Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Istutus heti kun muokkauksen jälkeen, mutta kuitenkin kannattaa odottaa maan lämpenemistä. Kesäkuun alku on parasta aikaa. Nyt ei ole vielä kiire etelä-Suomessakaan. Jos taimet ovat jo kuvion laidalla, niin kastelusta täytyy pitää huolta!
Jos mätästys on nyt tehtynä, niin joutilasta aikaa voi käyttää reppuruiskun kanssa. Parin viikon päästä mättäiden ympärille glyfosaattiruiskutus. Kannattaa laittaa töpäkkä sekoitus, 1l glyfosaattia per säiliöllinen. Kastikka, vesat ja vattu ovat hyvässä kasvussa ja saavat täystyrmäyksen. Tämä on merkittävä säästö jatkohoidon kannalta. Booripuutosalueilla boorilannoitus menee samalla.
Suurin haaste metsäpalvelujen ostossa on ammattitaitoisen muokkauksen saaminen. Moni 10v mätästänyt mielestään osaa sen, mutta jälki on mitä sattuu. Kuivatusojat jäävät kaivamatta ja laikkumättäät ovat monttu+kukkula tyyppisiä viritelmiä. Hiukankaan kivisillä kohdilla mätästys muuttuu ronkkimiseksi ja laikutukseksi. Varmaan Timpalla on niin kivistä maita ettei mätästä saa syntymään kuin tuomalla tavaraa peräkärryllä. Tällaiset maat ovat kuitenkin harvassa(?). Jos kiviä on paljon, niin äestys sopisi paremmin.
Tukkimiehentäi on vakava ongelma. Hyvillä mättäillä ja torjunta-ainekäsitellyillä taimilla ongelma on kuitenkin pieni.
Vielä korostan, että jos mätästys on tehty viime vuonna, niin mättäät voivat olla vielä jopa jäässä, kiirettä ei ole.
Näytti tosiaan kuvissa olevan männikön alla terhakkaan näköistä kuusialikasvosta. Kasvupaikka vaan taitaa olla pikemminkin vt kuin mt. Tuollaisten kuusien kasvu jokseenkin pysähtyy hiukan varttuneemalla iällä. Kun kyseinen metsä muuttuu kuusivaltaiseksi, niin hehtaarituotos romahtaa. Tästä huolimatta kyseiset kuuset kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen jos ne mäntyjen poiston jälkeen ovat kunnossa ja useampi metrisiä on edes 1000kpl/ha. Jos haluaa kuuset kohtuuajassa tukkipuiksi, niin typpilannoitus voi antaa draattisen kasvureaktion. Männyn pohjaa nuo ovat ja epäilen vahvasti että mäntyä ei sinne kuusten siimekseen nouse vaikka vartoisi 20 vuotta.
Näytti tosiaan kuvissa olevan männikön alla terhakkaan näköistä kuusialikasvosta. Kasvupaikka vaan taitaa olla pikemminkin vt kuin mt. Tuollaisten kuusien kasvu jokseenkin pysähtyy hiukan varttuneemalla iällä. Kun kyseinen metsä muuttuu kuusivaltaiseksi, niin hehtaarituotos romahtaa. Tästä huolimatta kyseiset kuuset kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen jos ne mäntyjen poiston jälkeen ovat kunnossa ja useampi metrisiä on edes 1000kpl/ha. Jos haluaa kuuset kohtuuajassa tukkipuiksi, niin typpilannoitus voi antaa draattisen kasvureaktion. Männyn pohjaa nuo ovat ja epäilen vahvasti että mäntyä ei sinne kuusten siimekseen nouse vaikka vartoisi 20 vuotta.
