Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Montako täysin tarpeetontonta paskajärjestelmää jeesmieskin on ollut kauppaamassa viime vuosina? Taitaa omatunto kolkuttaa (toivottavasti). Ei sinne mummon mökkiin tarvita edes sitä 1500€ pönttöä kun sillä ei ole mitään virkaa. Eikä ole kesämökkienkään ”systeemeillä”. Turha kateusvero sekin. Suurin osa kesämökeistä on olemattomalla käytöllä. Parempi olisi kieltää uiminen kokonaan, joku kuitenkin aina pissaa järveen löylyjen välissä.
No siinähän se jo tulikin puuntakusen täsmennys. Olemme jokseenkin samoilla linjoilla ensimmäisen 30v osalta ja tuskin jatkonkaan osalta isoja eroavaisuuksia. Näin oletan.
Minulle on aivan sama millä nimikkeellä ensiharvennuspuu hakataan kunhan (omissa metsissäni) viimeisessä taimikonhoidossa/harvennuksessa jää max 2000 kpl/ha (männiköissä max 3000). Laiminlyönti on väärä termi jos toiminta on suunnitelmallista, mutta sanotaan nyt kuitenkin, että taimikonhoidon laiminlyönnillä ja toisaalta sen siirtämisellä koneelliseen energiapuuhakkuuseen aiheutetaan mittavat tappiot jatkokasvatksessa.
Itse ostettua C ja muut ns. peräänkatsottavat D
Jos kasvatusketjuun kuuluu varhaisperkaus ja sen jälkeen energiapuuharvennus, niin kiertoajan tukkituotos putoaa radikaalisti. Näin se vain. Toki Harjavallan mies saa energiapuutilinsa ehkä muutamaa vuotta aikaisemmin kuin ”Tapion mallien mukaan” kasvattava, mutta metsä onkin sen jälkeen piloilla hyvää tukkikertymää ajatellen. Energiapuuvaiheen mukana pitäminen lykkää päätehakkuuta ja 2. harvennustakin, eli siinä mielessä se on todellakin kuin huisunhinsa k***s.
Tanelin hoidossa olevat metsät taitaa olla jokseenkin karuilla pohjilla kun kokeneella metsänkasvattajalla on noin huonot kokemukset?
Santtu nosti esiin oikeastaan ainoan kiinnostavan asian. Miten sertifiointi jatkossa hoidetaan oli sitten jäsen tai ei? Riittääkö, etä olen jonkin MHY jäsen? Voinko ”liittää” kokonaan toisessa maakunnassa sijaistevan tilan tämän yhden MHY sertifioinnin alle? Jos puukauppaa käy pikkupalstalla noin 6v välein, niin täytynee liittyä sitten puukauppavuonna MHY:hyn tai vaikka puunostajan tarjomaan sertiin? Vai miten tämä menee?
Suurimmalla osalla MHY:n jäsenmasku varmaan laskee, mutta jos sattuu omistamaan alle 20ha tiloja siellä täällä, niin asia kyllä kiinnostaa. Esimerkiksi 80€/ha/vuosi on liikaa jos edes mitään toimenpiteitä ei tee kuin 5-10v välein. Jos silloinkaan.
Tähän asiaan tarvitaan selkeyttä tai vaarana on todellakin sertifioinnin rapautuminen. Sekään tuskin ihanteellinen ajatus on, että vain puukauppavuosina ollaan jäsenenä jossain…?
Toivon todella, että tässä päästään sanoista tekoihin. Ja vieläpä niin, että nimenomaan kotimaista puuta käytetään jatkossa entistä enemmän energiaksi. Selluintegraatit toki pitävät huolta eduista ja niin pitääkin olla. Toivottavasti tuki ohjautuu oikein niin, että sitä ei kohdenneta toivottomiin ongenvapametsiin joista tukkia ei saada jatkossakaan. Tämä ei ole kansantalouden etu vaikka paikallisesti Harjavallssa se voi lämmittää hetken. Jos tuki kuitenkin ongenvapoihin ohjautuu, niin on suuri vaara, että energiapuu tulee kasvavassa määrin meille rajan yli. Ja siinä ei ole järkeä yhtään enempää kuin kivihiilen poltossa.
Ydinvoimaa voidaan minun mielestä aivan hyvin rakentaa yhdessä venäläisten kanssa kunhan Venäjä pysyy vähemmistö osakkaana. Ylipäätään talousyhteistyötä pitää Venäjän kanssa lisätä ja ostetaan heiltä sitä mitä osaavat tehdä. Kovin montaa sorttia eivät osaa, mutta ydinvoimalaitokset, junat ja veturit ja muutama muu artikkeli löytyy. Tämä on aivan luontevaa naapurikumppanuutta. Selkää ei pidä kääntää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tietysti akuutti asia ja sitä ei Suomikaan, valitettavasti, voi sivuuttaa olankohautuksella.
Valikoimaa on turhankin paljon, mutta kun pitäytyy Norman Oryx 13gr patruunassa niin välttyy ongelmilta.
