Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Natojäsenyys vain selkiyttä tilanteen. Olemme ystävällismielinen naapuri joka haluaa tehdä kauppaa ja kehittää naapuruussuhdetta. Natojäsenyys vahvistaa linjan ja alleviivaa ” ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme halua tulla. Olkaamme siis suomalaisia”
Ukrainan tilanne on hyvin samanlainen kuin Suomen. Mekin saimme 39 apua ja voimakasta myötätuntoa. Jopa lupauksia sotilaallisesta avusta. Suomi pelastui suomalaisten uhrautumisella isänmaan puolesta. Ulkomaan avullakin oli merkitystä. Olisi häpeällistä jättää ukrainalaiset nyt oman onnensa varaan muutaman myymättä jääneen oltermannin takia.
Jeesmies, sinun kannatta tehdä sitten taimikonhoidot jämptisti, jotta puut ehtii kuitupuun mittoihin 30-40 vuodessa!
Jossain rautakaupassa näin ”katajaleikoista” tehtyä saunapaneelia. Oli hyvän näköistyä ja varsinkin tuoksuista. Tavara tulee Virosta. Siellä Saarenmaan suunnalla katajaa kasvaa siihen malliin, että en äkkiseltään usko kysyntää Suomesta löytyvän.
Katajat kannattaa raivata kasvatettavien ja varsinkin harvennettavien puiden tyviltä tarkaan pois. Tiheä katajakasvustio taitaa olla hakkuussa kaikkein hankalin, rikkoo koneet helposti. Välialueelle niitä voi ja kannattaa sitten jättää.
Tyvitervastaudin isäntänä kataja toimii myös, eli riskialueilla en paljon katajaa säästele.
On päivän selvää, että leimikon ominaisuuksien parantaminen lisää tehokkuutta. Tästä ei pitäisi syntyä edes väittelyä, mutta näköjään syntyy.
Ainakin omilla harvennuksillani toivon, että kuski on virkeässä kunnossa ja että valaistus olosuhteet ovat ainakin osan aikaa kohtuulliset. Minulle sopii hyvin, että kone liikkuu maksimissaan kahdessa vuorossa. Metsäkoneet ylipäätään näyttävät toimivan kovalla käyttöasteella ainakin jos vertaa maanrakennukseen.
Koneita ja kuljettajia varmasti tarvitaan tulevaisuudessa lisää, mutta kuten missä tahansa muussa urakoinnissa tai teollisessa prosessissa jatkuva tehostaminen on tosiasia. Koneita tarvitaan siis lisää, mutta niiden tulee myös tuottaa entistä enemmän samassa ajassa. Vaikka tekniikka varmasti kehittyy, niin työmaan ominaisuuksilla on oma kiistaton vaikutuksensa tehokkuuteen. Minulle sopii hyvin, että kone tekee vähemmän tuottavaa työtä risukossa kunhan se sitten näkyy kantahinnassa. Olen varma, että tulevaisuudessa tulee näkymään.
Ainakin Savon suunnalla koivikot ovat usein hiesumailla. Niille en suosittele menemään kesäkelillä kuin kuivimpaan aikaan ja sellaista ei ole joka kesä. Onneksi Savossa on ainakin yksi ostaja joka erityisesti hamuaa koivukuituleimikoita ja hoitaa hakkuut tyylikkäästi.
Jeesmies on siinä oikeassa, että alkutuottajia tässä ollaan. Muu sepustus antaa kuitenkin sen vaikutelman, että perjantaipulloksi tuli valittua väärää merkkiä. Jotkut tulevat hilpeiksi, toiset haluavat haastaa riita ja kolmannet masentuvat.