Ehkä se on sitten valittamista ja huonoa asennetta jos työhän ryhtyessään jo tietää, että hyvää ei tule. Siinä ei raivausterä auta yhtään. P*****ta ei saa kultaa. Ymmärrän hyvin motokuskia jos motivaatio heikkenee keppiviidakossa. Jos kuskilla ei ole isompaa väliä mihin kuntoon metsä jää, ”töissähän täällä vain ollaan”, niin sitten hän on oikea kuski keppiviidakkoon. Aivan varmaa on kuitenkin se, että yrittäjälle kuuluu palkka ylimääräisestä raivaustyöstä. Muuten tämä on kestämätön tilanne. Hyvin metsiään hoitavat käytännössä subventoivat keppimetsänkasvattajia. Tätä en hyväksy ja onnneksi ainkin Keski- ja Itä-Suomessa leimikon korjuutekniset tekijät vaikuttavat jo kantohintaan. Harjavalassa tämä on tietysti eritavalla.
Jännä juttu, Jeessi aistii jotain sellaista mitä minä en aisti ollenkaan. Päinvastoin Suorittavan kirjoituksista voi astia, että hän on poikkeuksellisen sitoutunut työhönsä ja haluaa tehdä sen mahdollisimman hyvin ja niin, että hakkuun jälkeen metsä on hyvässä kunnossa. Turhauttaahan se ketä tahansa ammattilaista jos työmaasta näkee jo aloittaessa, että hyvää tästä ei tule tekemälläkään. Joillakin työmoraali voi vissiin olla tasoa ”manit pois” aina kun mahdollista ja heti? Myydään vaikka käyttötarkoituksen sopimaton LVI-komponentti tietäen että kohta saa myydä hyvään hintaan sen oikean… näinkö se menee?
Minun mielestä olisi tasapuolista jos energiakäytön tukea maksettaisiin kasvatusmallista riippumatta. Nyt tukea saa vain huonoon metsän hoitoon. Miksi jämptisti ja jaksollisesti kasvatetussa tai jatkuvan kasvatuksen metsässä tuotetulle puulle ei saa energiatukea? Minusta tämä on väärin, ei ainakaan tasapuolista ja johtaa tukikikkailuun. Ja ei, en ole teollisuuden palveluksessa.
Ojien perkaukseen ja terveyslannoitukseen tuki on paikallaan jos hakkuutulot ovat vuosikymmenten päässä. Se on tietysti hölmöilyä jos nyt tehdään kunnostusojitus ja 10v päästä lyödään jo aukoksi. Tähän voi olla vaikea puuttua eikä joka asiaan tarvitsekaan puuttua. Siinä 10v aikana ehtii jo usein omistajakin vaihtua. Tiet ja tieyhteydet laajasti ajatellen ovat tärkeitä. Tietäkään ei tosin ”perille asti” tarvitse tehdä yhtä järeäksi. Tämä unohtuu teiden kunnostushankkeissa kun pussinperällekin vaaditaan yhtä paksu matto sepeliä kuin alkupäähän. No niin, meni jo saivarteluksi…
Yläharventamisen yhteydessä puhutaan yleensä kuusikoista, mutta minun milestä se sopii jopa paremmin hyvin hoidettuihin männiköihin. Jos taimikonhoito ja ensiharvennus on tehty ajallaan, niin toinen harvennus voi hyvinkin olla ”tasaava” yläharvennus. jos taimikonharvennus on tehty ajallaan ja riittävän voimakkaana (max2500kpl/ha), niin ensiharvennuksen jälkeenkin puusto on hyvällä mallilla. siitä sitten kasvattelua 1200-1300kpl/ha tiheydessä 10-15v ajan ja sitten toinen harvennus tiheyteen 600kpl (+/- 50kpl) /ha. Siinä toisessa harvennuksessa voi poistaa sen 100-300(?) isointa puuta ja samalla alaharventaa ”jälkeenjääneet”. Tuulituhoja ei tule niin todennäköisesti kuin kuusikoissa ja jäävän puuston laatu ja latvukset ovat varsin ok kunnossa, vai mitä? korjuuvaurioitakaan ei pitäisi tulla tavanomaista enempää. Kasvamaan jää kuitenkin tukkimetsä jonka voi uudistaa 10-20v aikajänteellä (lannoittamalla jo10v päästä).