Nyt jos alkaisin hankkia kalustoa, niin vaihtopiippuaseeseen kyllä päätyisin ja Keski-Euroopalaiseen sellaiseen. Bonuksena tulee vielä pieneen tilaan mahtuva salkku. Ulkomaanjahdeissa se on selkeä etu ja miksei kotimaassakin. Täyspitkä sakolainen on aikamoinen rautakanki autoon aseteltavaksi. Kaliberit olisivat todennäköisesti 30-06 ja 9.3*62 vaikka menevätkin hieman päällekkäin. 30-06:seen saa edullista ratapaukkua ja potkua on toki riittävästi hirvellekin jos ei tule vaihdetuksi 9.3 piippuja.
9.3*62 on todella hieno kaliiberi. Hirvelle ja peuralle se on aivan omiaan. Patruunakustannus on jokseenkin marginaalinen asia hirvenmetsästyksen kuluissa ja jos vaikka sen yhdenkin haavakon hakemiselta välttyy metsästysuransa aikana, niin lisähinta on mielestäni kuitattu jo moneen kertaan. Ja jos joskus koittaa karhujahdin aika, niin kyllä se vaan on 308:ia turvallisempi vaihtoehto.
Jos intoa ja ylimääräistä rahaa löytyy, niin vaihtopiippuaseen voi päivittää vaativampaankin ulkomaan jahtiin esim. 300winmag + 375H&H. Jälkimmäinen on tosin hieman alakanttiin puhvelijahdissa.
Monenlaista torakkoa metsällä näkee ja valitettavasti niiden kanssa
vaan sattuu kaikenlaista. Sitä en tietenkään väitä että tämän palstan osallistujien sotasaalisaseet eivät toimisi. Omassa seurassa ne eivät ole kuitenkaan toimineet vaikka kesällä 44 toimivat hyvin. Kyllä metsästyksessäkin kaluston pitää olla kunnossa aivan kuten metsätöissäkin.Jos aikomuksena on metsästää pääasiassa hirvieläimiä, niin suosittelen ehdottomasti kaliiberia 9.3*62. Tähän tulee kommentiksi tietysti, että se on ampuja joka ratkaisee mihin luodin asettaa. Totta tämäkin, mutta ei päätehakkuullekaan sovi harvennusmoto vaikka hakkuun saa sillä tehtyäkin. Ja toki taitava metsuri hakkaa vaneritukitkin Stihlin MS200:lla, mutta käytännössä ei niin tee.
En väittänyt, että olet käyttänyt kyseistä nimikettä, mutta kuvailin minkälaisen käsityksen kirjoituksistasi olen saanut. Olenko saanut oikean käsityksen?
Varmasti kysely on toteutettu ihan asiallisesti, mutta tulokset ovat kyllä käsittämättömiä. 50min/vuoro tarkoittaa käsittelykauden aikana 150tuntia pelkästään kantokäsittelyyn liittyvää työtä sillä oletuksella, että 6kk aikana tehdään keskimäärin 1,5 vuoroa päivässä 5 päivänä viikossa. 150tuntia on 19 työpäivää pelkkään kantokäsittelyyn liittyvää työtä. Tässä olisi urakoitsijoiden työtavoissa ja prosessin hiomisessa suuri mahdollisuus. Aikaa ei voi kulua näin paljon, ei sitten millään.
Sitäkin voi miettiä kannattaako 1000litran konttia raahata joka leimikolta toiselle kun kyseisellä määrällä käsittelee aika monta hehtaaria. Polttoainekin vaatii oman logistiikkansa ja siitä varmasti löytyy synergia, mutta parempi varmaan, että lopetan viisastelun tähän.
Em huolimatta korvaus on varmasti jäänyt alakanttiin ja sille pitää tehdä jotain. Oikea paikka vaikuttaa on urakkaneuvottelut.
Koneyrittäjälle kuuluu lisääntyneestä työstä asianmukainen palkka. Aivan sama juttu energiapuuviteliköiden suhteen myös. Nämä ovat asioita joista urakoitsija sopii urakanantajan kanssa. Se, että mukana on kemera ei pitäisi vaikuttaa mitenkään. Se korvaa osan kuluista, mutta se ei ole mikään maksimikorvaus.
Jotenkin suorittavan kirjoituksista välittyy se kuva, että hänen mielestään ”kantokäsittely on joutavaa pelleilyä joknka voisi lopettaa”. Asiaa on ihan tutkittukin ja se ei ole joutavaa pelleilyä, tästä ei pitäisi olla erimielisyyttä.
Jotenkin tuntuu myös, että kantokäsittelyyn käytetty aika 50 min vuoro taitaa olla jokseenkin yläkanttiin. En pysty ymmärtämään miten aikaa saa kulumaan noin paljon jos työn (aineen logistiikan) suunnittelee hyvin. Ottaako polttoainelogistiikkakin yhtä paljon aikaa ja tulevaisuudessa vielä adblue…?