Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Jees aikaisemmin: ”Turha ”puistonhoito” ei kuulu työnkuvaani.”
Ei kuulu minunkaan toimenkuvaan. Ei kuulu myöskään iltalenkit aitojen kohenteluineen. Parilla palstalla en ole käynyt kolmeen vuoteen enkä taida käydä tänäkään vuonna. Naapurilta tai paikalliselta ammattilaiselta olen kysynyt osuiko myrskytuulet kylälle. Kun metsä on hoidettu ja harvennettu ajallaan, niin siellä ei tarvitse yhtenään käydä tuumailemassa. Tarjouksen pyytäminenkin on käy puhelimella ja sähköpostin liitteenä toimitetulla kartalla. Ei tarvitse ostomiehen mukana olla viisastelemassa, että ”tuosta puskasta tuolla tavalla ja tästä tällä”. Puunhalausmetsät ovat sitten erikseen hiukan lähempänä. Niitäkin tarvitaan.Jees aikaisemmin: ” Raivaamaan ”pääsen” päätehakkuiden ennakkoraivauksilla riittämiin.”
Päätehakkuun ennakkoraivaus on mielestäni sitä kaikkein turhinta ja turhauttavinta tekemistä. Jotain on mennyt pahasti pieleen jos sellaista joutuu tekemään. Samassa ajassa kun ennakkoraivaa hehtaarin niin niittää hehtaarin verran max 2 metristä vesakkoa. Ja aivan varmasti. Ostopalveluissa on vielä suurempi ero. Ja kaiken lisäksi vesakko nousee uudistusalalle hanakasti ”ennakkoraivauksen jälkeen”. Toki jos jatkuvan kasvatuksen hengessä pitää hieskoivun, haavan, lepän ja pihlajan vesakkoa positiivisena uudistumisena, niin mikäs siinä sitten. Todellakin ostopalveluna teetettyä raivausta ei käytännössä pysty tekemään liian aikaisin. Ainakin viljelymetsä kiittää siitä aina.Itse suosimani kasvatusketjut eivät perustu teorioihin vaan noin 15 vuoden omakohtaiseen kokemukseen. Lisänä edellisten sukupolvien tekemiset ja tekemättä jättämiset joiden seuraukset näkyvät selvästi. Metsissä tulee muutenkin liikkuttua ns. silmät auki ja kiinnostusta kun on, niin muisti on pitkä. Naapureiden tekemiset jäävät kyllä mieleen niin kuin tienvarsimaisematkin. Veikkaisin, että Jeesmiehen oppositiokin täällä perustaa väitteensä puhtaasti omiin kokemuksiinsa. Harva meistä virallisia metsänhoitosuosituksia kaivaa esiin kun hoitotöitä suunnittelee.
Enempi teorian puolelle menee esimerkiski hieskoivun kasvattaminen merkittävältä osin tukkipuuksi. Olen yrittänyt, ja edellinen sukupolvi on, mutta kun ei vaan onnistu. Hakkuussa saatu tukkiprosentti sen kertoo. Ja ei ole ollut yrityksestä kiinni, alueella koivutukin ostajia enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. On hienoa, että ”metsää saa toteuttaa oamlla tavallaan”. Tulokset sitten vaan näkee myöhemmin…
Jeessiltä on siis mennyt täysin ohi uutiset siitä, että kokoo Kemera-järjestelmää ollaan uudistamassa. Laki menee siis uusiksi tämän vuoden aikana ja 2015 on uudet säädökset. Aika selkeästi on ollut esillä se, että jatkossa tuettavia työlajeja on selvästi vähemmän ja että atimikonhoidon tuki kohdentuu nykyistä nuorempiin taimikoihin. Ja sekin on mennyt Jeessiltä ohi, että ministeriö on valmistellut esityksen pienpuun energiatuesta. Se on pysähtynyt Brysseliin, mutta antaa kyllä selkeä kuvan siitä millainen tukitaso mahdollisesti tulee olemaan.
Ote MMM sivuilta:
Alla kuvataan komission hyväksyttävänä olevan pienpuun energiatukijärjestelmän päälinjaukset:Tuensaaja olisi energian tuottaja eli sähkö- tai lämpölaitos
Tuen voisi hakea kun pienpuuerä on siirtynyt laitoksen omistukseen
Tukea maksettaisiin 5 € kiintokuutiometriä kohti
Tuettavat pienpuuerät tulee ohjata sähkön- tai lämmöntuotantoon.
Tuettavia eriä ei voi ohjata liikenteen biopolttoaineiden tai muiden bionesteiden tuotantoon.
Tuettavien erien tulee olla lähtöisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta. Pienpuuerien korjuukohteille asetetaan jäävän puuston läpimitta, jonka tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm
Sitä 5€/motti tukea ei siis voi ohjata suoraan metsänomistajalle eikä edes puuta ostavalle organisaatiolle/yritykselle. Se on sitten uskon asia kuinka tämä 5€/motti valuu metsänomistajalle.
Jeessi, se ei ole mikään uskonasia. Kaksi oikea-aikaista raivausta saa samaan hintaan kuin yhden myöhästetyn. Omatoimisille oikea-aikuisuus sopii erityisen hyvin, aika ei mene pöpeliköissä pyörimiseen. Ainakin oma kokemus on tämä. Huonoon kuntoon päässeessä taimikossa tuottavuus putoaa sivutoimisella tekijällä jyrkästi.