Energiapuun käytön lisääminen ja tukeminen (tai kivihiilen haittaveron nostaminen) on hyvin kannatettavaa. Puuntuottajat kuitenkin tulee asettaa samalle viivalle. Se ken haluaa tuottaa energiapuuta puskametsätaloudella tehköön sen vapaasti, mutta ilman tukiaisia. En ymmärrä Jeesmiehen tukien mankumista, ikäänkuin olisit oikein hyväntekijä kun teetät tukiaisten voimalla energiapuusavottaa. . Kohtuullisen tympeän ja imelän oloista toimintaa.
Jos nyt jostain syystä Venäjä ponnistaisi kaikki voimansa ja päättäisi vallata Suomen, niin sitä ei estäisi mahdollinen natojäsenyytemme eikä vahva oma puolustus. Tuo on täysin teoreettinen kehityskulku ja sillä on pölvästien, anteeksi vaan, helppo kampanjoida natojäsenyyttä vastaan.
Kysymys ei ole maksimaalisin voimin tehdyn hyökkäyksen torjumisesta vaan aivan jokapäiväsen suvereeniteetin puolustamisesta nyt ja tulevaiuudessa kun olemme sotilaallisesti erittäin vahvan valtion naapurina. Suvereeniteetin säilyttäminen on Naton jäsenenä helpompaa ja ylipäätään mahdollista.
Ei voi kuin ihmetellä suomalaisten Nato-kammoa. Historiaa ei todellakaan tunneta. Puolueettomuus oli mantra jota hoettiin olosuhteiden pakosta. Suvereeniteettiä meillä ei yya-sopimukseen aikaan ollut. Yya-sopimuksen aikaan olimme vähintään Varsovanliiton rauhankumppaneita ja todellisuudessa olimme sotilasliitossa. Länsimaissa tämä kyllä ymmärrettiin ja siitä muistuteltiinkin, mutta häveliäästi.
Venäjä ei ole tuosta rajantakaa mihinkään häviämässä. Venäjää ei pidä eikä kannata pelätä, mutta realisti täytyy olla. Yrittämällä pärjätä yksin menetämme osan suvereeniteetistamme. Tästä on kyse. Ei siitä, että Venäjä olisi tänne nyt hyökkäämässä. Naton jäsenenä meillä olisi vain enemmän voimaa takanamme ja Venäjä kunnioittaa sitä. Ja vain sitä. On naivia kuvitella, että Venäjä kunnioittaisi puolueettomuutta tai vaikkapa kahdenkeskisiä suhteita. Ei ei, niitä se käyttäisi vain hyväkseen.
Naton operaatioihin pitkin maailmaa emme joudu jos emme halua. Vähäinen riski on toki olemassa, että poliitikkomme hakeutuvat ”kaikkiin ytimiin”, mutta tässä asiassa en siihen usko. Naton operaatioihin ei varusmiehiä kuitenkaan lähetetä. Olimme Natossa tai emme, niin asevelvollisuudesta siirrytään jonkinlaiseen sekajärjestelmään. Naton operaatioihin lähtisi, jos lähtisi, siis ammattisotilaita, jotka ovat ammatinvalintansa tehneet.
Naton jäsenyys ei johda venäjänsuhteiden huononemiseen. Päinvastoin. Tottakai alkuvaiheessa kuulisimme hyvinkin voimakasta retoriikkaa, mutta pitääkö meidän pelästyä sitä? Naapureita olemme jatkossakin ja kauppa se on joka kannattaa.
EU:n pakotteet Venäjälle tulevat olemaan hyvin lieviä ja vaikutusta niillä ei ole. Silti ne ovat välttämättömiö. Venäjän teot Georgiassa ja Ukrainassa ovat täysin tuomittavia. Mielestäni voimakkaatkin pakotteet ovat perusteltuja ja lyhyen tähtäimen taloudelliset seuraukset täytyy vain kestää. Esimerkiksi Väyrysen lausunnot ovat kunnianvastaisia ja häpeällisiä.