Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Aihetta on käsitelty monipuolisesti, mutta laitetaan omakin lusikka soppaan. Kuten jo todettua, niin markkina on sellainen että erikoislaadulle ei saa hintaa. Ei ainakaan niin paljon että kiertoajan jatkaminen kannattaisi. En näe mitään syytä etteikö näin olisi jatkossakin.
Nykymuotoinen lannoitus ainoastaan parantaa puun laatua. Suometsien lannoitus suuntautuu kohteille joilta ei tukia hakattaisi lainkaan tai vain vähän ellei ravinnetasapainoa laitettaisi kuntoon. Laatu voi olla heikkoa, mutta on se sentään tukkia. Boorinpuutoskohteilla lannoitus parantaa laatua ratkaisevasti, tästä ei varmasti kiistaa saada aikaan? Kangasmaiden typpilannoituksia tehdään vähän ja niitäkin lähinnä 2. harvennukseen jälkeen lopputuloksena ehkä hiukan paksumpilustoisia pintalautoja. Männiköissä tukkiprosentti nousee ja välitukin osuus tukkisumasta pienenee.
En ole omaa mielipidettä onnistunut asiasta muodostamaan vaikka kiihkeimmin ilmiön todellisuuden puolesta puhuvat tutkijat toteavatkin, että ”ilmastonmuutos ei ole mikään mielipideasia, se on totta”.
Kieltämättä uutisointi on jokseenkin hurmoshenkistä jos vain vaihteluvälin ääripää (6 asetta) uutisoidaan. Näinhän se media toimii. Totta on myös se, että tutkijat eivät voi olla riippumattomia tässä asiassa. Skeptikot eivät rahoitusta saa eivätkä meriittejä. Tämä koskee varsinkin nuorta tutkijan uralle suuntautunutta porukkaa. Hankalia kysymyksiä ei kannata esittää kun apuraha täytyy uusia jopa vuosittain.
Varmaa on kuitenkin se, että Suomessa ylläpidetään jatkossakin eurooppalaisittainkin korkeaa veroastetta ilmastonmuutoksen torjuntaan vedoten. Toivottavasti ei kansantaloutta kuristeta hengiltä tässä leikissä. Esimerkiksi autoilun verotuksesta ei luovuta vaikka se muuttuisi päästöttömäksi. ”Syntiä se yksityisautoilu silti on ja ylläpitää liian hajanaista asutusta”. Biotalous on Suomessa totta jo tänään. Greentech:in osalta olen skeptisempi. Siitä ei uutta Nokiaa synny varsinkaan väkisin vääntämällä. Suomalainen ankara ympäristöverotus ei tule toimimaan innovaatioiden moottorina, menestys syntyy vain vientimarkkinoilla ja aidolla kysynnällä. Samaan aikaan Suomessa tulee huolehtia muunkin teollisuuden kilpailukyvystä.
Metsänomistajana tunne on ristiriitainen, kieltämättä energiapuu tukee jo nyt metsätaloutta ja toivottavaa on, että sen merkitys kasvaa jatkossakin. Kuitenkin jos tämä tapahtuu raskaan ympäristöverotuksen johdosta ja vientiteollisuus edelleen näivettyy ja jopa alasajetaan, niin klapin kova hinta ei paljoa lämmitä. Verotus on kokonaisuutena kestämättömän kovalla tasolla ja silti valtio ottaa hulvattomasti kulutusluottoa. Ei hyvältä näytä näin nelikymppisenä kolmen lapsen isänä.
Niin, minä en ottanut kantaa Osaran henkillöön. En ollut tietoinen taloudellisista epäselvyyksistä jne. Aukon oikeutusta ja sen perusteita ei aukon nimi, ”Osaran aukeat”, kuitenkaan heikennä. Varmasti siellä on ollut eri miehet jotka ovat menetelmistä päätöksiä tehneet. Ja varsinaisen työn teki miehet jotka olivat rautaa. Heillehän se kunnia kuuluu, ei niinkän Osaralle. Imelää on se, että nykyisistä lähtökohdista arvostellaan aukon kokoa, menetelmiä ja puun laatua. Kaikki ei varmasti mennyt ns. putkeen, mutta kokonaisuutena lopputulos on erinomainen.
Jälkiviisaus on sitä imelintä viisautta. Olosuhteet olivat silloin toisenlaiset ja kaikkia menetelmiä ei ollut käytössä. Silloin rakennettiin ns. hyvinvointi yhteiskunnan perusteita. Nykypäivänä alueelle jätettäisiin varmasti runsaasti alueita hakkuun ulkopuolelle ja runsaasti jättöpuita. Aivan joka notkelmaa ja kukkulaa ei tarvitsisi edes hakata. Käytetyt menetelmät olivat aikanaan parhaita ja osa niistä on tänäkin päivänä parhaita. Sitä ei käy kiistäminen. Isolta alueelta löytyy epäonnistumisiakin ja Lähteen porukka hakeutuu tietysti niille viljelymetsätaloutta kauhistelemaan. Hyvin subjektiivista mutta ymmärrettävää.
