Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Ostin vajaa 10v sitten Itä-Suomesta 9ha palstan josta maksoin 45000€. T2 kohtuu hyvää omt taimikkoa oli 4ha ja 3kl mt+ kuusikkoa 5ha, motit tuolloin noin 1400. Harvensin kuusikon, kaikki koivut pois ja kuusia alaharventaen. Hakkuutuloa tuli 15000. Lannoitus siihen perään kopterilla ja NP-lannoite sinne taimikkoonkin. Tais olla silloisin hinnoin noin 3000€ panostus. Nyt olis päätehakkuun aika. Puuta on 5ha alalla noin 1600mottia, kaikki järeää kuusta. Ikää on rinnankorkeudella noin 65v ja 15mottia/ha/a kasvu jatkuisi varmasti vielä seuraavat 10 vuotta. Sitoutuneelle pääomalle tuo tarkoittaa nykyoloissa varsin kohtuullista 4,5% vuotuista korkoa. Tosin lannoitus täytynee uusia jos meinaa varmistaa tuon 15mottia/h/a kasvun. Jos odottais 10v niin entisen t2 taimikon ensiharvennuksen sais samaan kauppaan.
Tällaisia ylihintaisia palstoja on kaupan nykyisinkin. Maapohjan viljavuus on tärkeä juttu niinkuin tässäkin ketjussa on mainittu.
Kyllä sen valvoo ihan sama taho kuin metsätuholakia yleensäkin valvoo. Tärkeintä tässä on se, että konehakkuissa käsittely tehdään jatkossakin. Puunostajat ovat sitoutuneet lisäksi sertifiointiin joka yksiselitteisesti edellyttää kantokäsittelyä.
Keskustelun oikeasta korvaustasosta urakointisopimuksessa voi nyt siirtää vaikka Lahtosen palstalle.
Nyt päästään monimuotkaisesta systeemistä eroon. Jo ensi kesänä neuvottelut käydään vain urakoitsijan ja urakanantajan välillä ilman valtion rahallisia interventioita. Metsätuholakiin tehtävä muutos tekee kantokäsittelystä pakollista. Tilanne selkiytyy ja yleensä melko vähin tiedoin toimivien metsänomistajien ei tarvitse asialla mieltään vaivata.
Kantokäsittely on osa kesäaikaista hakkuutyötä nyt ja tulevaisuudessa.
Perinteinen tyyli on ollut se, että tehtaan portin vieressä ei ole maksettu juurikaan enempää kuidusta kuin 200kmm päässä. Tähän on tuskin tulossa muutosta. Kauempana käyttöpaikasta korostuu korjuukelpoisuus enemmän kuin tehtaan lähialueella. Saman hinnan siis saa kauempana käyttöpaikastakin kunhan tiet ja leimikko on kunnossa. Valitettavasti. Nimittäin onhan se väärin, että käyttöpaikan lähellä ei saa korkeampaa hintaa.
Ihan hyvää pohdntaa, mutta se olennainen asia on kuitenkin fosforin ja kaliumin määrä. Fosforia tulisi saada 40kg/ha ja kaliumia vähintään 80kg/ha. On yhdentekevää paljonko tuhkaa noitten määrien lisäämiseksi laitetaan. Paitsi, että toki levittämisessä ja kuskaamisessa on kulunkia enemmän jos vaikkapa turvetuhkaa käyttää. Sitä tarvitaan 13000-20000kg/ha kun samoihin ravinnemääriin päästään laadukkaalla rakeistetulla tuhkalla jo 3000kg/ha käyttömäärällä.
Tuhkan ravinnepitoisuus täytyy aina selvittää jotta ei tee turhaa työtä…
Suorittavan kaipaamat isommat yhtenäiset metsästysalueet saattaisivat toimia teoriassa, mutta käytännön tilanteissa käy päinvastoin. Metsästysseurat toimivat periaatteessa demokraattisesti ja tavoitteena on jäsenten yhteinen ”hyvä”. Jos kuitenkin alueen jokin kolkka on se talvilaidun ja koko seuran metsästys tulisi mitoittaa niin, että puulajin voi sielläkin valita maapohjan mukaan, niin demokraattisesti päätettäessä käy niin, että talvikantaa ei lasketa siellä kestävälle tasolle. Sehän ei olisi enemmistön etu.
Päinvastoin hirvilupa-alueen minimikokoa tulisi laskea nykyisestä ja metsästystä jatkaa ainakin tammikuun loppuun.
Jeessin ja Takusen visiot uuden teknologian hyödyntämisestä… En ota niihin kantaa, mutta toki miehittämätön lentokalusto kehittyy huimaa vauhtia ja kaikenlainen kuvaustekniikka myös. Tekniikka mahdollistaa ison eläimen paikantamisen metrin tarkkuudella todennäköisesti jo muutaman vuoden päästä ja tekniikan hinta tippuu murto-osaan nykyisestä. Kuka olisi osannut ennakoida 10v sitten, että kännykällä kuvaamalla saa tarkemman koeala arvion kuin keskimääräinen metsä-ammattilainen manu-mittauksella?
