Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Pienkonebensaa on mittarimyynnissä Nesteen nettisivujen mukaan seuraavasti (neste.fi)
Neste Oil Helsinki Eläintarha, Nordenskiöldinkatu 22, 00240 HELSINKI
Neste Oil Jyväskylä Tourula, Tourulantie 2, 40100 JYVÄSKYLÄ
Neste Oil Porvoo Asentajantie, Asentajantie 4, 06150 PORVOO
Neste Oil Tampere Lielahti, Lielahdenkatu 2, 33400 TAMPERE
Neste Oil Turku Satakunnantie 191, Satakunnantie 191, 20320 TURKUTämä ei ole mainos taisellaiseksi tarkoitettu. En ole missään suhteessä kyseiseen yhtiöön.
Kuitenkin kun aika moni kauhistelee kannutavaran hintaa, niin tässä on ainakin vaihtoehto.
Ennen kuin MV ehtii…
Tee apuharvennukset taimikonhoidon yhteydessä ja unohda ne sitten. Taimikonharvennuksessa 4-7m (noin) pituusvaiheessa. Siinä jätetään max 1800kpl/h niin, että ensiharvennukseen päästän ilman ennakkoraivausta. Samalla kannattava konetyö on mahdollista. Kuvion koko ja korjuuolosuhteet toki vaikuttavat.
Ensiharvennus sitten kun elävän latvuksen osuus uhkaa tippua alle 60 prosentin. Tarkoittaa Etelä-Suomessa noin 15m valtapituutta ja 10-20% tukkiprosenttia harvennuksessa. Kantorahatulona 1300-2000€/ha, joka on noin kaksi kertaa enemmän kuin yhdistelmäkorjuun kantorahatulo.
Jos aikaa ja innostusta riittää, niin ensiharvennuksen voi varsin hyvin leimata, eli leimaa ainakin ne rungot jotka haluat ehdottomasti poistettavan ja motokuski poistaa loput. Jos taito riittää, niin voit merkata ajouratkin. itsellä ei taito riitä viisasteluun niiden osalta.
Ensiharvennus tehdään 30-35v vaiheessa. Sen jälkeen kuusikko kasvaa todella kohisten. Jo parin kasvukauden jälkeen hehtaarikasvu on harvennusta edeltävällä tasolla vaikka runkoluvusta on otettu puolet pois. Ja kaikki kasvamaan jääneet rungot tuottavat tukkia varsinkin jos leimasit ehdottomasti poistettavat puut.
Alueilla joilla boorinpuutos voi olla ongelma lannoitus kannattaa tavalla tai toisella tehdä taimikkovaiheessa, niin ensiharvennuksen jälkeen jää vain tukkirunkoja.
Ensiharvennuksen jälkeen harvennukset voi sitten unohtaa. Rehevällä pohjalla mahtuu olemaan 900 runkoa päätehakkuuseen asti. Myöhemmät harvennukset altistavat vain turhille tuulenkaadoille ja valtapuut (500kplha) eivät niistä hyödy.
Apuharvennusten hyötyä en ymmärrä ainakaan MV:n esittämässä muodossa. Se voi sopia omatoimiselle metsänomistajalle ja pienille kuvioille. Taloudellista perustetta niiden käyttämiselle ei minun mielestä nykypäivänä ole. Riukuuntumaan päässeiden kuvioiden auttamiseen se voi myös sopia, mutta silloin on kasvatusketju jo epäonnistunut.
Seuraavan kerran (tai ensimmäisen) kun olette helssinkiin menossa, niin ottakaa kanisterit mukaan. Eläintarhan Nesteellä alkylaattibensa on mittarimyynnissä ja viimeksi kun kesällä ostin, niin hinta oli muistaakseni alle 2€/litra. Melko kohtuu hinta vaikka onkin kirkkaasti yli 10 vanhaa rahaa…
Minkähän takia ne porilaiset ei halua muutta Harjavaltaan?
n-merkki, täytyy oikein maanitella että ottaisit kantaa. Onko mielestäsi oikein ja vertailukelpoista käyttää JK:n ja viljelyn vertailuun viljelyn osalta vanhoja kasvumalleja jos JK:n osalta käytetään vain ennakkoon karsittuja hyvin onnistuneita ja valmiiksi erirakenteisia verrokkeja?
Se on myönnetty yleisesti, että JK vaatii sekin ammattitaitoa ja oikea-aikaisia hakkuita. Aivan samoin viljely tuottaa parhaiten kun toimenpiteet ja materiaali on valittu ammattitaidolla ja oikea-aikaisesti. Onko sinun tiedossa, että taloudellista vertailua olisi tehty näistä lähtökohdista? Entäpä vertailu keskimääräisen JK:n ja onnistuneen viljelyn välillä?