Loistava menestystarina tuo Osaran aukko kuitenkin on.Ajoituksen epäonnistuminen on tyhmintä mitä olen tehnyt. Se tyhmyys vaivaa edelleen. Tämä tarkoittaa lähinnä viljelyn ja varhaisperkauksen viivästymistä 1-2 vuodella. Se on tyhmää.
Toinen juttu, mitä en ole oppinut, on omasta työnjohtotyöstä laistamimen. Valitettavasti olisi syytä varata kokonainen päivä ohjaamiseen kun isompi muokkaus, istutus tai taimikonhoidon on aluillaan. Taimikonhoitoa voi toki paikata jälkikäteen, mutta ei sekään mukavaa ole. Erityisesti laadukkaan maanmuokkauksen saaminen on todella vaikeaa, on tyhmyyttä ostaa palvelu itselle tuntemattomalta tekijältä, se ei tunnu onnistuvan koskaan. Koneistutuksen ostan aina kun sitä vain on tarjolla ja maapohja on sopiva, se onnistuu aina ja taimia on sovittumäärä hehtaarilla.
Jeesmies, kuten tämän ketjun alussa totesit ajoitus on a ja o. Nauhamaista jälkeä syntyy äestysjälkeen. Männyn kylvöaloillakin varhaisperkaus on ehkä tärkein toimenpide. Jos mänty lähtee hyvään vauhtiin ja samalla raivataan hyvin varovasti hirvien pelossa, niin lopputulos voi olla mainitsemasi ryteikkö. Minulla on omakohtaista kokemusta tästä. Varhaisperkaus pitää siis männyn kylvötaimikkoonkin tehdä ja mäntyjen väliksi vähintään 50cm. Eikä sitä koivunraippaa pidä jättää siihen väliin. Varsinaisessa taimikonhoidossa työ on sitten joutuisaa ja puut suoria toisin kuin tuppaisiin jätettynä.
Olisi kiva tutustua edes muutamaan talouteen joissa nuo pakolla myydyt kemialliset puhdistamot toimivat. Koko episopi on häpeällinen. Luonnolle ei minkäänlaista parannusta ole saatu aikaan.
Kotikylälläni eläkeläismies joutui asentamaan kalliin systeemin kun halusi sisälle suihkun. Hänelle myytiin koko roska, eli vesivessa myös sisään. Kyseessä siis yhden hengen talous. Järjestelmäksi asiantunteja LVI liike kauppasi kemiallisen systeemin. Eläkeläinen halusi, että vian sattuessa kannen päälle asetettu pihavalo syttyy. Valo on nyt palanut yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta. Polttimoa on välillä vaihdettu. Eläkeläinen käy edelleen asioillaan navetan päädyssä kuivakäymälässä ja peseytyy pihasaunassa. Suihkua käyttää talvella, yli 75v miehet ei montaa kertaa viikossa lotraa. Lopputulos siis se, että eläkeläinen hakkasi 2ha aukon rahoittaakseen täysin tarpeettoman järjestelmän. LVI liikkeestä todetaan, että ”näin tässä nyt kävi, kuormaa ei ole riittävästi”. Pihavalo on hyvällä paikalla, se auttaa hämärään aikaan navetan päätyyn kävellessä.
Ilves taitaa olla ketulle pahempi vihollinen kuin ihminen. Kettu väistyy alueilta joilla ilveksiä oon paljon. Voiko ilveksiä vähentämällä ylläpitää kettukantaa joka puolestaan tasoittaa myyräkannan vaihtelua.
Myyrävuodesta puheenollen. Ihmettelen, etä täällä väitetään myyräkannan olevan allonpohjassa. Tänä kesänä myyriä on näkynyt moneen vuoteen verrattuna poikkeuksellisen paljon teitä ylittämässä. Muutaman olen onnistunut liiskaamaankin. Merkit on samat kuin muutama vuosi sitten. Syksyllä myyriä aivan vilisi teiden yli. Jo tänä keväänä taimikoiden kuloheinässä oli myyränreikiä aivan eri malliin kuin muutamaan viime vuoteen. Myyrätuhoja en kuitenkaan ole havainnut, vielä. Hyvä merkki on se, että petolintuja en muista koskaan nähneeni niin paljon kuin tänä kesänä. Erityisesti haukkoja on näkynyt paljon.
Nämä havainnot ovat Häme-Savo-Karjala alueelta. Minkälaisia havaintoja muilla palstalaisilla on?