Se onko tekniikan käyttö realistista tai toivottavaa on asia erikseen. Minun mielestä sitä ei tarvita. Hirvikanta saadaan kestävälle tasolle riittävällä poliittisella ohjauksella. Takunen on luottavainen sen suhteen. Minä en ole, mutta toivottavasti olen väärässä.
Suorittavan mukaan vain riittävä ja varma saalis ylläpitää motivaation metsästykseen. Suorittava on siis sitä mieltä, että talvilaidunalueilla täytyy jatkossakin hyväksyä vahinkoja aiheuttava kanta, jotta muillakin alueilla on riittävästi karkkohirviä ja muuttajia ammuttavaksi. Tämä siksi, että harrastajien mielenkiinto säilyisi.
Olet oikeassa Suorittava. Hirvenmetsästys on harrastus ja sellaisena se tulee myös pitää. Yhä harvemman aika tai kunto riittää enää suurien saalismäärien metsästämiseen. Nyt on aika pudottaa hirvikanta kertakaikkiaan sellaiselle tasolle, että maanomistajat eivät joudu harrastamisen maksajiksi. Ja sitten pidetään huoli siitä, että kanta ei nouse. Itselläni on useampia alle kouluikäisiä lapsia. Aivan mieluusti ja ilolla otan vastaan ratkaisevasti pienemmät lupamäärät. Nyt on menty 1500ha alueella jo reilu 10 vuotta 2-5 isoa ja 3-4 vasaa luvilla 8 hengen seurueella. 90% isoista kaadetuista on ollut lehmiä. Hyvin tyypillisesti kaadetaan samaan kasaan vasan kanssa tai koiran jatkaessa lehmän ajoa. Naapureilla 2-4 kertaa isommilla alueilla lupia oli esimerkiksi viime vuonna yhteensä 1-2 isoa ja 2 vasaa.
Välillä alkaa olla mitta täynnä tätä hirvenlahtausta, mutta pakko se on hoitaa. Kumpa naapuritkin hoitaisivat.
Kestävyys saavutetaan sitten kun hyväksytään se, että isoillekin alueille voi muodostua hyvin alhaisen hirvikannan alueita, ison metsästysseurankin kokoisia. Tämä siksi, että hirvikanta saadaan vähennettyä talvehtimisalueillakin kestävälle tasolle. Hirvenmetsästys ei ole perusoikeus. Maanomistus ja maan hyödyntäminen on perustuslailla suojattu ja hyvä niin.
Suorittavan uhkailuun metsästäjien vähenemisestä vielä kommentti. Kaikella kunnioituksella jo nykyisistä suuri ellei suurin osa alkaa olla siinä kunnossa, että on kyseenalaista onko heistä jahdissa enemmän hyötyä vai haittaa. Tästä huolimatta kaikki ovat tervetulleita kunhan turvallisuusasiat pysyvät kunnossa.
Hirvikoiraharrastus on sen verran aktiivista, että meillekin on joka viikonloppu 2-3 tulijaa joista voi valita mieluisimman. Koirat toimivat loistavasti. Jos alueella on hirvi, niin se erittäin todennäköisesti kaadetaan. Tässä on ratkaisu tulevaisuuteen ja sitä pitää käyttää. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että susikanta täytyy pitää järkevällä tasolla niin, että se ei ole uhka koirametsästykselle. Ei tehdä tästä kuitenkaan susikeskstelua, eihän?!
Jeesmiehen metsätalous saa minun puolestani olla puutarhanhoitoa kunhan et suorastaan edellytä, että sen pitäisi muillakin noin 300000 metsänomistajalla olla. Osoittaa suorastaan humoristista asennetta, mutta tosissaanhan Jeesmies laukoo niinkuin satakunnassa tapana on 🙂
Hirvikorvausjärjestelmä ei todellakaan ruoki saati edistä tarkoituksellista välinpitämättömyyttä. Täysin päinvastoin. Jeesmies ei taida tietää sitäkään, että korvaukset maksetaan kaatolupamaksuista joissa todella olisi korottamisen varaa. Ei siis veronmaksajien pussista vaikka toki ylisuuri hirvi kanta menee maksuun meillä kaikilla ja monilla perheillä kaikkein karmeimmalla tavalla.
Kokemusta on ja ihan tuorettakin hirvivahingon korvauskäytännöstä. Parin hehtaarin oikein sievä noin 5m pitkä männikkö meni piloille pari talvea sitten kun lehmä ja vasa intoutui kuorimaan runkoja siitä turvan korkeudelta. Kahteen kertaan olin kuvion raivannut, mutta luontaiset kuuset olin vielä säästänyt ja lyhyempää mäntyä myös. Tämä ”alikasvos” oli noin 2m pitkää. Se oli virhe. Nimittäin kuusikin luetaan vt:llä käypäiseksi puulajiksi ja kuviolla oli lähes riittävästi vahingoittumattomia taimia. Korvausta maksettiin 250€. Nyt pitäisi vissiin kaataa ne jo 6m männyt nurin alkaa kasvattaa kuusia kirjanpainajan syötiksi…