Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Seuraavan kerran (tai ensimmäisen) kun olette helssinkiin menossa, niin ottakaa kanisterit mukaan. Eläintarhan Nesteellä alkylaattibensa on mittarimyynnissä ja viimeksi kun kesällä ostin, niin hinta oli muistaakseni alle 2€/litra. Melko kohtuu hinta vaikka onkin kirkkaasti yli 10 vanhaa rahaa…
Minkähän takia ne porilaiset ei halua muutta Harjavaltaan?
n-merkki, täytyy oikein maanitella että ottaisit kantaa. Onko mielestäsi oikein ja vertailukelpoista käyttää JK:n ja viljelyn vertailuun viljelyn osalta vanhoja kasvumalleja jos JK:n osalta käytetään vain ennakkoon karsittuja hyvin onnistuneita ja valmiiksi erirakenteisia verrokkeja?
Se on myönnetty yleisesti, että JK vaatii sekin ammattitaitoa ja oikea-aikaisia hakkuita. Aivan samoin viljely tuottaa parhaiten kun toimenpiteet ja materiaali on valittu ammattitaidolla ja oikea-aikaisesti. Onko sinun tiedossa, että taloudellista vertailua olisi tehty näistä lähtökohdista? Entäpä vertailu keskimääräisen JK:n ja onnistuneen viljelyn välillä?
Viljelymetsien kasvumalleista esimerkkinä ote Valkosen paperista (Valkonen, S. 1997. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 3/1997: 321–347)
Sivu 342:
”Tutkimusaineiston taimikot olivat kasvaneet pituutta hieman nopeammin kuin viljelytaimikot keskimäärin. Kasvatuskelpoisten kuusen viljelytaimien keskipituus oli Räsäsen ym. (1985) iventoimissa eteläisimmän Suomen kuusen viljelytaimikoissa 15 vuoden iässä MT:llä 1,5 m ja OMT:llä 2,0 m. Tässä tutkimuksessa laadittujen mallien mukaan keskipituus on MT:llä 1,8 m ja OMT:llä 2,1 m. Useissa suppeammissa inventointitutkimuksissa keskipituus on vaihdellut laajasti 1–2 m välillä (Karjula ym. 1982).”Tästä näkee sokea reettakin, että todellisuus nykyisissä viljelykuusikoissa on täysin erilainen, mutta jos kyseisen paperin kaltaisia tuloksia on käytetty Tahvosen tutkimuksessa, niin aivan varmasti JK näyttäytyy erittäin houkuttelevana vaihtoehtona.
Em. siis vain pienenä esimerkkinä.
n-merkki, kuten jo totesin, niin keskustelua ei käydä siitä onko Tahvosen laskelmat oikein vaan siitä minkälaista dataa niihin on syötetty. Tiedätkö sinä minkälaista se data jk:n osalta on? Kuinka moneen koe-alaan se perustuu? Entä vertailu viljelymetsiin, mitä kasvumalleja on käytetty?
Näihin laskelmiin kuitenkin keskustelussa paljon vedotaan ja sitäkin on hehkutettu, että paperi on julkaistu arvostetuissa ulkomaalaisissa julkaisuissa. Ymmärtääkseni julkaisut eivät ole arvioineet sisään syötettyä dataa vaan pelksätään Tahvosen laskentamalleja.
JK näyttäytyy täysin ylivoimaisena jos oletuksena on, että metsä uudistuu luontaisesti ja tuottaa jatkuvasti arvokasta tukkipuiuta ilman investointeja. Tämä on täysin selvää. Voisimme keskittyä enemmän siihen millaisia kasvumalleja on käytetty ja miten vertailun tulokset muuttuvat jos uudistuminen ei jatku tai jatkuu puutteellisesti ja toisaalta viljelymetsätalouden tuotos on ratkaisevasti parempi kuin käytössä olevat kasvumallit ennustavat.
Jeessi, nyt en ymmärrä mitä tarkoitat.
Jeessi ”Jos se Ruotsissa nyt sitten on mennyt neljässäkymmenessä kahdeksassa on aivan luonnollista että metsäkapitaali kun alkaa huomata tuonkin olevan mahdollista tiputtaa nopeaan kantohintaa noille mainitsemilleni nurkille.”
Eli siis jos metsänomistaja onnistuu kasvattamaan vaikkapa 1000mottia/ha 50v aikana, niin hän saa alemman kantohinnan kuin naapuri joka pääsee 300mottiin/ha 50v aikana? Näinkö asia on?
Jeessin pitää tosiaan joka asia tyrmätä vaikka kuinka älyttömillä argumenteilla :). Etkös sinä justiinsa todennut, että puumarkkina toimii Suomessa hyvin? Ainakin tähän asti puusta on maksettu markkinatilanteen mukaan ja se, että yksittäinen metsänomistaja onnistuu nelinkertaistamaan hehtaarikasvun ei hänen saamaa yksikköhintaa voi laskea. Pikemminkin päinvastoin jos puuta saa korjata hehtaarilta selvästi tavallista enemmän.
Kukaan ei varmaan jaksa olla yksin toisinajattelija loputtomiin. On mielenkiintoista seurata kuinka energiaharvennukseen vannova on kääntymässä vahvasti jk-linjoille. ”Vastustajat” pysyvät ennallaan, mutta saa hiukan huilata kun voi peesailla 🙂
Kyllä n-merkki, Saksassa suositaan nykyisin alueen luontaista puulajeja. Metsiä ei istutetaan enää yhdellä puulajilla tiukkoihin riveihin. Istutetaan myös alueen luontaista lehtipuuta. On tunnustettu, että metsiä kannattaa harventaa niin ne ovat kaikkien kannalta miellyttävämpiä. Lehtipuusekoitus halutaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan kiertoajan loppuun asti.
Vuoristoalueilla on toki omat haasteensa, niillä jonkinasteinen jatkuvapeitteisyys halutaan säilyttää eroosiovaaran takia (vrt. Esim. Suojametsävyöhyke).
Vaikuttaa tämä saksalaisten metsätalous hyvin samankaltaiselta kuin pohjoismainen.
N-merkki, Tahvosen tutkimustuloksia ei ole syytä kiistää. Varmasti laskelmat on tehty oikein. Tarvonen itsekin on kuitenkin todennut, että ekonometristen laskelmien pohjana olleet jk:n ja jaksollisen tuotos/kasvumallit ovat hänelle annettuja. Ystävälliset metsätohtoriystävät ovat häntä auttaneet vaikkapa luontaisen uudistumisen keskimääräisen onnistumisen suhteen etsimällä hänelle mahdollisimman objektiiviset tutkimukset. Aivan varmasti viljelymetsätalouden suhteen on myös käytetty yleisesti hyväksyttyjä tuotos- ja kasvumalleja.
Harvennan kuusikkoni kyllä yhteen kertaan, mutta se jää ainoaksi käsittelyksi. Harvennukseen jälkeen tavoiterunkoluku noin 900kpl, 1000kpl ei ole liikaa sekään. Kymmenen vuotta kun kuluu, niin entinen lakiraja on jo kirkkaasti ylitetty. Harvennus noin 35v iässä, siinä tulee jo hiukan tukkiakin ainakin ajourilta. Urille saadaan tanakka matto hakkuutähdettä, harvennus onnistuu kesälläkin.
Metsänvartijan apuharvennusmalliin uskon tuotoksen kannalta kyllä, mutta talouden osalta en.
Kuusikko sulkeutuu nopeasti harvennuksen jälkeen, alikasvosta ei tule, joten ei tarvitse pohtia jatkuvaa kasvatusta.