Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ne tulevat säästöpuut kannattaa huomioida jo taimikonhoidoissa ja viimeistään ensiharvennuksessa. Itse koitan toimia niin että jo harvennuksessa jätetään muutama lehtipuuryhmä kokonaan käsittelemättä. Toisaalta jos kuvio on tasaista, ja joidenkin kavahtamaa, puupeltoa niin kunnianhimoa voi säästää niille kuvioille joissa potentiaalia aidosti on enemmän. Tällä tarkoitan tilanteita kun tulee omistajaksi tilalle jolla löytyy näitä hyvin monotonisia kuvioita. Näitä ei tosin yleensä ole, päinvastoin hoitamattomuutta ja lehtipuuta piisaa.
Tekopökkelöt ovat hyvä konsti ja säästöpuuryhmien poltto kanssa. Ne vaativat suunnittelua etukäteen ja helpompaa on kun ulkoistaa niiden toteutuksen. Metsäfirmoilla on säästöpuuryhmien polton suhteen kunnianhimoisia tavoitteita, kentän ihmiset eivät ole niin innoissaan. Vaatimalla saa tällaistakin palvelua.
Nämä jokamiehenoikeudet ovat vanha maan tapa ajalta ennen sähköä ja julkista liikennettä. Siihen aikaan oli ihan kohtuullista että hevosella sai oikaista metsän poikki. Minkäänlaista hupiratsastusta ja myöhemmin pyöräilyä ei omissa eikä varsinkaan muiden metsissä harrastettu. Nyt sitten pitää hyväksyä ja jopa hienona etuoikeutena pitää sitä että voi tarjota ilmaiset harrastusmaastot hupiratsastajille ja turhanpolkijoille (sähköavusteisille).
Männyntyvitervas on erittäin v-mäinen vitsaus ja aivan ehdottomasti kannattaa männiköidenkin kesähakkuissa tehdä kantokäsittely! Karuilla mailla puulajin vaihto ei ole edes mahdollista joten pidetään männiköt mieluummin terveinä. Tyvitervas tarttuu kesäkelissä männyn kantoon kuin häkä, tästä on kiistatonta tutkimusnäyttöä.
Jos itse ehdin kesähakkuuta valvomaan niin kantokäsittelyn laatu on ensimmäinen ja yleensä ainoa asia johon kiinnitän huomiota. Niitäkin kuskeja on jotka asiaa ei ymmärrä, mutta vähemmän.
Taneli on saanut metsäinsinööriltä täysin väärät ohjeet. Ensinnäkin adblueta EI myydä polttoaineeseen. Se lisätään erilliseen tankkiin ja sitä ei missään nimessä sekoiteta polttoaineeseen (diesel tai polttoöljy). Toisekseen adblue ja kantoureat ovat saman vahvuisia, usko pois, ”Raaka urea” on rakeisessa muodossa, jos siitä on tehty liuos (=laimennos) niin se ei ole enää ”raakaa”. Adblue tehdään hyvin puhtaaseen veteen ja puhtaalla urealla, kantoureaan kelpaa ”raanavesi” ja lannoitelaatuinen urea, joka sekin on hyvin puhdasta. Joissain maissa lannoiteureaan lisätään jonkinlainen pinnoiteöljy tai parafiini, jotta se pysyisi paremmin juoksevana, Suomessa urean käyttö lannoitteena on hyvin vähäistä ja lannoitteeksikin myytävä urea on yleensä ns. teknistä ureaa jota käytetään paljon suurempia määriä vaikkapa liimateollisuudessa.
Ureaa löytyy myös kuluttajatuotteista. Esimerkiksi urheiluvammoille tarkoitetuissa ns. kylmäpusseissa on urearakeita jotka liuetessaan pussin sisällä olevaan veteen (erillisessä pussissa joka rikotaan) sitoo voimakkaasti lämpöä->pussi viilenee. Jäähtyminen on jopa niin voimakasta että liuotettaessa ureaa kasvinsuojeluruiskussa joku onnistuu aina jäädyttämään ruiskun pumpun. Urealiuosta käytetään lisätyppenä vehnän valkuaisen nostamiseen. Urea tunnetaan myös nimellä karbamidi ja sitä on ihovoiteissa, erityisesti niissä jotka on tarkoitettu kovettuneelle ja halkeilevalle kantapäälle.
Tamperelaisen jakama viesti tuossa on oikein, ureapitoisuus adbluessa ja kantoureassa on täsmälleen sama, 32 painoprosenttia. Saattaapi kyseiset liuokset tulla jopa samasta tuutista? Kantokäsittely on sienitaudin ennaltaehkäisyä, eli ”kasvinsuojelua” joten sen takia virallisesti vaaditaan kasvinsuojeluainerekisteröinti. Sama vaadittaisiin mustikkamehullekin jos sitä kasvinsuojeluaineena myytäisiin.
Urealiuos ei ole ”myrkky”. Sen vaikutus perustuu siihen, että liuos on voimakkaan emäksinen ja urean haihtuessa ammoniakkina ilmaan pH nousee edelleen. Juurikääpäitiöt eivät korkeaa pH:ta siedä ja muut vaarattomat lahottajasienet ehtivät valtaamaan sen ennen juurikääpää. Ymmärtääkseni kantopinnan pH pysyy korkeana vaikka runsaatkin sateet sitä huuhtoisivat.
MJO, jossittelu on tietysti mitä on, mutta mitä jos Suomi ei olisi 1941 lähtenyt hakemaan NL:n ryöstämiä alueita takaisin? Aatu olisi joka tapauksessa aloittanut Barbarossan. Ja avannut rintaman Jäämereltä Mustallemerelle. Saksa olisi miehittänyt Suomen pakolla, sillä oli siihen voimaa 1941, Mitä luulet miten olisi Suomen käynyt kun Saksa peruutti Baltiasta 1944?
Raikas tuulahdus vuodelta 1973. Katselu aiheuttaa voimakasta pahoinvointia, mutta onneksi välillä myös naurua. Voi hyvänen aika mitä aikoja. Ja näitä joku vielä kaihoisasti muistelee.
Olisko paikallinen kysyntä ja tarjontatilanne?
”Esimerkiksi pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla.”
Kerroppas Puuki miten metsämaan fysikaalista ja kemiallista tilaa käytännössä muutetaan? Ja nyt en tarkoita maanmuokkausta vaan esimerkiksi vaihetta jolloin puusto on 20-80 vuotiasta. Onko sinulla tutkimustietoa miten mahdolliset vilkastuttamistoimet ihan oikeasti vaikuttavat puiden kasvuun ja kehitykseen? Paljonko vilkastuttamistoimenpiteisiin kannattaa investoida ja mikä on niiden mahdollinen tuotto? Ja nyt odotan jotakin täsmällisempää kuin vain perusjärjellä tehtyä päättelyä tyyliin ”pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla”
Kerroppas se linkki mistä asiaa voi tutkailla tarkemmin, täytyy olla kyse jonkinlaisesta separoinnista tai vastaavasta mikäli ravinnepitoisuus on saatu nousemaan tuolle tasolle.
Innovointia harrastetaan nykyäänkin ja se on jopa kehittynyt edelleen. Ideaa jalostetaan niin pitkälle että myös sen kaupallista potentiaalia tutkitaan saman tien kysymällä potentiaalisilta asiakkailta ”ostaisitko?”. Jos vastaus on ”en” niin omasta mielestä ehkä ylivertainenkin idea hylätään ja käytetään energia uusien ideoiden työstämiseen.