Jeessi ei ehtinyt muulta selittelyltään ottaa kantaa siihen, että onko tosiaan järkeä mennä yhdellä perkauksella vaikka kaksi oikea-aikaista saa samaan hintaan. Kahden perkuun mallissahan ”haaskuuseen” ei mene mitään, siinä vain kasvupotentiaali keskittyy harvemmille rungoille. Miten on jees?
Yhteisymmärrykseen ei täällä Jeessin kanssa päästä. Turhaa, mutta välillä ihan viihdyttävää kinastelua tämä on. Kai. Jeessin teesit varhaisperkauksesta noin 8v iässä jätän omaan arvoonsa. Parempi ketju on raivurin mainitsema varhaisperkaus 4-5v iässä ja toisto noin 10v iässä. Kustannukset ovat samat kuin yhden raivauksen Jees-maillilla. Tämä on todettu moneenkertaan ja näin se vaan on. Kokeile sinä Jeessi edes pienellä alalla. Ja jäävä puusto on ratkaisevasti paremmassa kunnossa. Ensiharvennuksessa saadaan tämän seurauksena kunnon poistuma ja sen jälkeen jäävä puusto on paremmassa kunnossa tuuli ja lumituhoriskin kannalta.
En ymmärrä miksi yhden ”varhaisperkausken” mallia pitää hehkuttaa kuin sen kulut ovat samat kuin kahdella oikea-aikaisella raivuulla. Näinhän jees julisti vaikkei kertomansa mukaan enää istuta (poikkeuksena vissiin h-haapa?).
Kukin tekee tyylillään ja ei jeessin malli kovin kaukana kuitenkaan ole omastani. Siinä kuitenkin raivaussahaa käytetään edes kertaalleen. PAljon on näitä pusikoita joille ei tehdä mitään. Jo seuraavan sukupolvi sitten teettää energihakkuun…
Sanos nyt Jees vielä, että oletko sitä mieltä mitä kirjoitatta, eli mielestäsi siis istutetut havupuutaimikotkin (kuusi 1800kpl, mänty 2000-2300kpl) kannattaa hoitaa vain varhaisperkauksella. Toista taimikonhoitoa / taimikonharvennusta ei mielestäsi kannata tehdä? Tämäkö on ohjeesi?
Oikein kelpo suoritus päästä jonkinlaiseen kaupalliseen hakkuuseen jo 20 vuoden kuluttua uudistamisesta. Vajaatuotolla kyseiset kuviot kuitenkin minun mielestä on, ainakin Jeessin lähettämien kuvien perusteella. Jeessillä linjana on ”ei ne suuret tulot vaan pienet menot”. Käyhän se näinkin. Varsinkin jos uudistuminen jostain syytä käynnistyy. Ainakin korkoprosentin saa suureksi vaikka eurot aika pieniksi jäävätkin.
Sitä minä vaan en ymmärrä, että Jeessin mielestä kauttaaltaan istutettukin metsä kannattaa jättää hoitamatta tai sinne tehdän vain yksi perkaus tiheyteen noin 4000kpl/ha. Istutus kuuset ja männyt jätetään tässä mallissa suosiolla alempaan latvuskerrokseen. Tässä ei ole järkeä. Jos meinaa luontaista uudistumista suosia, niin ei kannata sitten istuttaakaan.
Kerro vielä ne eurot, eli kuitupuun ja energiapuun hinnat euroa/motti, niin voidaan jatkaa viisastelua:)
Roiston kanssa samaa mieltä. Metsäsuunnitelma on metsänhoidon suunnittelun apuväline ja leimikko tehdään sitten erikseen. On laiskuutta ja ammattitaidottomuutta jos vanhentuneita tietoja käytetään leimikon myynnissä. Jos metsänomistajan asiaa ajetaan, niin tavara pitää saada näyttämään mahdollisimman hyvältä, mutta tietojen tulee olla oikein, jotta uskottavuus säilyy.
Toki se on inhimillistä, että suuri joukko (jopa enemmistö?) metsänomistajista pitää tärkeänä sitä, että puuta kertyy enemmän kuin leimausselosteessa. On mukava kehuskella veijoessonbaarissa, että ”hakkuusta kertyi 30% enemmän puuta kuin tarjouksessa, on se hyvä ostaja tämä firma x”. Siinä katkonta, yksikköhinta ja korjuujälkikin unohtuu…
Kyllä se on henkilö kun ratkaisee työn laadun tässäkin asiassa, ei henkilön palkanmaksaja.
Se toki on erikoista, että tuoreen metsäsuunnitelman perusteella tehdyissä leimikoissa puuta kertyy tavallisesti enemmän kuin paerilla seisoo, mutta jos arvio on tehty myyntiä varten, niin nippanappa motit löytyy…
Peli menee jännemmäksi nyt kun lakiraja poistuu ja kuitumetsiäkin voi alkaa silittelemään tai sellaisia voi hakata jonkinlaiseen harveikkoon ja toivoa parasta. Meinaan vaan, että kasvatusmetsienkin motit olisi syytä saada osuman paremmin kohdalleen niin ettei ainakaan yliarviota tule. Toki jokainen vastaa metsätilaostoksistaan ihan itse ja jos ostaa pelkkien paereiden perusteella, niin minusta isompaa urputusoikeutta ei ole. Nuoret metsät on tosi vaikea arvioida, varsinkin hoitamattomat sellaiset.