvillisuutta kemiallisesti kasvavan metsän alta niin kuin vaikkapa USA:ssa tehdään. Ei meillä ”puupeltoja” ole. ”Puupelto” on vain iskusana ja propagandaa.
Useankin hehtaarin puhdas kuusikko, männikkö tai koivikko ei ole uhka monimuotoisuudelle tai minkään sortin kestävyydelle varsinkin jos metsä on kasvavaa ja oikealla kasvupaikalla. Ja sitä hakataan. Ja kuvion reunaan on aina se maksimissaan 100m Aivan turhaa hysterian lietsontaa siis. Sekapuuston tuhonkestävyydestäkään suomalaisissa olosuhteissa ei ole ainakaan omalle kohdalle osunut yhtään tutkimusta. Enemmän on liikkeellä mutua ja sitä maalaisjärkeä.
Eikös ne kriteerit ole jeessillä itsellään tiedossa ja ainoat ja oikeat?Johan se on huomattu, että muunlaisten ajatusten esittäminen kuin tuuleen huutaisi. Jatka sinä vaan parhaaksi katsomallasi tavalla.