Vaikka tulevaisuus olisi bion, niin korjuukustannuksilla on silloinkin merkitystä ja korjuukustannusten merkitys varmasti vain korostuu. Eli kannattaa harventaa taimikot sellaiseen tiheyteen, että korjuu on aikanaan edullista, varsinkin kun se ei oikealla ajoituksella maksa juurikaan enempää kuin Jeesin versio. Samalla säilyy optio tukin kasvattamiseenkin vaikka ”kaikki merkit viittaavat siihen, että sahaaminen Suomesta loppuu”…
Panun epäilys saattaa olla ihan aiheellinen. Tarjousten vertailussa tukkiosuuden arviointi korostuu jos uuteen malliin mennään. Tämän johdosta osa metsänomistajista tarvitsee/hyötyy varmasti jatkossakin konsultointiavusta. Se on sitten vaan konsultille jännempi hetki kun mittalistaa tarkastellaan. Ohjeistaako tekemään kaupat sen ostajan kanssa joka maksaa järeästä tukista parhaan hinnan vai sen kanssa joka maksaa hiukan enemmän laihemmasta tukkiosuudesta? Hakkuun jälkeen paljastuu kenen tarjous oli paras, mutta kaupat on sitä ennen jo tehty…
Nimenomaan siksi tämä rungonosamittaus saattaa olla hyvä malli, että ostajilla on omat tarpeensa. En pysty ymmärtämään miksi tämä herättää epäilyksiä kun tarkoituksena kuitenkin on se, että tukkiosuudesta saa tukin hinnan riippumatta katkonnasta.
Kyllä hinnoittelumalli taitaa olla ihan vapaa jo nytkin. Esimerkiksi runkohinta on käytössä joillakin sahoilla. Ehkäpä tässä hämää nyt tuo termi itsessään, eli rungonosahinnoittelu. Kuvaavampi olisi varmaankin rungonosamittaus.
Periaatteessa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että laihan ja tukevamman tukin hinnat eriytyvät. Onhan nytkin käytössä jo ”sorvitukki”, jolle saattaa saada muutaman euron korkeamman hinnan. Ja pylväät ovat oma lukunsa.
Laihan tukin myyjille uusi malli saattaa tarkoittaa laihempaa puukauppatiliä ja/tai järeän tukin myyjälle isompaa tiliä. Nyt markkina on vain toimimattomuuttaan toiminut niin, että laihalle tukille on saanut jokseenkin saman hinnan kuin järeälle. Tämä ei tietenkään ole oikein ainakaan järeän tukin myyjän kannalta.
Lehtiylispuuston alla havupuita kituuttaville tämä voi olla huono muutos kun laihasta ja kitukasvuisesta havutukista ei saakaan enää markkinan keskihintaa.
Jankataan nyt hieman 🙂
Tässä ei ole kyse hinnoittelusta vaan mittaamisesta. Puunostajat hinnoittelevat ja valtiovalta on tuomassa mittaamiseen rungonosahinnoittelun, eli rungonosamittauksen.
Puunostajat voivat edelleen hinnoitella leimikon aivan kuten itse haluavat ja katkominenkin on rungonosahinnoittelun myötä vapaampaa. Rungonosahinnoittelussa metsänomistaja saa tukin mitat ja laadun täyttävästä osuudesta tukin hinnan (eli rungonosahinnan) ja ostaja voi sitten pätkiä miten haluaa. Lyhyet mitat yleensä lisäävät tukin saantoa, mutta ostajat eivät ole niistä oikeasti innoissaan. Rungonosahinnoittelun/nmittauksen myötä ostaja voi katkoa puut aivan kuten itse haluaa ja metsänomistaja saa silti tukkiosuudesta tukin hinnan.
En ymmärrä mitä huonoa tässä voisi olla. Se, että meillä on mittauslaki ja että valtio pyrkii edistämään mahdollisimman läpinäkyvää hinnoittelu- ja mittaustapaa on mielestäni pelkästään positiivista.
Korjuupalvelun tämä voi asettaa haastavaan tilanteeseen kun tukkiosuudesta pitää maksaa tukin hinta ja toimituspuulla voi olla varsin tiukat laatu- ja mittavaatimukset.