Viljelymetsien kasvumalleista esimerkkinä ote Valkosen paperista (Valkonen, S. 1997. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 3/1997: 321–347)
Sivu 342:
”Tutkimusaineiston taimikot olivat kasvaneet pituutta hieman nopeammin kuin viljelytaimikot keskimäärin. Kasvatuskelpoisten kuusen viljelytaimien keskipituus oli Räsäsen ym. (1985) iventoimissa eteläisimmän Suomen kuusen viljelytaimikoissa 15 vuoden iässä MT:llä 1,5 m ja OMT:llä 2,0 m. Tässä tutkimuksessa laadittujen mallien mukaan keskipituus on MT:llä 1,8 m ja OMT:llä 2,1 m. Useissa suppeammissa inventointitutkimuksissa keskipituus on vaihdellut laajasti 1–2 m välillä (Karjula ym. 1982).”Tästä näkee sokea reettakin, että todellisuus nykyisissä viljelykuusikoissa on täysin erilainen, mutta jos kyseisen paperin kaltaisia tuloksia on käytetty Tahvosen tutkimuksessa, niin aivan varmasti JK näyttäytyy erittäin houkuttelevana vaihtoehtona.
Em. siis vain pienenä esimerkkinä.
n-merkki, kuten jo totesin, niin keskustelua ei käydä siitä onko Tahvosen laskelmat oikein vaan siitä minkälaista dataa niihin on syötetty. Tiedätkö sinä minkälaista se data jk:n osalta on? Kuinka moneen koe-alaan se perustuu? Entä vertailu viljelymetsiin, mitä kasvumalleja on käytetty?
Näihin laskelmiin kuitenkin keskustelussa paljon vedotaan ja sitäkin on hehkutettu, että paperi on julkaistu arvostetuissa ulkomaalaisissa julkaisuissa. Ymmärtääkseni julkaisut eivät ole arvioineet sisään syötettyä dataa vaan pelksätään Tahvosen laskentamalleja.
JK näyttäytyy täysin ylivoimaisena jos oletuksena on, että metsä uudistuu luontaisesti ja tuottaa jatkuvasti arvokasta tukkipuiuta ilman investointeja. Tämä on täysin selvää. Voisimme keskittyä enemmän siihen millaisia kasvumalleja on käytetty ja miten vertailun tulokset muuttuvat jos uudistuminen ei jatku tai jatkuu puutteellisesti ja toisaalta viljelymetsätalouden tuotos on ratkaisevasti parempi kuin käytössä olevat kasvumallit ennustavat.
Jeessi, nyt en ymmärrä mitä tarkoitat.
Jeessi ”Jos se Ruotsissa nyt sitten on mennyt neljässäkymmenessä kahdeksassa on aivan luonnollista että metsäkapitaali kun alkaa huomata tuonkin olevan mahdollista tiputtaa nopeaan kantohintaa noille mainitsemilleni nurkille.”
Eli siis jos metsänomistaja onnistuu kasvattamaan vaikkapa 1000mottia/ha 50v aikana, niin hän saa alemman kantohinnan kuin naapuri joka pääsee 300mottiin/ha 50v aikana? Näinkö asia on?
Jeessin pitää tosiaan joka asia tyrmätä vaikka kuinka älyttömillä argumenteilla :). Etkös sinä justiinsa todennut, että puumarkkina toimii Suomessa hyvin? Ainakin tähän asti puusta on maksettu markkinatilanteen mukaan ja se, että yksittäinen metsänomistaja onnistuu nelinkertaistamaan hehtaarikasvun ei hänen saamaa yksikköhintaa voi laskea. Pikemminkin päinvastoin jos puuta saa korjata hehtaarilta selvästi tavallista enemmän.
Kukaan ei varmaan jaksa olla yksin toisinajattelija loputtomiin. On mielenkiintoista seurata kuinka energiaharvennukseen vannova on kääntymässä vahvasti jk-linjoille. ”Vastustajat” pysyvät ennallaan, mutta saa hiukan huilata kun voi peesailla 🙂
Kyllä n-merkki, Saksassa suositaan nykyisin alueen luontaista puulajeja. Metsiä ei istutetaan enää yhdellä puulajilla tiukkoihin riveihin. Istutetaan myös alueen luontaista lehtipuuta. On tunnustettu, että metsiä kannattaa harventaa niin ne ovat kaikkien kannalta miellyttävämpiä. Lehtipuusekoitus halutaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan kiertoajan loppuun asti.
Vuoristoalueilla on toki omat haasteensa, niillä jonkinasteinen jatkuvapeitteisyys halutaan säilyttää eroosiovaaran takia (vrt. Esim. Suojametsävyöhyke).
Vaikuttaa tämä saksalaisten metsätalous hyvin samankaltaiselta kuin pohjoismainen.